Browsing by Subject "onnellisuus"
Now showing items 1-10 of 10
-
(2018)The purpose of this research was to study how couples experience happiness in their relationship. To focus the central phenomena the research questions were divided into two categories according to their nature: 1) What kind of impressions do the participants have on a happy relationship? (internal factors) 2) How do the participants try to support the happiness in a relationship? (external factors). Eight couples participated in the research: couples without children, families with children and grandparents. A qualitative method was used in this study. The data were collected by interviewing couples in May and June 2017, and the form of the interviews was a half-structured theme interview. In the interview-guide, the questions were divided into four themes according to the background theories: personality, appreciation, deeds and interaction. Theory bound qualitative content analysis was used to analyze the data. The analysis revealed 13 subgroups which describe the factors that the participants accounted to be supporting factors in a relationship. These factors: 1. Personality: compatibility of personalities, commitment, personal growth in relation to honesty and trust. 2. Appreciation: mutuality, spouses' own time and space, accepting the spouse's imperfection. 3. Deeds: serving the spouse, doing things together, paying attention to each other. 4. Interaction: open discussion and listening to the spouse, giving positive feedback, showing love both physically and verbally. The results of the study align the previous studies except the subgroup including spouses' own time and space. In the previous studies those issues were not included as supporting factors in the happiness of a relationship. This study could be applicable and useful in relationship therapy or in other connections where the previous factors concerning mutual interaction are regarded as important. In the future a similar research could be made with a greater group of participants by interviewing couples both together and separately. The effects of digitalization on interaction and happiness in relationships could also be current and interesting themes. Regarding home economics science, the most important result of this research is the understanding of the importance of interaction between personalities and people. Interaction plays an important role both personally and between people in general concerning happiness and well-being. Well-being in relationships could be described as a content and quality factor in everyday life and housing. The experienced balance in family and everyday life reflects in all communities where family members act daily.
-
(2023)Tutkielman aiheena on, miten sosiaalinen media vaikuttaa 60–70-vuotiaiden suomalaisten elämään. Tavoitteenani on erityisesti selvittää, miten tarkastelemani ihmiset käyttävät ja kuluttavat sosiaalista mediaa, miten he kokevat tämän, miksi he käyttävät tätä ja millaisia vaikutuksia tällä on heidän elämäänsä. Tutkimuksessani rajaan sosiaalisen median määritelmän käsittämään verkkopalveluita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus liittyy keskusteluun, sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen tai verkostoitumiseen. Sosiaalisen median tarkasteleminen nyky-yhteiskunnassa on relevanttia, koska useat ihmiset viettävät siellä runsaasti aikaa. Tarkastelen aihetta puolistrukturoitujen haastattelujen ja havainnoinnin kautta. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta tutkimushenkilöstä. Toteutin kenttätyötäni lähinnä viikonloppuisin 12/2022–3/2023 välisenä aikana. Tutkielmani henkilöt ovat pääosin korkeasti koulutettuja ja aktiivisia. Keräsin aineistoa lähinnä tutkittavien henkilöiden kotona. Osa nauhoitetuista puolistrukturoiduista haastatteluista tehtiin myös muualla kuin henkilöiden kotona. Havainnointia tein lähinnä henkilöiden kotona ja sosiaalisessa mediassa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän media-antropologi Johanna Sumialan teoretisointia ihmisten mediakäyttäytymisestä ja hänen ajatuksiaan median ja yhteisöllisyyden suhteesta sekä erityisesti mediasta rituaalina. Toisena teoreettisena viitekehyksenä hyödynnän Daniel Millerin et al How the World Changed Social Media -kirjan esittämiä ajatuksia sosiaalisesta mediasta ja onnellisuudesta. Hyödynnän onnellisuuden tarkastelussa lisäksi antropologi Neil Thinin ajatuksia. Tutkielmani myötä olen osoittanut sen, että sosiaalisella medialla on vaikutusta 60–70-vuotiaiden suomalaisten elämään ainakin jossain määrin. Vaikutukset eivät välttämättä ole yhtä merkittäviä kuin nuoremmilla ikäryhmillä, mutta ikääntyvät suomalaiset eivät ole kuitenkaan tältä täysin voineet välttyä. Sosiaalinen media on tunkeutunut vahvasti perinteisempiin medioihin, kuten televisioon ja radioon, joten sen vaikutukset näkyvät monikanavaisesti. Mikäli käytön osaa rajata itselleen sopivaksi, sosiaalisesta mediasta voi olla hyötyä ja se voi tuoda iloa elämään. Mutta jos käyttöä ei osaa rajata, se voi pahimmillaan aiheuttaa harmia ja pahaa mieltä. Sosiaalista mediaa voi lisäksi hyödyntää ikääntyvien ihmisten yksinäisyydentunteen ehkäisyssä ja ikääntyvien aktivoinnissa.
-
(2019)In this study, I approach happiness as a discursive practice and foucault’dian governance instead of empirical and objective phenomena. The basic assumption is that current western understanding of happiness is based on positive psychology that equates happiness as mental state. In this discourse, happy mind becomes the symbol of a good person and being happy a moral demand for self. In this happiness imperative, one must constantly labor on their personality, thoughts and feelings in the name of better self and life. The context of the study is postfeminist self-help-culture, which is understood as neoliberal and gendered governance. Thus, the demand of happiness is directed especially to young women. Besides the construct of happiness, the interest of the study also is the ideal happy subject which is constructed in the hegemonic happiness discourse. Thus the study explores how happiness, good life and ideal happy figure are constructed in the postfeminist self-help-culture. The data consist of seven wellness blogs. These are analyzed using discourse analytical method and feminist media study readings. Discourse is understood as a regime of knowledge and practice which orders human’s thoughts and actions in the world. Hereby the blogs are not understood as personal writings by the blogger but wider material performatives of the postfeminist self-help-culture. In the study results happiness showed as taken for granted goal of the life, but happiness imperative could also be read as cruel optimism when one becomes exhausted continuously working on themselves. Anyhow, the self-governance was justified by the promise of happiness. According to self-help ethos, positive thinking, cultivating one’s authenticity and continuous work on the self showed to be fundamental objects of happiness. The ideal happy subject also followed this individualistic logic. It showed to be a postfeminist figure, which have a masculine mind but feminine body. Although the hegemonic discourse of happiness claims to be based on the rhetoric of freedom and equality, I propose that its ideal subject follows gendered and heteronormative ideals. Hence many subjects and different ways to be and live are classified as unhappy and abnormal.
-
(2012)The aim of the study The aim of this interdisciplinary and qualitative study was to investigate the themes of subjective well-being (SWB; Ojanen 2002, 2006; Diener 2006) in the stories told by 7-10 year old Finnish children. The purpose was to give these children the possibility to participate in the research and discussions of well-being in their own way. Children were presumed to tell about their concerns with the method of story crafting: they were allowed to tell spontaneously with their own words without any questions from adults (Karlsson 2005). In this study it was at first examined what adults tell about themes of subjective well-being, SWB. Then the main interest was directed at children's themes of SWB in their own stories. Happiness was supposed to be one part of SWB. How was happiness connected to SWB-themes in children's stories? Approach of this study differs from earlier childhood studies by using the principles of the new child perspective research (Karlsson and Karimäki 2012). This study is a part of the project "Children tell of their well-being - who listens?" (TelLis, project number 1134911) led by adjunct professor Liisa Karlsson. It is a part of consortium, TelLis Project 2010-2013 (Syrjälä, Estola, Karlsson and Puroila, 2010). The Academy of Finland funds the TelLis -project as part of the Research Programme on the health and welfare of children and young people (SKIDI-KIDS). Storycrafting method and analyzing methods I ordered the narrative data of 418 stories from Finnish Social Science data archive. These tales were told and collected between 1995 - 2005. The themes of SWB were collected by content, form and categorical analysis. I used dimensions of Erik Allardt's welfare theory (1974, 1975) and its results of subjective well-being for study. I also added the dimension of Belonging developed by Kiili (2006). Conclusions The major finding of the study was that of the theme motivated, uncompelled and playful action doing and feeling safety (Having). Playing, as the most important part of many kinds of actions, combined all dimensions of well-being. The enjoyable action happened in the wild. Nature was seen also as a friend. Returning home, caring and helping, being and acting together at home or near home (loving) meant well-being. Also friendship, like playing with the best friend, and partnership were themes of Loving. Belonging into peers' groups was very important for subjective well-being, and left out caused ill-being. The previous themes were connected with happiness. However, these and many other different, interesting and surprising themes of SWB were told without mentioning happiness. Satisfied main characters were able to be themselves and be loved without feeling hard demands from others (being). Satisfying basic needs was a sufficient condition to well-being. The girls told more often than boys about the theme of rest, going to bed. Material conditions (Having) enabled SWB of other dimensions.
-
(2011)Tässä työssä käsitellään taloustieteellistä onnellisuustutkimusta keskittyen erityisesti onnellisuuden suhteellisuuden sekä onnellisuuden mittaamisen kysymyksiin. Taloustieteen onnellisuustutkimus on vielä melko nuorta, ja tutkimusala, kuten tämä työkin, nojaavat osittain myös muiden tieteenalojen tuloksiin. Työssä todetaan onnellisuuden olevan suurilta osin suhteellista, ja tällä on vaikutuksia niin taloustieteellisen hyödyn mallintamiselle kuin poliittiselle päätöksenteollekin. Suhteellisuuden elementti onnellisuudessa liittyy erityisesti tulojen vertailuun sekä positionaalisiin hyödykkeisiin. Onnellisuutta käsitellään mallintamisen yhteydessä tutkimusalan eräiden tärkeimpien nimien, Layardin (2003) sekä Blanchflowerin ja Oswaldin (2004) klassisen hyötyfunktion muunnoksilla, sillä onnellisuustaloustieteessä ei vielä ole esitetty kattavia matemaattisia malleja. Työ kokoaa yhteen useita onnellisuusaineistoja sisältäviä tutkimuksia, joista voidaan tehdä päätelmiä ihmisten onnellisuuden osatekijöistä. Näiden tutkimusten tuloksena voidaan arvioida, minkälaisia osa-alueita yhteiskunnan onnellisuusmittareiden tulisi sisältää. Samoin onnellisuustutkimus osoittaa, että esimerkiksi työttömyyden vaikutus onnellisuuteen on huomattavasti suurempi kuin työttömyyden vähentämän tulon vaikutus. Merkittäviä onnellisuustutkimuksen tuloksia liittyy myös Alesinan et al. (2004) laajasti tutkimaan tulonjaon ja onnellisuuden yhteyteen, sillä tulonjaon tasa-arvoisuus vaikuttaa eri maiden kansalaisiin keskimäärin eri tavoin. Tulonjaon epätasaisuus vähentää Euroopassa vähätuloisten onnellisuutta, kun taas Yhdysvalloissa parempituloisten onnellisuutta vähentää suurempi tuloepätasa-arvo, mitä voidaan pitää yllättävänä tuloksena Euroopan Yhdysvaltoja parempien sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksien valossa. Tuloepätasa-arvo vaikuttaa eri tavoin eri tuloryhmien sekä eri poliittisia ideologioita edustavien ryhmien edustajiin. Tämä pro gradu -työ selvittää myös miten onnellisuutta voidaan mitata ja ehdottaa tämän perusteella onnellisuusdatan käyttöä poliittisen päätöksenteon tukena. Tutkielmassa pohditaan myös, millaisia implikaatioita onnellisuustaloustiede antaa erityisesti valtion menojen vaikutukselle, vero- ja hyvinvointipolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle. Erityisesti veropolitiikalle sekä köyhyyden vastaiselle politiikalle suhteellisuuden ja vertailun vaikutus onnellisuuteen ovat oleellisia, sillä kaikkien työn esittelemien tutkimusten ja aineistojen perusteella vertailu ja suhteellinen asema ovat onnellisuudelle tärkeitä.
-
(2013)Käsitteellä 'onnellisuus' viitataan toisinaan hyvinvointiin, eli siihen, miten henkilön elämä menee hänen omalta kannaltaan katsottuna. Nykyään on kuitenkin yleisempää, ettei onnellisuutta ymmärretä kokonaisarvioksi elämästä, vaan mielentilaksi. Työssä tarkastellaan käsitteen jälkimmäistä käyttötapaa: Mikäli onnellisuus ymmärretään mielentilaksi, minkälaisesta tilasta on kyse? Mitä mielentilaa on perustelluinta pitää onnellisuutena? Työn tarkoituksena on ensinnäkin selventää, mitä kysymyksellä mielentilaonnellisuuden luonteesta tarkoitetaan, ja tarkastella, mitä kautta kysymykseen on perusteltua etsiä vastausta. Työssä asetetaan joukko kriteerejä sille, mitä mielentilalta on syytä edellyttää, jotta sitä olisi perusteltua pitää onnellisuutena. Työ myös kartoittaa mahdollisia vastausvaihtoehtoja esitellen neljä keskeistä teoriaa onnellisuudesta. Asetettujen kriteerien pohjalta käydään argumentaatiota teorioiden välillä. Pyrkimyksenä on löytää mahdollisimman perusteltu vastaus siihen, mitä onnellisuus on. Työ pohjautuu suurelta osin kahden mielentilaonnellisuutta viime aikoina perusteellisesti tarkastelleen filosofin, Daniel Haybronin ja Fred Feldmanin tuotantoon. Tarkastelun pohjana on myös keskeinen aihetta aiemmin käsitellyt kirjallisuus. Haybronin ja Fedmanin näkemyksiin ovat muut filosofit ehtineet ottaa kantaa varsin vähän; harvat esitetyt vastaväitteet on työssä huomioitu. Työssä tarkastellaan neljää onnellisuusteoriaa: Hedonistinen teoria ymmärtää onnellisuuden kokemuksen miellyttävyydeksi. Asennehedonistinen teoria samaistaa onnellisuuden nauttimiseen, jota ei ymmärretä tuntemukseksi vaan asenteeksi asioita kohtaan. Elämään tyytyväisyys -teoria näkee onnellisuuden olevan tyytyväisyyttä omaan elämään kokonaisuutena. Emotionaalinen tila -teoria puolestaan ymmärtää onnellisuuden olevan kokonaisvaltainen, positiivinen emotionaalinen tila. Teorioiden välillä käytävän argumentaation pohjalle asetetaan työssä tietyt kriteerit: Käsitteen 'onnellisuus' arkikäytöstä ei ole syytä etääntyä liian kauas. Onnellisuudeksi on perusteltua ymmärtää jokin sellainen mielentila, joka on läheisessä yhteydessä hyvinvointiin. Onnellisuuden on syytä soveltua ihmisten tilan arviointiin ainakin useimmiten. Lisäksi on varsin perusteltua vaatia, että onnellisuus on mielentila, jolla on selitys- ja ennustusvoimaa ja jonka tavoittelu kannattaa. Asetettujen kriteerien pohjalta päädytään siihen, ettei onnellisuutta ole perusteltua ymmärtää elämään tyytyväisyydeksi eikä asenteelliseksi nauttimiseksi. Onnellisuuden on mielekästä ajatella tuntuvan joltakin; kyse ei ole vain asenteista. Toisaalta onnellisuuden kannalta ovat olennaisia muutkin tuntemukset kuin ne, joita omaan elämään kohdistuva tyytyväisyys herättää. Lisäksi elämään tyytyväisyys ei kerro niin suoraan hyvinvoinnista kuin usein ajatellaan. Melko vahvoja perusteita löytyy myös hedonismia vastaan. Kokemuksen merkitys onnellisuuden kannalta ei tunnu olevan suorassa suhteessa sen miellyttävyyteen. 'Onnellisuus' näyttää arkikäytössä viittaavan jonkinlaiseen syvempään tilaan, jossa henkilö on, ei vain hänen kokemuksensa laatuun. Onnellisuudella on myös enemmän selitys- ja ennustusvoimaa, jos siihen ymmärretään liittyvän kokemuksellisen puolen lisäksi myös taipumuksia. Perustelluinta on siis ymmärtää onnellisuus emotionaaliseksi tilaksi. Ei kuitenkaan ole aivan selvää, miten erilaisia emootioita ja mielialoja olisi syytä luokitella onnellisuutta rakentaviksi ja vähentäviksi. Lisäksi onnellisuuteen saattaa olla perusteltua sisällyttää muitakin taipumuksia kuin ne, jotka liittyvät henkilön emotionaaliseen tilaan.
-
(2020)Tässä tutkielmassa tarkastellaan onnea ja onnellisuutta Augustuksen ajan runoudessa keskittyen kolmeen runoilijaan: Horatiukseen, Propertiukseen ja Vergiliukseen. Tutkielman tavoitteena on toisaalta tarkastella onnea ja onnellisuutta ilmaisevien sanojen käyttöä ja semantiikkaa sekä toisaalta hahmotella runoilijoiden tuotannosta tehtyjen havaintojen perusteella roomalaisia näkökulmia onneen ja onnellisuuteen. Tutkielma on pitkälti sanastoanalyysi, jossa tutkimusmateriaalina toimivat Horatiuksen, Propertiuksen ja Vergiliuksen säilyneet teokset, joiden sähköisiin versioihin tehtiin sanahakuja onnellisuutta kuvaavista adjektiiveista felix, beatus ja fortunatus kaikissa muodoissaan ja johdannaisineen. Sanahakujen perusteella koottu aineisto on analysoitu lähiluvun avulla. Analyysi osoitaa Horatiuksen, Propertiuksen ja Vergiliuksen enimmäkseen käyttävän onnellisuutta kuvaavia adjektiiveja suurin piirtein toistensa synonyymeina ja varsin huolettomasti hyvinkin erilaisten asioiden yhteydessä. Sanojen käyttöä yleisesti ohjaa jossain määrin tutkittujen auktorien erilaiset runoudet lajit ja kulloinenkin aihepiiri sekä lähinnä sanojen hiukan erilaiset merkitysvivahteet. Esimerkiksi adjektiivin felix merkitys menestyksenä liittää useammin toiminnan onnellisuuteen ja substantiivista fortuna johdettu fortunatus puolestaan viittaa useammin onnekkuuteen tai onnellisuuteen, joka ei niinkään riipu omasta toiminnasta kuin on enemmän kiinni jostain ulkoisesta tekijästä. Fortunatus vaikuttaa olevan yleisemmin jotain positiivista, kun taas fortuna esiintyy hyvin usein myös negatiivisissa yhteyksissä, etenkin personifioituna. Fortuna esiintyy merkittävänä tekijä ihmisen elämässä, mutta ei kuitenkaan vaikuta yksin määrävän ihmisen elämän kulkua. Kaikilla kolmella runoilijalla onni esiintyy useimmiten ohimenevänä liittyen tilanteisiin, toimiin ja hetkiin sekä tapahtuu yleensä toisten ihmisten yhteydessä tai suhteessa näihin. Lähinnä Horatius pohtii paikoin kestävämpää onnellisuutta ja hänellä onni esiintyy usein ihmisen sisäisenä tilana. Vergiliukselta ja Horatiukselta löytyy osin yhteneväisiä onneen liittyviä teemoja joissa rauhallinen, vaatimaton ja välttämättömimmät elämän edellytykset täyttävä maalaiselämä on tie autuuteen. Myös suurimpia filosofisia koulukuntia seuraillen toistuvia teemoja ovat onnen yhteydet viisauteen ja hyveeseen. Propertiuksella puolestaan onnen asiat keskittyivät elegiarunoudelle tyypillisesti pitkälti rakkauden ympärille. Täysin yhteneväisiäkin teemoja löytyy ja esimerkiksi runoilu mainitaan kaikilla kolmella auktorilla onnellisena.
-
(2019)Aims: The aim of this study was to find out the social support (SS) of the secondary school students and its connection to their psychological well-being and happiness. The focus of this study was on the students who have been frequently supported in the basic education. The earlier studies have indicated that students with learning disabilities have less SS; they become easier bullied and excluded from social communities. The happiness of a student with special needs is also lower than others, according to earlier studies. Methods: The data for the study were collected using questionnaires from 14 Finnish upper secondary schools in the spring of 2016. Both vocational schools and senior high schools were included. There were 1141 answers in total. The data were analyzed using SPSS. Results and conclusions: The levels of the psychological well-being and happiness of the upper secondary students are quite high. On average, they have a satisfying amount of friends. They receive more SS from their mother than their father. A romantic relationship is related to their happiness, but not to their psychological well-being. SS from the school worker is related to students’ happiness and psychological well-being. The students who had been frequently supported in the basic education do not differ in SS, happiness or psychological well-being from the students with no such support. Only the support from mother is stronger among frequently supported group. There is no connection between SS from the school worker and psychological well-being among supported group, neither between romantic relationship and happiness, conversely with non-supported students. The only main difference that a school success indicates among the supported group is higher levels of psychological well-being when it comes to a better succeed students. Generally, the students with the support background in the basic education do not differ much from their peers in SS.
-
(2014)Previous studies have reported that children are globally very happy. Happiness studies with Finnish students have shown that Finnish children are also very happy but their happiness and school related happiness decrease during secondary school. The purpose of this study is to explore happiness and school related happiness among sixth and ninth graders in Steiner school. Secondly, the purpose is to explore which factors would increase students' happiness in their opinions. Furthermore the purpose is to explore if the level of happiness among ninth graders changes after sixth grade. The hypothesis of this study is that Steiner school students are happier due the conception of human in Steiner school, Steiner pedagogy and the model of comprehensive school that has less pressure in school transitions than in compulsory school. Steiner pedagogy is alternative pedagogy which interests a student of special pedagogy. In this study happiness and school related happiness were measured among 282 students from six different Steiner schools. There were 142 sixth graders and 138 ninth graders who answered the questionnaire. Students filled out the questionnaire which included the Subjective Happiness Scale and the Finnish version of the School Children's Happiness Inventory. In addition, students chose the factors that would increase their happiness. Ninth graders were also asked if the level of their happiness had changed after sixth grade and what they think the reasons for the change might be. The quantitative material was analyzed with SPSS-program and open answers were organized with qualitative methods. Sixth and ninth graders in Steiner school were less happy than in previous happiness studies but their school related happiness was on about the same level than in previous studies. The students' happiness and school related happiness decreased during secondary school. In the ninth grade, the girls' happiness was on a lower level than the boys'. The factors that increased happiness differed little among sixth and ninth graders and also among boys and girls. The factors that the girls consider to influence their happiness might tell us something about their lower happiness
-
(2021)Suomi on jo neljättä kertaa peräkkäin YK:n World Happiness Report – listauksessa maailman onnellisin maa. Vaikka Suomi on vuodesta toiseen ollut kansainvälisten onnellisuusmittareiden kärkisijoilla, masennus ja krooninen stressi näyttävät kuitenkin kasvaneen samaan aikaan. Erityisesti nuorten pahoinvointi on uutisoinnin perusteella lisääntynyt viime aikoina, ja keskustelua on käyty muun muassa lukiolaisten jaksamiseen liittyvistä haasteista. Masennustilastot osaltaan näyttävät, että elämme jonkinlaisessa ristiriidassa kansallisten onnellisuuslukemien kanssa. Ympäristössämme on paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön onnellisuuskäsitysten muodostumiseen. Hyvinvointiyhteiskunnassa eläminen lisää ihmisen mahdollisuutta onnellisuuteen. Hyvinvointiyhteiskunnassa on kuitenkin monia tekijöitä, jotka voivat olla esteenä onnellisuuden kokemiselle. Yksi esimerkki tästä on onnellisuuden jahtaaminen. Onnellisuus nähdään usein tavoiteltavan asiana, jota kohti pyritään voimakkaasti. Tarve kulkea kohti onnellisempaa elämää on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Jos kuitenkin etsimme onnea vääristä paikoista, voi onnellisuuden tavoittelu johtaa vain kauemmas. Onnellisuus vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta se on käsitteenä hyvin moniulotteinen ja abstrakti. Joillekin onnellisuus on tyytyväisyyttä elämään, toiselle mielihyvää ja tunnetta. Jotta lukioikäisten hyvinvointia ja onnellisuutta voidaan tukea, on tärkeää tutkia mitkä yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat heidän onnellisuuteensa. Lukioikäiset ovat kiinnostavia tutkittavia, sillä mediasta välittyy huolestuttava kuva heidän jaksamisesta. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että jos suomalaiset ovat kuormittuneita jo nuorena, hyvinvointikehitys ja onnellisuus eivät ole kestäviä. Vaikka viime aikoina on uutisoitu paljon nuorten kuormittumisesta, ajankohtaista tutkimusta aiheesta ei ole tehty vielä kovin paljoa. Tällä maisterintutkielmallani pyrin vastaamaan kysymyksiin: mistä lukioikäiset katsovat suomalaisen onnellisuuden johtuvan ja miten he kokevat suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteiden vaikuttavan tähän? millaiset asiat tuottavat ja vähentävät onnellisuutta haastateltavien omassa elämässä? Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka aineiston keräsin haastattelemalla kuutta lukioikäistä nuorta puolistrukturoitua teemahaastattelua hyödyntäen. Analysoin aineiston temaattisen analyysin menetelmin. Käsittelen tutkimuksessa Suomen hyvää menestymistä kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa, johon ajatukseni siitä, miten yhteiskunta vaikuttaa onnellisuuteen perustuu. Tutkimukseni tulokset vahvistavat kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa ilmeneviä sosiaalisia odotuksia. Nämä sosiaaliset odotukset luovat ihmisille oletuksia siitä, mitkä tekijät tuottavat onnellisuutta. Sosiaalisilla suhteilla ja valinnanvapaudella oli haastateltavien onnellisuutta merkittävästi lisäävä vaikutus. Toisaalta sosiaaliset suhteet ja valinnanvapaus loivat haastateltaville paineita, josta seurasi ristiriita onnellisuuden kanssa. Näyttää siltä, että modernin ihmisen ongelmia on vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Koko yhteiskunnan kannalta on kuitenkin tärkeää löytää keinoja, joilla tukea nuoria lukioikäisiä oman identiteetin löytämisessä ja vahvistumisessa. Jokaisella ikäluokalla on omat haasteensa, mutta modernin ajan ongelmat luovat haasteita erityisesti nykynuorille. Samalla heillä on myös modernin ajan luomat vahvuudet, jotka taas puuttuvat vanhemmilta ikäluokilta. Tutkimukseni tulos viittaa siihen, että onnellisuuteen liittyviä paineita ja haasteita purkaessa on tärkeää keksittyä onnellisuuden erilaisuuteen. Onnellisuus on aina subjektiivinen kokemus ja sitä tulisi korostaa enemmän onnellisuutta jahtaavassa kulttuurissa.
Now showing items 1-10 of 10