Browsing by Subject "onomatopoetiikka"

Tutkielman aiheena on lintuoppaiden kotouttaminen. Aihetta tutkitaan tarkastelemalla yhtä alkuteos-käännösparia. Alkuteos on brittiläinen lintuopas, joka on käännetty suomeksi. Käännettyä tekstiä on käytännössä täytynyt kotouttaa, jotta se vastaisi kohdeyleisön odotuksiin ja olisi lukijoilleen hyödyllinen. Erityistä huomiota on kiinnitetty lajien kuvailujen kotouttamiseen sekä ulkonäön että ääntelyn osalta. Tutkielma on laadultaan kvalitatiivinen, sillä ainestossa esiintyy kotouttamista niin suuressa määrin, että yksittäisten tapausten laskeminen ei olisi mielekästä. Kotouttamista tutkitaan esimerkkien kautta. Kotouttamisen lisäksi tutkielman teoreettiseen viitekehykseen kuuluu erittäin tärkeänä osana skopos-teoria, jonka avulla kotouttaminen voidaan tässä yhteydessä perustella. Lintuoppaat on yleensä kirjoitettu juuri käytännöllisyyttä silmällä pitäen, joten funktion rooli on suuri myös kääntäessä. Oppaasta on oltava käytännön hyötyä sen lukijoille, sillä suomalaisia lukijoita tuskin kiinnostaa tietää Britannian lintutilanteesta. Teorialuvussa esitellään myös lintuoppaita tekstilajina, ja skopoksen liittyen pohditaan niiden funktiota. Lisäksi luvussa tarkastellaan multimodaalisuutta ja onomatopoetiikkaa lintuoppaiden kääntämisen näkökulmasta. Onomatopoetiikka nousee tutkielmassa esitelle, sillä se on yksi voimakkaimmin kotoutetuista asioista tarkastellussa materiaalissa. Tämä johtunee siitä, että eri kielissä myös onomatopoeettiset ilmaisut ovat erilaisia. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että lähes kaikki ainestoin onomatopoeettiset ilmaisut on kotoutettu jollakin tavoin. Tutkielman ainestona on Peter Haymanin The Birdwatcher’s Pocket Guide to Britain (2008) ja sen suomenkielinen käännös Suomen ja Euroopan linnut (2010), jonka on kääntänyt Pekka Nikander. Molemmat teokset ovat tyypillisiä lintuoppaita lajikuvauksineen ja tarkkoine piirroksineen.Jokaisella kirjan aukeamalla on esitelty kahdesta neljään eri lajia, ja jokaisesta lajista on sekä kirjoitettu kuvaus että kuvia ja kuvatekstejä. Käännöksen layout on täsmälleen sama kuin lähtötekstissä, joten kääntäjä on joutunut mukauttamaan käännöksen rajoitettuun tilaan. Tämä on osaltaan voinut vaikuttaa käännösratkaisuihin, vaikka ongelma on osittain ratkaistu fonttikoon pienentämisellä. Aineistoa on verrattu kahteen supisuomalaiseen lintuoppaaseen, jotka myös esitellään aineistoluvussa. Täten on voitu varmistaa, että kotoutetut ilmaisut todella vastaavat suomalaisia konventioita. Aineistoluvussa käsitellään myös asiatekstejä ylipäätään, sillä lintuoppaat kuuluvat tähän kategoriaan, ja sen tunteminen on oleellista kääntämisen kannalta. Varsinaisessa analyysiosiossa kotouttaminen on jaettu kolmeen eri kategoriaan. Nämä kategoriat ovat poisto, lisäys ja korvaus..Jokaisesta kategoriasta annetaan esimerkkejä, joiden kautta havainnoillistetaan, miten käännöstä on kotoutettu. Onomatopoeettisten ilmaisujen lisäksi käännöksessä on kotoutettu muun muassa ulkonäköön ja esiintymiseen liittyviä seikkoja. Kotoutetut elementit tekevät käännöksestä helpommin ymmärrettävän ja hyödyllisemmän suomalaiselle lukijalle, ja parhaimmillaan korjaavat kohdemaan kannalta virheellisiä tietoja lintujen esimerkiksi lajien yleisyydestä. Tutkielman perusteella voidaan havaita, että ainakin tässä tapauksessa lintuopasta on käännettäessä kotoutettu paljon. Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty, mutta lintuoppaiden function kannalta on syytä olettaa, että kotouttaminen on niitä käännettäessä yleistä.