Browsing by Subject "opaskirjallisuus"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Fennistiikan alaan kuuluvassa tutkielmassa eritellään ja kuvataan tavaroiden raivaamisessa neuvovien self help -kirjojen ohjailukeinoja. Tutkielmassa selvitetään, millä keinoin raivausoppaissa ohjataan lukijaa toimimaan. Työssä tarkastellaan erikseen eksplisiittisiä ja implisiittisiä keinoja, joilla kertoja ohjailee lukijaa toimimaan. Valokeilassa olevat kielenilmiöt ovat täten deonttinen modaalisuus ja direktiivisyys, joka on keskeinen osa kertojan ja lukijan vuorovaikutusta elämäntapa-oppaissa. Teoriakehyksen tutkimukselle muodostavat systeemis-funktionaalinen lingvistiikka ja siihen pohjautuva diskurssianalyysi. Analyyseissä hyödynnetään myös systeemis-funktionaalisen lingvistiikan piirissä kehitettyä suhtautumisen teoriaa ja uuden retoriikan tutkimusta. Tutkimusaineisto muodostuu kolmesta elämäntaito-oppaasta, joissa lukijaa neuvotaan kodin raivaamisessa ja tavaroista luopumisessa ja joiden alagenreä voidaan kutsua raivausoppaaksi. Aineistoteokset ovat Konmari – Siivouksen elämänmullistava taika (Marie Kondo, Bazar, 2015), Joka kodin raivausopas – Ja sillä siisti (Elina Alasentie, Paasilinna, 2015) ja Kaaoksen kesyttäjä – Tavarat, paperit ja aika haltuun (Anna Te Velde-Luoma, Avain, 2010). Aineistoteoksista analyysin kohteeksi on rajattu 21 sivun laajuinen jakso kustakin kirjasta. Analyysissä havaitaan, että lukijaa ohjailevia eksplisiittisiä direktiivejä ovat imperatiivimuotoiset käskyt, kiellot sekä muut velvoittavat ilmaukset, kuten nesessiivirakenteet, modaali-verbit ja kehottava passiivi. Eksplisiittiset direktiivit luokittuvat sen mukaan, ovatko ne käskyjä vai suosituksia, eli edustavatko ne deonttista välttämättömyyttä vai mahdollisuutta. Ilmauksia analysoidaan myös siten, ovatko ne yksi- vai moniäänisiä ja jättävätkö ne dialogista tilaa. Analyysissä havaitaan myös, että raivausoppaiden käyttämiä implisiittisiä direktiivejä ovat retoriset suostuttelukeinot, joilla kertoja pyrkii saamaan lukijan kannatuksen. Tällaisia keinoja ovat arvottavat ilmaukset, samastumiskohteiden ja todistajalausuntojen tarjoaminen sekä lukijan osallistaminen puhuttelemalla. Arvottamista aineistossa ilmaistaan muun muassa adjektiiveilla ja nimeämisellä. Samastumiskohteita ja osallistamista kertoja tarjoaa lukijalle minä- ja me-kerronnalla, narratiivisuudella, lukijaan viittaavalla yksikön toisen persoonan käytöllä sekä esittämällä kysymyksiä. Olennaista raivausoppaiden lukijan ohjailussa on eksplisiittisten ja implisiittisten keinojen vaihtelu ja yhteisvaikutus. Interpersoonaiset merkitykset kuten ohjailu ovat kumuloituvia, joten teksti tulkitaan kauttaaltaan ohjailevaksi. Ohjailun keinoja mukailemalla kertoja suhtautuu lukijaan esimerkiksi kohteliaasti tai kannustavasti voittaakseen tämän puolelleen.
-
Rituaali, moderni sekulaari askeesi ja puhtaus 2000-luvun suomalaisessa detox-opaskirjallisuudessa (2023)Tutkielmassani tarkastellaan 2000-luvulla kirjoitettua suomalaista detox-opaskirjallisuutta rituaalitutkimuksen, rituaalisen puhtauden tutkimuksen sekä modernin sekulaarin askeesin käsitteen valossa. Aineistona toimii neljä opasta, jotka kaikki ohjaavat lukijaansa lyhytaikaiseen ruokavalion muutokseen tavoitteenaan puhdistava vaikutus. Tutkimusmetodina tutkielmassani toimii teorialähtöinen sisällönanalyysi. Koostetun teoreettisen viitekehyksen pohjalta tunnistan aineistosta valittujen sisällöllisten teemojen esiintymistä. Tutkielmani selvittää, mitä Catherine Bellin rituaaliteorian rituaalisen ja rituaalinkaltaisen toiminnan piirteitä aineistossa esiintyy. Kategorioiden rungoksi muodostuvat erottautumisen, muodollisuuden, kaavamaisuuden, sääntökeskeisyyden, performanssin, menneisyyteen ja perinteisyyteen vetoamisen, sääntöjen ja muuttumattomuuden, vaikuttavuuden tavoittelun ja pyhän symboliikan kategoriat. Tutkimuksessa havaittiin, että aineiston oppaista on mahdollista löytää näitä piirteitä. Oppaiden välillä on vaihtelevuutta, eikä kaikista oppaista ole mahdollista tunnistaa kaikkia rituaalisen ja rituaalinkaltaisen toiminnan piirteitä. Lisäksi tutkielmassani analysoitiin, miltä aineisto näyttäytyy Mary Douglasin rituaalisen puhtauden käsitysten valossa. Tutkimuksessa havaittiin, että detoxin tarve voidaan nähdä kumpuavan kehon puhtaana pitämisen tarpeesta. Puhtaan ja lian kognitiiviset ja moraaliset ulottuvuudet ovat esillä oppaiden sisällöissä. Puhtaus vertautuu aineistossa käsityksiin terveellisyydestä. Rajanvedot sallittujen- ja ei sallittujen ruoka-aineiden ja aktiviteettien välillä voi ymmärtää yhteisön ja yksilön rajanvedoiksi ja kategorisoinneiksi, joilla yksilö ja yhteisö jäsentää maailmaansa ja vahvistaa identiteettiään. Tutkielmani myös selvitti, kuinka aineiston oppaat istuvat Julia Twiggin modernin sekulaarin askeesin määritelmään. Analyysissa havaittiin, kuinka detox-oppaiden rituaalin piirteet voi ymmärtää puhdistamiskäytännöiksi, joilla yksilö tavoittelee terveyttä ja irrottautumista ympäröivästä, saastuneesta maailmasta. Kehon ja oman toiminnan kontrollin tavoitteena voi ymmärtää olevan psykofyysisen ihanneminän saavuttaminen. Vertaaminen länsimaisen historiallisen askeesin kanssa myös osoitti, että käytänteistä on mahdollista löytää yhtymäkohtia kuten mielen ja tunteiden hallinnan tavoitteleminen. Pohdin myös, voivatko oppaat toimia mahdollisina modernin ihmisen merkityksen ja pyhän paikantajina. Analyysi osoitti, kuinka aineiston oppaissa esiintyvä puhtaus voidaan ymmärtää yhtenä mahdollisena tällaisena. Pyhän kategorian soveltaminen sekulaariin ilmiöön osoitti, kuinka moderni ihminen merkityksellistää ja jäsentää maailmaansa, vahvistaa identiteettiään ja erottaa itsensä muista. Tämä luo myös yhtymäkohtia historiallisen askeesin kanssa ja osittaa uskonnollisesti motivoituneen ja ei uskonnollisesti motivoituneen askeesin merkitysten samankaltaisuutta.
Now showing items 1-2 of 2