Browsing by Subject "opera phenix"

Otsikko: Osteoblastien viabiliteetti ja erilaistuminen 3D-solukasvatuksessa Kirjoittajat: Oudman R., Hasan R., Mustonen T., Hassinen A. ja Rice D. Affiliaatio: Suu- ja leukasairauksien osasto, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus: Tavoite tutkimuksessa on kehittää menetelmä, jolla soluja voidaan kasvattaa kolmiulotteisesti ja kuvantaa niitä hyödyntämällä osteoblastien erilaistumisvaiheiden markkereita sekä solujen viabiliteetin määritystä Live-Dead-värjäyskitillä. Oikean menetelmän avulla voidaan mallintaa paremmin solujen luonnollista fysiologista ympäristöä, mikä antaa luotettavampia tuloksia, kun verrataan petrimaljalla saatuihin tuloksiin. Tutkimuksessa pyritään löytämään hyvät värjäysprotokollat osteoblastien kuvantamiseen. Materiaalit ja menetelmät: Kokeissa käytettiin ihmisestä eristettyä MG-63-osteosarkoomasolulinjan soluja. Kokeet toteutettiin kolmiulotteisessa kasvatuksessa 96-kuoppalevyillä. Kyseiset levyt valittiin, koska ne on suunniteltu toimimaan erityisen hyvin valitun konfokaalimikroskoopin (PerkinElmer Opera Phenix HCS system) kanssa. Solut kasvatettiin ja erilaistettiin UPM-Kymmene Oyj:n valmistamassa GrowDex®-T-hydrogeelissä, mikä muodostaa kasvatusalusta kanssa soluille synteettisen ekstrasellulaarimatriksin eli soluväliaineen. Laimentamaton GrowDex®-T oli vahvuudeltaan 1,0 %. GrowDex®-T laimennettiin kasvatusmediaan loppukonsentraatioon 0,2 %. Kyseiseen loppukonsentraatioon päädyttiin pilottikokeilla saaduilla tuloksilla. Kokeet tehtiin kahdella eri solukonsentraatiolla; 200 solua/ul ja 500 solua/ml. Solujen viabiliteettiä mitattiin live-dead värjäyksellä (Sigma-Aldrich Live/dead cell double staining kit), jossa liuos A (Calcein AM liuos) värjää elävät solut ja liuos B (propidium iodide liuos) värjää kuolleet solut. Lisäksi solujen tumat värjättiin NucBlue-tumavärillä (NucBlue Live ReadyProbes Reagent) sekä solukalvot (CellMask Orange Plasma membrane Stain). Kuvaamisessa käytetiin laboratorion valomikroskooppia, fluoresenssimikroskooppia sekä FIMM:n konfokaalimikroskooppia (PerkinElmer Opera Phenix HCS system). Tulokset: Kolmen päivän jälkeen havaittiin korkea solujen viabiliteetti kasvustossa. MG-63 solut myös pyrkivät muodostamaan 3D-spheroidirakenteita. Tuloksista nähtiin, että solukasvatuksen kaikista soluista noin 9% (200 solua/ul) ja 13% (500 solua/ul) kuului spheroidirakenteisiin ja loput pohjakasvustona. Spheroidirakenteiksi laskettiin solut yli 24um korkeudella kaivon pohjasta. Konfokaalimikroskoopin kuvantamisen tulokset analysoitiin käyttäen PerkinElmer Opera Phenixin Harmony ”high-content” kuva-analyysiohjelmaa. Solujen segmentoinnilla saatiin osoitettua MG-63 solujen muodostamien spheroidien kolmiulotteinen rakenne sekä rakenteiden koko. Johtopäätökset: GrowDex®-T soveltuu hyvin sen fysikaalisten sekä kemiallisten ominaisuuksien vuoksi 3D-solukasvatuksiin sekä sen valoa taittavien ominaisuuksien vuoksi konfokaalimikroskooppi-kuvantamiseen. Se tarjoaa myös varteenotettavan vaihtoehdon perinteisille 3D-solukasvatukseen käytettäville kasvatusalustoille. Solukasvatuksen solukonsentraatio kokeen aloituksessa ei merkittävästi vaikuttanut tuloksiin. Muodostuneet spheroidit vaihtelivat koon ja muodon osalta.