Browsing by Subject "opetusteknologia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2015)Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukioiden evankelis-luterilaisen uskonnon opettajien näkemyksiä sähköisten ylioppilaskoetehtävien kehittämisestä ja suhtautumista ylioppilaskokeen sähköistämiseen, joka tapahtuu uskonnossa syksyllä 2017. Tutkimustehtävästä johdettiin seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millaisia näkemyksiä opettajilla on sähköisten ylioppilaskokeiden evankelis-luterilaisen uskonnon esimerkkitehtävistä? 2. Millaisiksi evankelis-luterilaisen uskonnon sähköisiä ylioppilaskoetehtäviä kannattaisi kehittää opettajien mielestä? 3. Miten opettajat suhtautuvat ylioppilaskokeen sähköistämiseen? Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2015 kyselylomakkeella, johon vastasi 133 uskonnonopettajaa. Tämä tarkoittaa 25 prosenttia lukion uskonnonopettajista. Tutkimusmenetelmä oli mixed method, jossa yhdistellään kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyseessä on näkemyksiä kartoittava pilottitutkimus, jonka taustana on arvioinnin tutkimus sekä Krathwohl-Andersonin muunnelma Bloomin tehtävätaksonomiasta. Vastaajat kokivat esimerkkitehtävistä käsitteenmäärittelytehtävän ja tekstipohjaisen tehtävän onnistuneen keskitasoisesti. Sen sijaan karttapohjaisen tehtävän koettiin onnistuneen hyvin. Vastaajien ehdotukset ylioppilaskoetehtävien kehittämisestä luokiteltiin neljään pääulottuvuuteen. Tavoitteissa ja sisällössä vastaajat toivoivat ajankohtaisuutta, ilmiöpohjaisuutta, keskeisten opetussuunnitelman sisältöjen mittaamista ja tarttumapintoja opiskelijoiden elämään. Tehtävätyypin ja vaativuustason osalta toivottiin monipuolisia tehtäviä sekä sovellus- ja analysointikyvyn mittaamista. Vastaajat arvostivat eniten esseetyyppisiä tehtäviä ja vähiten uudentyyppisiä soveltavia tuottamistehtäviä. Lyhyiden muistitietotehtävien osalta opettajien näkemykset jakaantuivat. Vastaajat arvostivat kuitenkin lähes kaikkia ylioppilaskoetehtävissä mahdollisia aineistoja ja toivoivat niiden lisääntyvän. Erityisen mielekkääksi he kokivat kuva-aineistot, mutta sähköistämisen mahdollistamaa audiovisuaalista aineistoakin arvostettiin. Muotoilussa ja arvioinnissa korostettiin tehtävänantojen ja arvioinnin yksiselitteisyyttä. Opettajien osaamisvalmiudet sekä emotionaaliset ja välineelliset valmiudet helpottavat sähköistämisuudistuksen kohtaamista. Näiden valmiuksien perusteella opettajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: monipuoliset valmiudet omaaviin opettajiin (N=54), innostuneisiin, laitepulaa kärsiviin opettajiin (N=37) ja heikommat valmiudet omaaviin opettajiin (N=31). Vastaajat näkivät ylioppilaskokeet edelleen tarpeellisena, mutta asennoituminen ylioppilaskokeen sähköistämiseen oli jakautunutta.
-
(2022)In the spring of 2020, countries around the world faced a new kind of situation when, due to the corona pandemic, people had to avoid encountering in different situations. As a result, teaching was also transferred at an unprecedented rate from traditional contact teaching to distance teaching. This study examines the readiness of university teachers to move from face-to-face to distance teaching in the spring of 2020. The aim of this study is also to understand the purpose for which university teachers have used teaching technology before the pandemic and whether the teaching experience explains different usage of teaching technologies. The research questions are: 1. For what purpose did teachers use teaching technology before the Covid-19 pandemic? 2. Are there differences between the teaching experience groups in terms of the use of teaching technology? 3. Has there been a change in the competence of university teachers in relation to distance teaching during the spring of 2020? The research material was collected using an electronic form from the Faculty of Mathematics and Natural Sciences of the University of Helsinki during May-June 2020. The research material is part of a larger study that includes responses from university teachers in seven faculties. The data for this study consist of responses from 71 university teachers. The Kruskal-Wallis test and the t-test of repeated measurements were used to analyze the data. A preliminary review of the data was performed by examining the frequency distribution, means, standard deviation, and percentage bar graph. According to the results of this study, before the pandemic, university teachers mostly used teaching technology to inform students, distribute study materials, and return assignments. Teachers make much less use of teaching technology to enable interaction between students. The teaching experience of university teachers had no effect on how they use teaching technology, and the teaching experience had no statistically significant connection with the use of teaching technology. University teachers estimated in this study that their competence had increased during the spring of 2020. The result was statistically very significant. The results of the study show that university teachers were able to adapt very quickly to the challenge offered by distance teaching. University teachers may still need guidance and support on how to get more interaction into e-learning. For example, the training provided by the Center for University Pedagogy (HYPE) for teachers in different faculties could help.
Now showing items 1-2 of 2