Browsing by Subject "orjuus"

Pro Gradu tutkielmassani analysoin 1850-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuvaa TV-sarjaa Underground ja tutkin miten tässä historiadraamassa esitetään rodun representaatio, rotujen väliset suhteet ja historiallisuus. Lisäksi selvitän miten sarja heijastaa oman tuotantoaikansa (2016) Yhdysvaltoja ja erityisesti maan rotusuhteita. Tutkimuskohteeni on TV-sarjan 1.tuotantokausi. Underground kertoo 7 orjasta, jotka karkaavat Georgialaiselta puuvillaplantaasilta ja lähtevät 600 km taipaleelle kohti Ohiota ohjenuoranaan Underground Railroad -kartta eli laulunsanat, joihin on koodattu pakoreitti. Underground Railroad oli Yhdysvalloissa erityisesti 1800-luvulla ennen sisällissotaa toiminut salainen verkosto, joka auttoi orjia pakenemaan orjaosavaltioista joko vapaisiin osavaltioihin maan pohjoisosissa tai Kanadaan. Verkostossa toimi sekä mustia että valkoisia ja sen avulla on arviolta vapautettu aikanaan ainakin 30 000 orjaa. TV-sarja on toteutettu toimintaelokuvamaisin keinoin ja erityisesti nykyaikainen hip hop musiikki ja mustiin liittyvät sanoitukset ovat vahvasti sarjassa mukana luomassa tunnelmaa. Tutkielmani ensimmäisessä käsittelyluvussa analysoin tekijöiden tavoitteita ja tarkoitusperiä sarjan tekemisessä, sarjassa esiintyviä oikeita historiallisia hahmoja sekä TV-sarjan Underground Railroadiin liittyvien tapahtumien autenttisuutta. Luvussa neljä käsittelen TV-sarjan rotusuhteita monesta näkökulmasta. Tuon esiin miten sarjassa esitetään mustien orjien ja valkoisten orjanomistajien diskurssi, voimasuhteet sekä näkyvä ja näkymätön viestintä orjaplantaasilla, missä mustat ja valkoiset elivät yhdessä, mutta samalla erotettuina ja monimutkaisessa hierarkkisessa, rasistisessa ja epätasa-arvoisessa yhteisössä. Tähän yhteiseloon loi vahvan merkkinsä jatkuva orjanomistajien väkivalta ja seksuaalinen väärinkäyttö, jonka esittämistä ei Undergroundissa ole aristeltu esittää. Underground Railroadin toiminnassa mustat orjat kohtasivat myös heihin positiivisesti suhtautuvia valkoisia orjuuden vastustajia, jotka auttoivat orjia pakenemaan. Heidän väliset suhteensa ovat myös mielekästä analysoitavaa tutkimuksessani. Viidennessä luvussani tutkin onko sarja mustien orjien kertomus vai koko yhteiskunnan kertomus. Lähestyn kysymystä rodullisesta, sarjan roolihahmojen kompleksisuuden sekä naisen roolin näkökulmista. Sarjan analysoinnin pohjalta nousee tuloksena esiin, että Underground TV-sarja on ennen kaikkea kahden naisen kasvukertomus sekä mustia ihmisiä voimaannuttava tarina. Yhteisöllisesti ajatellen orjien esittäminen inhimillisinä, persoonallisina, vahvoina ja määrätietoisina yksilöinä on nostanut monissa mustissa yhdysvaltalaisissa katsojissa ylpeyttä omien esi-isien vahvuudesta. Pro Gradu -työni on monitieteinen historian, Pohjois-Amerikan tutkimuksen, kulttuuritutkimuksen sekä elokuva -ja televisiotutkimuksen alan tutkielma. Teoreettisesti työni käsittelee representaatiota, genreä ja toiseutta. Representaation ja toiseuden merkitys rakentuu kielen ja kulttuurin kautta. Representaatio voi olla tarkoituksellista, kuten esimerkiksi analysoimassani TV-sarjassa, jossa tiettyjä asioita tietyllä tavalla esitettynä halutaan luoda katsojassa tietty merkitys. Genren osalta tutkimukseni voidaan luokitella alueellisesti Yhdysvaltojen kansalliseksi historiaksi ja teemallisesti sekä kulttuuri- että poliittiseksi historiaksi. Elokuva -ja televisiotutkimuksen puolella Underground TV-sarja on historiallinen draama jonka muotona on toimintaelokuvauksellisuus. Metodini on lähiluku, joka tarkoittaa kohteen, tässä tapauksessa TV-sarjan yksityiskohtaista tutkimista. Tavoitteena on löytyviä elementtejä kuten kielenkäyttöä tai rakennetta (esim. TV-sarjan kohtaukset) analysoimalla, luokittelemalla ja tulkitsemalla tuoda esiin piilossa olevia uusia ideoita tai ajatuksia. Näitä arvioimalla voidaan todentaa tekijän tavoitteita ja motiiveja. Tutkimuksessani on primäärilähteinä aikalaiskirjoituksia, historiallisia valtion dokumentteja, sanomalehtiartikkeleita, tekijöiden ja näyttelijöiden haastatteluita ja sekundäärilähteinä tutkimuskirjallisuutta.

Tämä tutkimus syventyy amerikkalaiseen vapauskeskusteluun ja sen sisälle rakentuneeseen orjuuskeskusteluun 1750–1776 sekä selvittää, miten keskustelu(t) asettuivat suhteessa aiempaan vapauden ajatusta koskeneeseen teoretisointiin ja tutkimusjaksolla merkittävässä asemassa olleeseen uskonnon teemaan. Tutkimus muodostaa kuvan keskusteluista sekä niiden ”ryhmärajat ylittäneestä” vapaus- ja orjuuskeskustelusta. Tässä viitekehyksessä tutkimus on kiinnostunut vapaus-, ihmis- ja moraalikäsityksistä, jotka vaikuttivat aikalaisten ajattelussa retoriikan taustalla. Tämä asettaa tutkimuksen aatehistoriallisen tutkimusperheen piiriin. Tutkimus rakentaa yllämainittua ymmärrystä tutustumalla vapausajattelun avainhenkilöiden tuottamiin aikalaislähteisiin – pääasiassa pamfletteihin – sekä syventymällä orjuuden vastustajien tuotantoon ja henkilökohtaisiin elämänkokemuksiin, jotka kontekstoivat ja auttavat ymmärtämään orjuuden vastustajien henkilökohtaisia motiiveja heidän toimintansa takana. Lisäksi tutkimus on kiinnostunut orjuuden puolustajista ja heidän ajattelunsa istuvuudesta laajempaan aikalaisajatteluun vapaus- ja orjuuskeskusteluiden sisällä. Siksi tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: (1) Miten orjuudesta ja vapaudesta keskusteltiin ja mitä käsitteillä tarkoitettiin tutkimusajanjaksolla 1750–1776? (2) Mikä oli keskusteluiden ja aikalaistapahtumien välinen suhde ja kuinka ne vaikuttivat toisiinsa? (3) Miksi vapaus nähtiin käytännössä poikkeuksetta moraalisesti tavoiteltavana hyveenä, mutta kaikki eivät kokeneet orjuutta ristiriitaiseksi vapauden ihanteen kanssa? Avainlähteet tutkimuskysymyksiin vastaamiselle ovat amerikkalaiset vapauspamfletit, orjuudenvastaiset pamfletit, sekä aihetta koskeva tutkimuskirjallisuus ja tutkimuksen kannalta merkittävien henkilöiden elämäkerrat ja henkilökohtaiset päiväkirjat. Vapauskeskustelun kannalta tutkimuksen avainhenkilöitä ovat Jonathan Mayhew ja Thomas Paine. Orjuuskeskustelua tutkimus tarkastelee aikalaiskveekareiden Anthony Benezetin ja John Woolmanin tuotannon kautta. Tutkimus esittää, että ajatus vapaudesta rakentui edeltäneen laajemman aikalaiskeskustelun sekä omana aikanaan merkittävän uskontodiskurssin sisälle. Nämä viitekehykset vaikuttivat koko seuranneeseen tutkimuksen käsittelemään retoriikkaan vuosina 1750–1776 sekä määrittivät pitkälti sitä, millaiseksi tutkimusjakson aikalaisten käsitys (nk. pohjimmainen teoria) vapaudesta ja orjuuden olemuksesta muotoutui. Tutkimus selvittää myös, miten tämä käsitys rakentui omaksi ”vapauden retoriikakseen” ja muutti paitsi ihmisten moraalikäsitystä myös heidän tapaansa ajatella miten moraalinen hyvä ja paha määrittyivät.