Browsing by Subject "osakasluettelo"

Tutkielmassa tarkastellaan osakeomistuksen yleisöjulkisuuden syntyä ja kehitystä Suomen oikeudessa. Osakeomistuksen yleisöjulkisuudella tarkoitetaan tutkielmassa osakeyhtiölain (624/2006) 3:17:ssä ilmaistua osakasluettelon julkisuutta. Lainkohdan mukaan osakasluettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhtiön pääkonttorissa tai arvopaperikeskuksen toimipaikassa Suomessa. Jokaisella on oikeus kulut korvattuaan saada jäljennös osakasluettelosta tai sen osasta. Osakeyhtiölain säännös on peräisin vuoden 1978 osakeyhtiölaista (734/1978, kumottu). Suomalaisten yhtiöiden osakeomistuksen yleisöjulkisuus otettiin lähtökohdaksi suomalaisten sijoittajien osalta myös arvo-osuusjärjestelmässä 1990-luvun alussa. Merkittävänä poikkeuksena yleisöjulkisuuteen arvo-osuusjärjestelmässä sallittiin ulkomaisille sijoittajille suomalaisyhtiöiden osakeomistusten hallintarekisteröinti, josta säädetään nykyisin arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 4:4:ssä. Tällöin julkisesta osakasluettelosta ei selviä osakkeenomistaja vaan hallintarekisteröinnin hoitaja. Tutkielmassa tarkastellaan yleisöjulkisuuden syntyä ja kehitystä pääasiassa oikeushistoriallisen metodin avulla. Tämä tarkoittaa tutkielmassa oikeudellisen muutoksen kuvaamista ja selittämistä poliittishistoriallisessa viitekehyksessä. Yleisöjulkisuuteen liittyviä lainsäädäntöhankkeita tarkastellaan 1970-luvun alusta lähtien. Merkittäviä muutosehdotuksia tehtiin 2000-luvun alun osakeyhtiölakiuudistuksessa ja 2010-luvun arvopaperimarkkinaoikeudellisissa lainsäädäntöuudistuksissa. Niissä pyrittiin sallimaan hallintarekisteröinti myös suomalaisille sijoittajille. Tarkastelu poliittishistoriallisessa kontekstissa osoittaa, että yleisöjulkisuuden synty ja myöhemmät kehitysvaiheet seuraavat tarkasti poliittisten voimasuhteiden muutoksia Suomessa. Osakeomistuksen yleisöjulkisuus näyttäytyy tutkielmassa ammattiyhdistysliikkeen (SAK) ja vasemmistopuolueiden (SDP ja SKDL/SKP) yhteisenä 1970-luvun saavutuksena, jota on puolustettu tiukasti myöhempinä vuosikymmeninä. Vastaavasti elinkeinoelämän etujärjestöt ja oikeistopuolueista erityisesti kokoomus ovat suhtautuneet myötäsukaisesti yleisöjulkisuuden kaventamiseen 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Yleisöjulkisuutta vastustettiin alun perin erityisesti yksityisyyden suojan rajoituksena, mutta periaatepunninta on jäänyt vähälle huomiolle myöhemmissä lainsäädäntöhankkeissa, joissa yleisöjulkisuuden vastapainona ovat olleet pikemmin siitä aiheutuvat haitat arvopaperimarkkinoiden kehittämiselle. Osakeomistuksen yleisöjulkisuus on hyväksytty Suomessa yhteiskunnan avoimuutta tukevana periaatteena. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että yleisöjulkisuutta turvaava hallintarekisteröintikielto on EU-oikeuden valossa ongelmallinen. Nykyhallituksen poliittisiin tavoitteisiin lukeutuu kuitenkin osakeomistuksen yleisöjulkisuuden vahvistaminen. Tutkielmassa arvioidaan, että politisoituneen osakeyhtiölain säännöksen tulevaisuutta tarkastellaan myös jatkossa jo 1970-luvulla lukituista lähtökohdista.