Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "osakkeenomistaja-aktivismi"

Sort by: Order: Results:

  • Aktivistisijoittajan lojaliteettivelvollisuus vähemmistöosakkeenomistajana 
    Tiilikainen, Santeri (2021)
    Viime vuosikymmeninä aktivistisijoittajiksi kutsuttu institutionaalisten sijoittajien kategoria on noussut merkittäväksi toimijaksi globaaleilla markkinoilla. Epäortodoksisista toimintatavoistaan tunnetut aktivistisijoittajat eivät tyydy vain äänestämään yhtiökokouksessa, vaan pyrkivät ajamaan yhtiön arvoa kohottavia muutoksia esimerkiksi painostamalla yhtiön johtoa epävirallisissa keskusteluissa ja käynnistämällä yhtiön nykyistä suuntaa kritisoivia kampanjoita lehdistössä. Aktivistit eivät ole yritysvaltaajia, vaan hankkivat useimmiten vain muutaman prosentin vähemmistöosuuden kohdeyhtiöstään. Aktivistisijoittaminen voidaan nähdä enimmäkseen positiivisena ilmiönä, mutta joidenkin aktivistien osalta huomiota ovat herättäneet tapaukset, joissa aktivisti on vaatinut kohdeyhtiötään esimerkiksi toteuttamaan yhtiön pitkän aikavälin kannattavuudelle, työntekijöille tai ympäristölle haitallisia lyhytnäköisiä liiketoimia, taikka ajanut yhtiön tahallaan epäedulliseen tilanteeseen, tavoitteenaan hyötyä tästä itse monimutkaisten rahoitusjärjestelyiden avulla. Toistaiseksi tämä on myös ollut sallittua, sillä yhtiöoikeuden vakiintuneen kannan mukaan osakkeenomistaja – ja varsinkin aktivistisijoittajan kaltainen vähemmistöomistaja – saa itsekkyysoikeutensa nojalla tavoitella yhtiössä ainoastaan omaa etuaan. Tällä tutkimuksella on kuitenkin tarkoitus haastaa perinteinen käsitys siitä, ettei osakkeenomistajilla voisi olla velvollisuuksia alati kasvavien oikeuksien vastapainoksi. Tutkimuksessa vastaukseksi aktivistisijoittajien kyseenalaisiin toimenpiteisiin ehdotetaan osakkeenomistajan yleisen lojaliteettivelvollisuuden omaksumista. Tutkimuksessa pohditaan mahdollisuutta luoda osakkeenomistajan lojaliteettivelvollisuus osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n yleislausekkeen laajentavalla tulkinnalla, kokonaan osakeyhtiölaista irrallisena oikeusperiaatteena tai de lege ferenda, säätämällä asiasta osakeyhtiölaissa. Lisäksi tutkitaan ehdotetun lojaliteettivelvollisuuden käyttökelpoisuutta ja tehokkuutta keinona torjua aktivistisijoittajien arveluttavia transaktioita. Erityisen ulottuvuuden tutkimukseen tuo se, että lojaliteettivelvollisuus asetetaan tässä vähemmistöosakkeenomistajalle, kun tähän asti se vähäinenkin huomio mitä osakkeenomistajan lojaliteetille on kotimaisessa tutkimuksessa osoitettu, on kiinnittynyt määräysvaltaa käyttäviin enemmistöomistajiin.
  • Kestävä corporate governance, pääomamarkkinat ja yrityksen teoria 
    Mettälä, Aleksi (2022)
    Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää yksityisen sektorin investointien merkittävää uudelleenallokaatiota vihreää siirtymää edistäviin kohteisiin. Ilmastonmuutoksen torjunnan ulkoisvaikutusluonteesta johtuen yritysten kannustimet investoida vihreän siirtymän edistämiseen ovat kuitenkin riittämättömiä yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä viittaa sääntelyn tarpeeseen. Komissio on tunnistanut pörssiyhtiöiden lyhytnäköisyyden keskeiseksi ongelmaksi, joka johtaa riittämättömiin vihreisiin investointeihin. EU:n teettämä väitettyyn lyhytnäköisyyteen, sen syihin ja seurauksiin liittyvä selvitys sekä sen perusteella tehdyt lainsäädäntöehdotukset ovat kuitenkin kohdanneet voimakasta kritiikkiä. Tämän tutkielman tavoite on tarkastella pörssiyhtiön kannustimia edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa tekemällä kestävää liiketoimintastrategiaa edistäviä investointipäätöksiä. Erityisesti tavoitteena on selvittää, miten yhtiön toiminnan tarkoituksen määritteleminen ja päätöksentekovallan jakaminen vaikuttavat yrityksen kannustimiin ohjata investointejaan ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviin kohteisiin. Samalla tutkielma sivuaa useita ajankohtaisia yhtiöoikeudellisia kysymyksiä, kuten valistunutta arvonmaksimointia, sidosryhmämalleja sekä ESG-orientoitunutta osakkeenomistaja-aktivismia. Tutkielmassa hyödynnetään oikeustaloustieteellistä metodia, ja erityisesti yrityksen teoria on merkittävässä roolissa yhtiön sidosryhmien tunnistamisessa sekä niiden kannustimien analysoinnissa. Tutkielmassa havaitaan, että EU:n argumentaatio ei saa tukea teoreettisesta eikä empiirisestä tutkimuksesta. Corporate governancen uudistamisella vaikuttaa olevan hyvin rajallisesti potentiaalia merkittävänä vihreää siirtymää edistävänä sääntelyinterventiona. Sen sijaan esimerkiksi osakkeenomistajien kontrollioikeuksiin esitetyillä heikennyksillä olisi todennäköisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia arvopaperimarkkinoiden tehokkuuteen. Lisäksi koska ehdotukset toteutuessaan todennäköisesti johtaisivat vähäisempään johdon monitorointiin sekä korkeampiin pääoman kustannuksiin, ne paradoksaalisesti heikentäisivät myös yritysten edellytyksiä investoida kannattavasti vihreän siirtymän torjuntaan. Toisin kuin corporate governancen tyypilliset kysymykset, vihreisiin investointeihin liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat ovat yhtiön näkökulmasta korostuneen ulkoisia. Suurimmat esteet yhteiskunnallisesti optimaaliselle investointikäyttäytymiselle eivät liity yhtiön sidosryhmien välisiin suhteisiin, vaan yrityksen hyödykemarkkinoilla kohtaamiin kannustinrakenteisiin. Tämän vuoksi EU:n ehdottamien lainsäädäntöuudistusten sijaan taloustieteellisesti perusteltu ratkaisu olisi kattava päästöjen hinnoittelu, joka pakottaisi yritykset sisäistämään aiheuttamansa ulkoisvaikutukset, ja siten loisi oikeanlaiset kannustimet päästöjen vähentämiseksi.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO