Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ossicular prosthesis"

Sort by: Order: Results:

  • Kauppi, Seidi (2022)
    Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin PubMed-tietokannassa julkaistujen TORP-leikkausten pitkäaikaistuloksia. TORP on välikorvaproteesimalli, jota käytetään laaja-alaisten kuuloluuvaurioiden hoidossa. Tämän tutkimuksen päätarkoituksena on kerätä, dokumentoida ja analysoida TORP-leikkausten viimeaikaisia tuloksia. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja siinä käytettiin PubMed-tietokannan julkaisuja. Sisäänottokriteerit täyttäviä julkaisuja löytyi 14 kappaletta. Julkaisuissa oli yhteensä 742 potilasta. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään proteesin stabilisaatiomenetelmän mukaan. Ryhmässä 1 ei käytetty mitään tiettyä stabilisaatiomenetelmää ja ryhmässä 2 oli käytetty rustokenkää proteesin stabilisaatiossa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös kuulontutkimuksessa käytettyjen taajuuksien mahdollista vaikutusta tuloksiin. Julkaisuissa käytetään usein kuulontutkimisessa äänesaudiometrialla joko taajuuksia 0,5, 1, 2 ja 3 kHz (3 kHz) tai 0,5, 1, 2 ja 4 kHz (4 kHz). Ryhmän 1 tuloksissa 3 kHz:a korkeimpana taajuutena käyttäneillä ilma-luujohtumisen ero (ABG) oli preoperatiivisesti 35,4 ja postoperatiivisesti 20,0 dB. 4 kHz korkeinta taajuutta käyttäneillä ryhmän ABG preoperatiivisesti oli 37,0 ja postoperatiivisesti 24,7 dB. Ryhmässä 2 yhdessä julkaisussa käytettiin 3 kHz taajuutta preoperatiivisesti 39,9 ja postoperatiivisesti 18,0 dB:n tuloksin. 4 kHz:n taajuutta käyttäneissä julkaisuissa ryhmän 2 preoperatiiviset tulokset olivat 44,1 ja postoperatiiviset 24,5 dB. ABG pieneneminen alle 20 dB:n saavutettiin vaihtelevasti. Leikkausten onnistumisprosentti oli keskimäärin 49 % vaihdellen 25 % ja 75 % välillä. Komplikaatioiden raportointi julkaisuissa oli kirjavaa, mikä teki komplikaatioriskin arvioimisesta haastavaa. Tämän tutkimuksen perusteella TORP-leikkauksissa saavutetaan systemaattisesti kuulonparantumista. Rustokengän käytöllä vaikuttaa olevan saavutettavissa suurempi kuulonparannus, vaikkakaan saavutetussa kuulotasossa ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Kuulontutkimuksessa käytetyt taajuudet saattavat vaikuttaa tuloksiin. Löytyi viitteitä siitä, että matalampia taajuuksia käytettäessä raportoidut postoperatiiviset tulokset ovat parempia, vaikka lähtötasossa ei havaittu eroa. Tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot korostavat yhtenäisten standardien tärkeyttä kuulontutkimuksen ja komplikaatioiden raportoinnissa.