Browsing by Subject "ostoaie"

Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä, joista erityisesti keskityttiin brändiin, emootioihin ja asenteisiin. Tämän lisäksi käsiteltiin, kuinka valintaan vaikuttavia tekijöitä voidaan mitata ja kuinka niillä on ennustettu valintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tuoteinformaation vaikutusta ostovalintaan välipalatuotteilla ja selvittää, mikä käytetyistä mittausmenetelmistä ennusti ostamista parhaiten. Tutkittavina tuoteryhminä olivat maustamattomat jogurtit ja maustetut proteiinirahkat, joiden arvioinnissa koehenkilöinä olivat tuotteiden käyttäjät. Koehenkilöt (jogurtti n=105; rahka n=107) arvioivat tuotteiden miellyttävyyttä (7-portainen asteikko), niiden herättämiä emootioita (12 kpl, joista 6 positiivista ja 6 negatiivista kuvana ja tekstinä) ja ostotodennäköisyyttä (5-portainen asteikko) neljällä eri määrällä tuoteinformaatiota: pelkällä bränditiedolla, brändin ja pakkauksen kanssa, sokkomaistona sekä brändimaistona, jossa maistamisen yhteydessä oli brändi- ja pakkaustiedot nähtävillä. Emootiot mitattiin vain kahdessa viimeisessä. Arviointien jälkeen koehenkilöt ilmoittivat ostoistaan kahdesti kuukauden aikana. Tutkimuksessa oli kolme osaa: ennakkokysely, aistinvarainen tuotearviointi ja seurantakysely. Tuotteiden ominaisuuksista tärkeimpinä pidettiin makua ja terveellisyyttä. Lisäksi brändin ja pakkauksen todettiin vaikuttavan annettuihin arviointeihin positiivisesti tai negatiivisesti. Tuotteiden miellyttävyysarviot, heränneet emootiot ja ilmoitettu ostotodennäköisyys vaihtelivat sen mukaan samansuuntaisesti, kuinka paljon kuluttajalla oli tuoteinformaatiota saatavilla. Ostamista selittivät parhaiten mittaukset, jotka oli tehty joko pelkällä brändi- ja pakkaustiedoilla (jogurtti) eli tuoteinformaation määrällä, joka on sama kuin kaupassa ostohetkellä, tai maku-, brändi- ja pakkaustiedot yhdessä (rahka), eli kun saatavilla oli kaikki mahdollinen tuoteinformaatio. Huonoiten ostamista selitti sokkomaisto, jossa arviot perustuivat vain aistinvaraiseen informaatioon. Tämän perusteella pelkällä tuotteen aistittavalla miellyttävyydellä ei voida ennustaa ostamista ja ruoan valintaa, ainakaan tässä tuotekategoriassa. Ostamista voidaan ennustaa parhaiten kysymällä kuluttajan itse arvioimaa ostotodennäköisyyttä. Kuitenkin miellyttävyys voi antaa tuotteesta syvällisempää informaatiota kuin pelkkä ostoaikomus. Tässä tutkimuksessa mittareita oli käytetty peräkkäin, mikä voi lisätä niiden keskinäistä korrelaatiota ja saada ne näin näyttämään mittaavan samaa asiaa enemmän kuin todellisuudessa mittaavat.