Browsing by Subject "ostoaineisto"

Tausta: Tietoa väestön ruoankäytöstä tarvitaan väestön ravitsemustilan arviointiin ja seurantaan. Eri elintavoista ja sairauksien riskitekijöistä ruoankäyttö on yksi haastavimmin tutkittava ja mitattava tekijä. Päivittäistavarakauppojen ostotiedot tarjoavat uudenlaisen, objektiivisen ja edullisen aineiston väestön pitkäaikaisen ruoankäytön ja kulutustottumusten tutkimiseen. Suomessa päivittäistavaramarkkina on keskittynyt, joten jo yhden ketjun tiedoista voidaan saada kattavasti tietoa suomalaisten ruokaostoista. Aiemman tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että tutkielmassa käytettävän LoCard -aineiston tapaista, automaattisesti kanta-asiakasohjelmaan tallentuneita ostotietoja ei ole aiemmin käytetty tässä laajuudessa väestön ruokailutottumusten ja ruoankäytön arvioimiseen. Tavoitteet: Tämä tutkielma on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard -tutkimushanketta, jossa yhteistyössä S-ryhmän kanssa hyödynnetään S-asiakasomistajien ostotietoja terveys- ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden ostoja LoCard -aineistossa ja vertailla kulutustietoja Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen sekä Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin. Tarkastelun kohteena ovat liha, kala, kananmuna, maito ja maitovalmisteet sekä voi. Tavoitteena on ostojen ja ravintotaseen sekä kulutustutkimuksen kulutuksen vertailun pohjalta arvioida LoCard -ostoaineiston validiteettia ruoankäytön näkökulmasta ja pohtia voitaisiinko automaattisesti kertynyttä ostodataa hyödyntää elintarvikkeiden pitkän aikavälin kulutustietojen tarkastelussa ravintotaseen ja kulutustutkimuksen rinnalla. Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen pääaineistona oli erillisellä aineistopyynnöllä saatu osa-aineisto LoCard -tutkimuksen ostoaineistosta. Pyydetty aineisto sisältää Prismoista, S-marketeista, ABC-marketeista sekä Alepa- ja Sale -myymälöistä ostettujen eläinperäisten elintarvikkeiden ostomäärät tietojensa luovutukseen suostuneilta pääkortinhaltijalta vuoden 2017 ajalta sekä tietyt taustamuuttujat. LoCard -ostoaineiston tuoteryhmät luokiteltiin ravintotaseen pohjalta uusiksi ruokamuuttujiksi ennen aineistopyyntöä. Ostoaineistosta laskettiin eri ruokamuuttujien tunnusluvut ja arvioitiin ostot henkilöä kohden jakamalla kotitaloustason ostot kotitalouden koolla kaiken kokoisten kotitalouksien kesken sekä vain yhden hengen kotitalouksien keskuudessa. LoCard -ostoaineistoa verrattiin vuoden 2017 ravintotaseeseen sekä vuoden 2016 kotitalouksien kulutustutkimukseen arvioimalla ruokamuuttujien keskimääräinen kulutus (kg tai l/hlö/vuosi) pääryhmätasolla kaikista aineistoista ja laskemalla prosentuaaliset erot kulutuksessa eri aineistojen välillä. Lisäksi tarkasteltiin eri ruokamuuttujien suhteellisia osuuksia pääryhmien kulutuksesta aineistoittain. Tulokset: LoCard -aineiston tutkittavista (n=21 380) naisia oli 13 958 (65 %) ja miehiä 7422 (35 %). LoCard -aineistossa pääryhmätasolla eniten ostettiin maitoa (117 l), toiseksi eniten maitovalmisteita (84 kg) ja kolmanneksi lihaa (59 kg). Maidoista kevytmaitoa ostettiin eniten (53 l) ja toiseksi eniten rasvatonta maitoa (46 l). Maitovalmisteista juustoa ostettiin eniten (29 kg), jogurttia toiseksi eniten (26 kg) ja piimää kolmanneksi eniten (9 l). Muu liha -ryhmään kuuluvia tuotteita ostettiin keskimäärin 26 kiloa. Lihalajeista siipikarjanlihaa ostettiin eniten (15 kg) ja toiseksi eniten sianlihaa (lähes 11 kg). Ostomäärät henkilöä kohden olivat keskimäärin 52 % pienemmät verrattuna kotitaloustason ostomääriin, kun kaikki kotitaloudet oli huomioitu, ja keskimäärin 31 % pienemmät, kun ainoastaan yhden hengen kotitaloudet oli huomioitu. Maitoa kulutettiin pääryhmistä eniten kaikissa aineistoissa. Lihan, kalan ja kananmunien kulutus oli suurinta ravintotaseessa, kun taas maidon ja maitovalmisteiden kulutus oli suurinta LoCard -aineistossa, kun kulutus LoCardissa oli laskettu kotitaloustasolla. Maitovalmisteita ja voita ostettiin ravintotaseeseen ja kulutustutkimukseen nähden runsaasti: jogurtin, viilin, hapatettujen kermavalmisteiden, muiden tuoretuotteiden sekä juuston ostot kotitaloustasolla olivat suurempia kuin kulutus ravintotaseessa, ja voin kulutus oli suurinta LoCard-aineistossa, riippumatta siitä oliko kulutus laskettu kotitaloustasolla vai henkilöä kohden. Kalaa ostettiin vähän LoCard -aineistossa muihin aineistoihin verrattuna. Elintarvikkeiden kulutuksen suhteelliset osuudet olivat kulutusmääriä johdonmukaisempia eri aineistojen välillä. Eniten eroa oli lihan kulutuksessa: taseessa sianlihan osuus lihan kokonaiskulutuksesta oli 41 %, kun taas kulutustutkimuksessa ja LoCardissa muu liha -ryhmään kuuluvien tuotteiden kulutus oli lähes puolet lihan kokonaiskulutuksesta. Johtopäätökset: Eläinperäisten elintarvikkeiden ostot olivat melko hyvin linjassa ravintotaseen ja kulutustutkimuksen tietojen kanssa huolimatta aineistojen metodologisista eroista, mikä tukee käsitystä ostoaineiston käyttökelpoisuudesta ravitsemuksen seurannassa. Automaattisesti kerätyllä ostodatalla on ainutlaatuiset vahvuudet ja heikkoudet verrattuna muihin ruoankäytön tutkimusmenetelmiin, joten se tarjoaa uudenlaisen näkökulman ruokailutottumusten tutkimiseen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta myös muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksesta verrattuna ravintotaseeseen ja kulutustutkimukseen, jotta voidaan arvioida antavatko aineistot samansuuntaista tietoa kaikkien elintarvikeryhmien kulutuksesta. On myös syytä tutkia ostodatan olisi soveltuvuutta yksilötason ruoankäytön tutkimiseen, sillä datan haasteita on se, että ostoja kerätään sekä kotitalouden, että yksilön tasolla.