Browsing by Subject "ostopäätös"

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen merkitys eettisyydestä kertovilla sertifiointimerkeillä on ostopäätöksissä Alkon myymälässä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita selvittämään mitkä ja millaiset merkit kannustavat tai eivät kannusta valitsemaan tuotetta myymälässä. Tutkittiin myös sitä, kuinka mielipiteet merkkien selkeydestä ja eettisyyssertifioitujen tuotteiden hinnoista ja laadusta vaikuttavat tuotteiden suosimisen määrään. Myös taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen vaikutusta tuotteiden suosimisen määrään selvitettiin. Työn teoriaosiossa tarkasteltiin alkoholimarkkinoita maailmalla yleensä ja eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden kulutusta ja myyntiä erityisesti Suomessa. Käsiteltiin myös alkoholituotteisiin liittyviä eettisyyssertifiointeja ja niihin liittyviä merkkejä. Lisäksi käsiteltiin eettisyydestä kertovia sertifiointimerkkejä osana ostopäätöksen tekoa myymälässä. Myös eettisyyssertifioitujen alkoholituotteiden hinnat olivat osana keskustelua. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin survey-tyyppisellä kyselylomakkeella. Empiirinen tutkimus rakentui aiheista, joita käsiteltiin työn teoriaosiossa. Aineiston keruu suoritettiin Alkon Arkadian myymälän sertifioitujen tuotteiden puodissa ja lomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä Alkon sertifioiduista tuotteista ja eettisyysmerkeistä. Kyselylomakkeita kertyi lopulta yht. 125 kpl. Tutkimustulosten mukaan naiset, muut kuin nuorimmat vastaajat ja korkeasti kouluttautuneet henkilöt suosivat eettisyyssertifioituja alkoholituotteita useammin kuin muut vastaajat. Eettisyydestä kertovista sertifiointimerkeistä vain Luomu- ja Reilun Kaupan merkit tunnistettiin hyvin ja myös ne kannustivat useimmiten valitsemaan sertifioidun tuotteen. Merkit yleensä koetaan usein vähintäänkin melko epäselvinä: vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä. Sertifioitujen tuotteiden hintoihin suhtautuminen vaikutti tässä tutkimuksessa tuotteiden suosimisen määrään. Yli puolet vastaajista koki eettisen- tai luomusertifioinnin nostavan tuotteen laatua vähintäänkin hieman. Tuotteiden eettisyydestä kertovien sertifiointimerkkien avulla tapahtuvaa viestintää tulisi kehittää ymmärrettävämpään ja yksinkertaisempaan suuntaan. Siihen voidaan vaikuttaa lisäämällä merkkien tunnettuutta yleensä ja kehittämällä merkkien eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ulkoasua ja informatiivisuutta.

Päivittäistavarakaupat kärsivät hyllypuutteista vielä tänäkin päivänä. Vaikka kaupan alalla käytettävä teknologia on kehittynyt suurin harppauksin kohti tehokkaampaan ja monipuolisemmin kuluttajaa palvelevaan suuntaan, ei sataprosenttista hyllysaatavuutta ole voitu saavuttaa. Syitä hyllypuutteisiin on monia, mutta kaikilla niillä on sama seuraus: hyllypuutteet aiheuttavat myyniin menetyksiä niin kaupalle, kuin tuotteiden valmistajille. Kaiken lisäksi kuluttajat kärsivät näistä hyllypuutteista lähinnä toteutumattomaksi jääneen ostopäätöksen muodossa. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään miten kuluttajat käyttäytyvät kaupassa kohdatessaan hyllypuutteen ja miten erilaiset tuotteeseen, kuluttajaan ja tilanteeseen liittyvät tekijät vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen. Tavoitteena on arvioida kuluttajien vastausten perusteella kuinka paljon kauppa menettää tuotepuutteisiin pettyneitä asiakkaita ja sitä kautta myyntiä, kun asiakkaan haluama tuote puuttuu hyllystä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käydään läpi teemoja kuluttajan ostokäyttäytymisestä, kuluttajan hyödyn maksimoimisesta sekä kuluttajan ostopäätösprosessista. Lisäksi teoriaosuuteen kuuluu aiheesta aikaisemmin rakennetut käyttäytymismallt (Cortjens ja Corstjens 1995 sekä Campo et al. 2000). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Työtä varten tehtiin kyselytutkimus, johon vastasi 72 satunnaista päivittäistavarakaupan asiakasta. Vastaukset kerättiin huhtikuussa 2013, jonka jälkeen ne analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksessa huomattiin, että hyllypuutetilanteissa toiset muuttujat vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen huomattavasti enemmän, kuin toiset. Tuotteen ostotilanteisiin vaikuttavat muuttujat vaikuttavat kuluttajaan yleisesti voimakkaammin, kuin itse tuotteisiin ja kuluttajiin vaikuttavat muuttujat. Lisäksi kuluttajien brändilojaalisuus vaikuttaa heidän toimintaansa kaupassa vahvasti. Saatujen tulosten mukaan tuotteiden hyllysaatavuus vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Koko kaupan toimitusketjun ja kaupan henkilökunnan tulisikin siis kiinnittää huomiota tuotteiden saatavuuteen, jottei myynnin menteystä tapahdu turhaan helposti vältettävissä syiden takia.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten viininkuluttajien luomuviinien valintaa sekä niihin liitettyjä mielikuvia. Erityisen kiinnostuneita oltiin luomuviinien koetusta laadusta sekä siitä, mitkä mielikuvat ja motiivit edistävät ja mitkä estävät luomuviinien valintaa. Teoriaosassa tarkasteltiin viinimarkkinoita kansainvälisellä sekä kansallisella tasolla, viinintuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristöystävällisyyden merkitsemistä. Ympäristöystävällisiin viineihin luettiin tässä tutkimuksessa luomuviinit, biodynaamiset viinit ja viinit, joiden tuotannossa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. Päähuomio tutkimuksessa oli Alkon luomuhyllyntunnuksilla merkityissä luonnonmukaisista rypäleistä viljellyillä viineillä, joita arkikielessä kutsutaan luomuviineiksi. Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla kyselylomakkeella. Teoriaosion kirjallisuus antoi viitekehyksen, jonka pohjalta empiirinen tutkimus toteutettiin. Aineisto kerättiin pääkaupunkiseudulla kolmessa eri Alkon myymälässä, ja aineisto koostuu 145 viiniä kuluttavasta vastaajasta. Tutkimuksen tulosten mukaan luomuviiniä suositaan valinnoissa, mutta valintaan tai hylkäämiseen johtavat mielikuvat eivät ole yksiselitteisiä. Valintaan johtavia motiiveja ja mielikuvia oli helpompi löytää kuin hylkäämiseen johtavia. Kokeilunhalu / mielenkiinto, ympäristönäkökulmat sekä puhtauteen ja terveyteen liittyvät mielikuvat olivat motiiveja, jotka tässä tutkimuksessa edistivät eniten luomuviinien valintaa. Luomuviinien laatu ja hinnat koettiin tasavertaiseksi suhteessa tavanomaisin viineihin. Luomuviinien laatu liittyi erityisesti luonnollisuuteen ja puhtauteen. Markkinoinnin ja viestinnän keinoin on mahdollista lisätä kuluttajien tietämystä luomuviineistä, ja siten vaikuttaa niihin liitettyihin mielikuviin.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten 5 % opiskelija-alennus päivittäistavarakaupoissa vaikuttaa opiskelijan ostopäätökseen. Tutkimuksen kohteena on Keskon opiskelija-alennus, koska Kesko on ainoa, joka kyseistä alennusta tarjoaa. Aiheesta ei ole tehty aikaisempia tutkimuksia, koska Kesko lanseerasi opiskelija-alennuksensa päivittäistavarakauppoihin vasta kesällä 2017. Opiskelija-alennusta on yleisesti tutkittu, mutta aihetta ei ole rajattu koskemaan elintarvikkeita tai ostopäätöstä. Tutkimuksen teoria koostuu pitkälti ostopäätösteoriasta, mutta sen lisäksi teoriassa on käsitelty ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, kuten kanta-asiakkuutta, asiakasuskollisuutta, vastuullisuutta sekä hintaa ja alennuksia. Tutkimuksen aineisto kerättiin survey -kyselyllä. Kyselyyn vastasi 442 Helsingin yliopiston opiskelijaa keväällä 2018. Opiskelijoiden ostopäätöstä tutkittiin kanta-asiakasohjelman, uskollisuuden, vastuullisuuden, hinnan ja alennuksen teorioiden avulla saatujen mittareiden sekä läheisesti aiheeseen liittyvien muiden tutkimusten mittareita hyväksikäyttäen. Ostopäätöstä mitattiin viisiportaisen Likert-asteikon avulla. Tutkimusaineistoa analysoitiin käyttäen hyväksi erilaisia tilastollisia menetelmiä. Tutkimusaineiston keskeisistä muuttujista muodostettiin summamuuttujat ja muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaation, logistisen regressionanalyysin ja AnswerTree -analyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että 5 % opiskelija-alennuksella on pieni vaikutus ostopäätökseen, mutta alennus on liian pieni, jotta sillä olisi tilastollisesti suurta merkitystä opiskelijoiden ostopäätökseen. 5 % alennus vaikuttaa kuitenkin niin paljon, että 37 % S-ryhmän asiakkaista olisi valmiita vaihtamaan K-ryhmän kauppoihin, jos heillä olisi sama etäisyys molempien ketjujen kauppoihin. Kanta-asiakasohjelmien sitominen alennukseen todettiin toimivaksi ratkaisuksi vaikkakin alennusjärjestelmän toimivuutta ei täysin ymmärretä. Vain kahdeksaan prosenttiin vastaajista kanta-asiakasohjelmalla on negatiivinen vaikutus. Asiakasuskollisuudella on pieni vaikutus ostopäätökseen, mutta uskollisuuden merkitys vaihtelee paljon suosituimpien kauppojen välillä. Asiakasuskollisuus on vahvimmin yhteydessä K-ryhmän asiakkaiden ostopäätöksiin ja heikoimmin yhteydessä Lidlin asiakkaisiin. Keskon opiskelija-alennuksen tarkoituksena oli mahdollistaa opiskelijoiden vastuullisemmat ostokset. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että 5 % alennuksella on vaikutusta opiskelijan vastuulliseen ostamiseen. Tämä tutkimus rajoittui Helsingin yliopiston opiskelijoihin, minkä takia jatkotutkimuksissa pitäisi ottaa suurempi otanta koko Suomen korkeakouluopiskelijoista ja pyrkiä saamaan enemmän miehiä vastaajiksi.