Browsing by Subject "ostoskeskus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2022)Tutkielma käsittelee vuonna 1967 avattua Kontulan ostoskeskusta ja sen näkymistä 1960–1980-lukujen suomalaisissa sanomalehdissä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Kontulan ostarille on muodostunut populaarikulttuurissa ja kansalaisten keskuudessa negatiivissävytteinen maine. Pääaineistona tutkielmassa on käytetty Kansalliskirjaston digitoituja sanomalehtiä, joiden avulla on muodostettu kuvaa siitä, miten Kontulan ostoskeskusta käsiteltiin 1960–1980-luvuilla ja millaisia mielikuvia lähiöostarista syntyi uutisten perusteella. Tutkittujen sanomalehtien Kontula-aiheinen kirjoittelu painottuu uutisartikkeleihin, mielipidekirjoituksiin ja kolumneihin. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten vuosikymmeniä sitten tapahtunut uutisointi vaikuttaa nykyäänkin vallitseviin mielikuviin ja mielipiteisiin Kontulan ostoskeskuksesta. Kontulan ostoskeskukseen liittynyt uutisointi oli ennen ostoskeskuksen avaamista ja heti avajaisten jälkeen hyvin positiivista ja odottavaista. Ostoskeskusta oli odotettu jo pidemmän aikaa ja sen tuomat palvelut nopeasti kasvaneelle, väestöltään suurelle lähiölle olivat enemmän kuin toivottuja. Uutisointi muuttui kuitenkin varsin nopeasti 1970-luvulle tultaessa. 1970-luvulta lähtien pitkälle 1980-lukua uutisointi oli huomattavan negatiivista ja keskittyi lähinnä kritisoimaan koko aluetta ja sen asiakkaita. Paljoakaan kehuttavaa lähiöostarista ei tuntunut löytyvän. Uutisoinnissa on nähtävissä selkeät, toistuvat aiheet, jotka voidaan kategorisoida kolmeen kategoriaan: a) alkoholiin, b) nuorison käyttäytymiseen sekä c) yleiseen rauhattomuuteen. Alkoholiin keskittynyt kirjoittelu koski Alkon myymälän ja sieltä saatavien nautintoaineiden aiheuttamaa lisääntynyttä häiriökäyttäytymistä ostarin alueella. Nuorison turhautuminen heille suunnattujen palvelujen puutteeseen näkyi häiriökäyttäytymisenä ja siihen liittyvä uutisointi oli poikkeuksetta negatiivista. Kontulan nuoriso, ja heidän aiheuttamansa turvattomuus ostarin alueella värittävät vahvasti 1960–1970-lukujen uutisointia. Yleisellä rauhattomuudella tarkoitetaan ostarilla tapahtuneita murtoja, näpistyksiä, ilkivaltaa, pahoinpitelyjä, ahdistelutapauksia ja henkirikoksia. Uutisointi on vaikuttanut mielipiteisiin ostarista, ja kontulalaisten ja muualla asuvien näkemykset poikkesivat merkittävästi toisistaan.
-
(2023)Tässä tutkielmassa tutkimuskohteeni on 1960–70-lukujen vaihteessa rakennettu ja vuodenvaihteessa 2016–2017 purettu Vantaan Martinlaaksossa sijainnut Martinkeskuksen ostoskeskus. Tutkielmani käsittelee kaupunkilaisten suhdetta ympäristöönsä, ja selvitän siinä haastattelumateriaalia analysoimalla, miten paikallisten kokema paikkasuhde Martinkeskukseen on rakentunut ja miten tämä paikkasuhde näyttäytyy paikallisten kertomuksissa ja muisteluissa. Hyödynnän tutkielman aineistona itse vuonna 2020 toteuttamiani haastatteluja, joissa haastattelin neljää Martinlaaksossa pitkäaikaisesti asunutta henkilöä, sekä lisäksi Vantaan kaupunginmuseon arkistosta saamiani kahdeksaa haastattelua. Vantaan kaupunginmuseon kokoelmayksikön nykydokumentointikäynnillä tekemät haastattelut oli toteutettu marraskuussa 2016 juuri ennen Martinkeskuksen purkamista. Analysoin aineistoa tulkitsevaa lähilukua hyödyntäen. Liitän tutkimuksen kaupunkikansatieteen jatkumoon. Ostoskeskuksia on tutkittu suomalaisessa kansatieteellisessä tutkimuksessa suhteellisen vähän, ja aihe on ajankohtainen. Tutkielman kirjoitushetkellä useita vanhoja ostoskeskuksia odottaa purkaminen ja katoaminen, joten on kiinnostavaa ja tärkeää tutkia ostoskeskuksiin paikkoina liitettyjä merkityksiä. Analyysissäni olen hyödyntänyt David Seamonin näkemystä paikkasuhteen rakentumisen prosessista. Aineistoni valossa Martinkeskukseen liitetty paikkasuhde on näyttäytynyt monipuolisena ja jatkuvasti muuttuvana. Erityisesti nuorille Martinkeskus oli tärkeä paikka, mutta samalla nuorten oleskelu ja häiriökäyttäytyminen ostoskeskuksessa heikensi muiden asiakkaiden ja Martinkeskuksen yrittäjien kokemaa suhdetta paikkaan. Paikan kokemiseen on vaikuttanut negatiivisesti myös ostoskeskuksessa sen loppuaikoina tapahtunut rappeutuminen ja asiakkaiden katoaminen. Purkamista ennen järjestetty jäähyväisjuhla kuvastaa paikallisten vahvaa suhdetta paikkaan ja Martinkeskuksen asemaa kollektiivisena muistin paikkana.
-
(2022)Tutkielmani käsittelee Vantaan kaupungin eli entisen Helsingin maalaiskunnan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja ostoskeskuksia kolmen vuosien 1967–1975 välillä rakennetun ostoskeskuksen kautta. Tarkastelen Vantaan ostoskeskuksia osana suomalaista ostoskeskusrakentamista. Tarkastelen myös ostoskeskusten paikkaa niiden rakennusajankohdan kaupunkirakenteessa sekä sitä, miten 1960-luvun arkkitehtoniset ihanteet ja niiden muuttuminen vaikuttivat 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen ostoskeskusten arkkitehtuuriin. Ostoskeskusrakentaminen on osa suomalaista lähiörakentamista. Ostoskeskukset ovat lähiöiden keskuksiksi ja palveluntarjoajiksi rakennettuja kaupan keskittymiä. Suomen ensimmäiset ostoskeskukset rakennettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Helsinkiin ja Espoon Tapiolaan. Nykyisen Vantaan kaupungin varsinainen lähiörakentaminen alkoi muuttoliikkeen kiihtymisen myötä 1960-luvun alkupuolella, jolloin myös sen ensimmäiset ostoskeskukset on rakennettu. Suurin osa nykyisen Vantaan ostoskeskuksista on kuitenkin rakennettu vasta 1960-luvun puolen välin jälkeen ja 1970-luvun aikana. Tutkielmani on ajankohtainen johtuen ostoskeskusten nykyisestä asemasta osana kaupunkikehitystä: ostoskeskuksia uhkaa purkaminen ja useampia on jo purettu. Vaikka tutkielmani ei ota kantaa ostoskeskusten suojeluun, niin koen suojeluun liittyvän keskustelun lisäävän ostoskeskusten ajankohtaisuutta.
Now showing items 1-3 of 3