Browsing by Subject "ostotarjousvelvollisuus"

Arvopaperimarkkinoilla sijoittajilla on tarve tehdä yhteistyötä keskenään. Sijoittajien yhteistyö mahdollistaa mm. informaation tehokkaan siirtymisen ja sen myötä osaltaan yritysten hyvinvoinnin ja järkevien päätösten tekemisen. Kaikki sijoittajien välinen yhteistyö ei kuitenkaan aina ole yrityksen tai yhteiskunnan eduksi. Jos osakkeenomistajat alkavat tehdä yhteistyötä keskenään tarkoituksenaan käyttää valta-asemaansa hyväkseen, nousee tarve suojella vähemmistöosakkeenomistajia ääniosuuksien keskittymiseltä. Tällöin yhteistyössä olevia sijoittajia voidaan arvioida ja säännellä yhtenä kokonaisuutena. Yhteistyötä, joka synnyttää sijoittajille juridisia velvollisuuksia, kutsutaan yksissä tuumin toimimiseksi. Arvopaperimarkkinoilla yksissä tuumin toimimista säännellään kahdessa eri sääntelykokonaisuudessa: liputusvelvollisuudessa ja pakollisessa julkisessa ostotarjouksessa. Sijoittajien on tärkeä tietää, milloin heidän toimintansa toisten sijoittajien kanssa voi synnyttää juridisia velvollisuuksia. Jos tämä ei ole selvää, yhtiöiden kasvu on vaarassa osakkeenomistajien välttäessä yhtiön toimintaan osallistumista sanktioiden pelossa Direktiiveissä ja myös oikeuskirjallisuudessa käsite on kuitenkin jäänyt täsmentymättömäksi. Tutkielmassa tavoitteena on selkeyttää rajanvetoa sääntelemättömän ja säännellyn sijoittajien yhteistyön välillä. Tarkoituksena on systematisoida ja selkeyttää yksissä tuumin toimimisen käsitettä. Tutkielmassa on arvioitu sijoittajien yhteistyöhön kohdistuvaa sääntelyä ostotarjousvelvollisuutta sääntelevän ostotarjousdirektiivin ja liputusvelvollisuutta sääntelevän avoimuusdirektiivin kautta. Tutkielmassa on siten myös arvioitu, onko edellytyksiä tai tarvetta tulkita direktiivien yksissä tuumin toimimisen määritelmiä yhdenmukaisesti. Tutkielmassa on hahmotettu, että yksissä tuumin toimimisen määrittely arvopaperimarkkinoilla koostuu kahdesta elementistä: yhteistyön muodosta ja yhteistyön tavoitteesta. Yhteis-työn muodoksi riittää yhteisymmärrys. Yhteistyön tavoitteen tulee kohdistua yhtiön johtamiseen. Yhteinen toimintatapa antaa sisältöä kummankin elementin arviointiin.