Browsing by Subject "osuuskaupallinen toiminta"

Tutkielma käsittelee työläisvaltaisten osuuskauppojen keskusliittona toimineen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton naisille suunnatun valistuksen muodostumista 1920-luvulta 1930-luvun alkuun. Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa naisten valistustoimintaa järjestivät 1920-luvun lopulta alkaen Naiset Mukaan -toimikunnat. Tutkielman lähtökohtana oli kiinnostus etsiä mahdollisia sukupuolitettuun toimintaan vaikuttaneita syitä ja asenteita. Osuustoiminnan tasa-arvoisuuteen pohjaavat periaatteet myös sukupuolten suhteen tekivät juuri osuustoimintaan liittyvästä toiminnasta mielenkiintoisen kohteen sukupuolten valtasuhteiden tarkastelulle. Aikaisempi tutkimus osoittaa osuuskauppojen naisvalistuksen olleen kuluttajavalistuksen ohella paljolti kotitalousvalistusta kotitalouskursseineen. Tutkielmassa tarkastellaan niitä valintoja ja vaikutteita, joiden piirissä Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa oltiin 1920-luvulla, kun naisvalistuksen tarpeellisuudesta keskusteltiin ja kun sen suuntaviivoista päätettiin. Kontekstina toimii kansainvälinen osuustoimintaympäristö, jolloin suomalaista osuuskaupoissa harjoitettua valistusta tarkastellaan suhteessa kansainväliseen ja ulkomaiseen kenttään. Pääasiallisena aineistona on Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pöytäkirjoja vuosilta 1924 ja 1928 ja Naiset Mukaan -keskustoimikunnan pöytäkirjoja vuosilta 1928 ja 1931. Kansainvälistä puolta naisten osuustoiminnallisesta valistuksesta edustaa otos Osuustoimintanaisten Kansainvälisen Killan komitea- ja kongressijulkaisuista vuodesta 1924 vuoteen 1934. Moninaisen aineiston vuoksi tutkimusotetta voi kutsua triangulaatioksi, jolloin tutkimuskohteesta pyritään saamaan mahdollisimman kokonainen kuva erilaisia aineistoja hyödyntäen. Metodisina työkaluina käytetään sisällönanalyysiä ja tekstimassan teemoittelua. Lisäksi tutkielmassa esitellään ja vertaillaan kansainvälistä ja ulkomaista, erityisesti englantilaista valistusta ja pohditaan ulkomaisen osuustoiminnallisen naisvalistuksen vaikutuksia suomalaisen naisvalistuksen muodostumiseen. Teoreettiset käsitteet vallasta, toimijuudesta ja pätevyydestä määrittävät näkökulmaa. Näillä käsitteillä teoretisointi mahdollistaa sukupuolisensitiivisen tarkastelun ja tuo esiin naisten ja miesten valtasuhteita ja naisvalistustoiminnan muodostumisen rakenteellisia ehtoja. Naiset Mukaan -toimikuntien toiminnan muodostuminen oli osin vuorovaikutteinen prosessi miesvaltaisen Kulutusosuuskuntien Keskusliiton johdon ja paikallisten naisaktiivien välillä. Monet hallitusneuvostossa vaikuttaneet miehet vastustivat aluksi naisten erillistoiminnan synnyttämistä. He pelkäsivät naisten täysin ohjaaman ja hallinnoiman erillisvalistuksen hajottavan liikettä, kuten englannin osuustoimintamiehet olivat raportoineet käyneen omassa liikkeessään ensimmäisen maailmansodan aikana. Toisaalta erillisvalistusta naisten ja miesten kesken pidettiin tasa-arvopyrintöjen vastaisena. Vuoden 1927 lopulla Kulutusosuuskuntien Keskusliiton Hämeen–Satakunnan osuuskauppaliiton naiset alkoivat itsenäisesti järjestää naisvalistustoimintaa perustaen keskustoimikunnan Tampereelle. Naisten toiminnan virikkeenä oli ulkomaisten naisten osuuskaupallinen valistustoiminta. Johtopäätöksenä voi todeta, että naisten oma aktiivisuus oli naiserityisen toiminnan perustamisen moottorina. Miesvaltainen johto oli pakotettu reagoimaan ja päätyi ottamaan ohjat omiin käsiinsä. Naisvalistusta ryhdyttiin toteuttamaan keskusjohtoisesti. Naiset Mukaan -toimikuntien valistustoiminta suunnattiin naisille mutta toiminnan ohjauksessa olivat mukana myös miehet.