Browsing by Subject "osuuskuntaoikeus"

Henkilötietoon liittyvät taloudelliset mahdollisuudet ymmärretään yhä paremmin niin yritysmaailmassa kuin yksilöidenkin keskuudessa. Henkilötietoa pidetään yhtenä tietoyhteiskunnan merkittävimpänä tuotannontekijänä. Henkilötiedon hyödyntämisestä seuraava taloudellinen arvo kohdistuu tällä hetkellä kuitenkin vain harvoille markkinatoimijoille, minkä on pelätty johtavan jopa tietomonopoliksi luonnehdittuun tilaan. Erityisesti yksilön asema hänen henkilötietojensa hallinnan ja hyödyntämisen suhteen vaikuttaa heikolta. EU:n yleinen tietosuoja-asetus tarjoaa yksilölle juridisen perustan määrätä henkilötietojensa käyttämisestä, mutta ei ota kantaa henkilötiedon hyödyntämisestä seuraavan taloudellisen arvon kohdistumiseen. Henkilötiedon hallinnan ja hyödyntämisen ympärillä vallitsevaan epäselvään markkinatilanteeseen on pyritty puuttumaan esittämällä ratkaisuksi erilaisia tiedonhallintamalleja. Yhtenä vaihtoehtona tiedonhallintamalliksi on ehdotettu myös omistusoikeuteen perustuvaa henkilötiedon hallintaa, jonka tarkastelemista ei haluta ohittaa ottaen huomioon omistusoikeuden merkittävä asema markkinatalousyhteiskunnassa. Tiedon luonteeseen liittyvät helppo kopioitavuus, tiedon dynaamisuus ja vaikea määriteltävyys tekevät henkilötiedosta erityislaatuisen varallisuusobjektin. Henkilötiedon hyödyntämiseen liittyy myös sellaisia sekä yhteiskunnallisia että yksilöllisiä tavoitteita, jotka on huomioitava erilaisia tiedonhallintamalleja tarkasteltaessa. Henkilötietoon liittyvät erityispiirteet sekä ihmiskeskeisen tiedonhallinnan tavoitteet huomioon ottaen, valikoituu tarkastelun keskiöön lopulta henkilötiedon hallinnan yhtiöittämiseen perustuva tiedonhallintamalli, tieto- osuuskunta. Tieto-osuuskunta on jäsentensä muodostama yhteisö, jonka tarjoaman alustan avulla yksilöt voivat hallita henkilötietojaan itsensä sekä yhteisön eduksi. Osuuskuntalaissa (421/2013) säännelty yhteisömuoto tarjoaisi laintasoisen viitekehyksen tieto-osuuskunnan toiminnan järjestämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin, miten tieto-osuuskunta rakennetaan osuuskuntalain puitteissa ja toisaalta millaisia mahdollisuuksia osuuskunta yhteisömuotona tarjoaa tieto-osuuskunnan käytännön toteuttamiselle. Tutkimuksella pyritään näin vastaamaan yhteiskunnalliseen epäkohtaan oikeudellista tutkimusta hyödyntäen. Kun huomioidaan osuustoimintaan liittyvät yhteiskunnalliset edut, osuuskuntaan yhteisömuotona liittyvät ominaisuudet sekä osuuskuntaan laintasoisena järjestelmänä liittyvät mahdollisuudet, päädytään tutkimuksessa johtopäätökseen, jonka mukaan tieto-osuuskunta vaikuttaa lopulta hyvinkin luontevalta tavalta toteuttaa tutkimuksen tavoitteita vastaava ihmiskeskeinen tiedonhallintamalli.