Browsing by Subject "pankkipalvelut"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ikäihmisten kokemuksia tieto- ja viestintätekniikan (eli uusmedian), käytöstä. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan läpäisevä digitalisaatio ovat ajankohtaisia ilmiöitä. Kiinnitän huomiota ikäihmisten uusmedian käyttöön sosiaalisten suhteiden, käyttöön liittyvien haasteiden ja sosiaalisten käytäntöjen näkökulmasta. Tutkimuskysymykseni on, millaisia digitaalisia käytäntöjä ikäihmisillä on, ja miten he ylittävät digitaalisia kuiluja sosiaalisten suhteidensa avulla. Tutkimuksessa keskitytään noin 70–80-vuotiaiden suomalaisten miesten ja naisten kokemuksiin. Tarkastelun kohteena ovat älypuhelinten, tablettitietokoneiden, perinteisten kännyköiden ja tietokoneiden käyttö viestinnän ja sähköisen asioinnin, etenkin pankkiasioinnin, välineinä. Aineisto on kerätty teemoitettujen yksilö- ja ryhmähaastattelujen sekä osallistuvan havainnoinnin keinoin. Osallistuva havainnointi toteutettiin neljässä ikäihmisille suunnatussa digityöpajassa. Ikäihmiset käyttävät uusmediaa eri tavoin kuin nuoremmat ikäryhmät, ja he suosivat eri välineitä. Uusmedian omaksuminen tapahtuu sosiaalisissa suhteissa muun muassa työpaikalla, perhepiirissä ja ystävien kesken. Läheisten ihmisten rooli lämpiminä asiantuntijoita ja ikäihmisten digitaalisen elämän fasilitoijina nousee vahvasti esiin. Uusien digitaalisten käytäntöjen omaksumiseen liittyvät myös laitteiden käyttöön vaikuttavat mediaideologiat ja yhteydet aikaisempiin käytäntöihin ja kompetensseihin. Tiedollisten, ruumiillisten ja kielellisten kompetenssien puute syventävät digitaalisia kuiluja. Haasteista huolimatta ikäihmisillä kuitenkin on toimijuutta ja kyky löytää luovia ratkaisuja. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että teknologiat omaksutaan sosiaalisesti. Jos ikäihmisten digitaalista osallistuttua yhteiskunnassa halutaan vahvistaa, tulee omaksumisen ja käytön sosiaalisuus ottaa vakavasti. Tämä tarkoittaa kasvokkaisia yhteisöjä, joissa digitaalisuus on osa arjen käytäntöjä.
-
(2020)Palvelukulttuurin rakentuminen on kaksisuuntaista dialogia. Jos yritys ei ymmärrä, miten arvo muodostuu kuluttajalle, se ei voi synnyttää asiakasarvoa. Arkisten palvelujen tarkastelu koetun arvon näkökulmasta tuottaa helposti sovellettavaa tietoa ja osoittaa, että kuluttaja voi saada arvon kokemuksen mistä tahansa asiasta. Lapsiperheet ovat arjen asiantuntijoita, joiden kokemaa arvoa arkisissa peruspalveluissa – pankkipalvelut sekä älypuhelin ja puhelinliittymä – tutkielmani keskittyy tarkastelemaan. Koettu arvo voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi, suhteelliseksi preferenssikokemukseksi. Lapsiperheessä kuluttajuus on aina yhteiskuluttajuutta, jolloin arvon kokemus syntyy myös kolmenvälisessä vuorovaikutussuhteessa vanhemman, lapsen ja tuottajan välillä. Tutkielmani rikastaa koetun arvon teorioita, jotka edustavat aikuisen kuluttajan yksilönäkökulmaa. Neljä koettua arvoa moniulotteisesti määrittelevää teoriaa otettiin lähempään tarkasteluun. Niiden pohjalta muodostettiin koetun arvon tarkastelulinssit: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, altruistinen ja egoistinen arvo. Vanhemman, lapsen ja tuottajan välistä triadista arvon muodostumista tarkasteltiin lapsen roolin kautta. Sovelsin valittua teoreettista viitekehystä teemahaastatteluin kerättyyn aineistoon, jota tarkastelin näytenäkökulmasta. Haastateltavani vertailivat koetun arvon ulottuvuuksien välillä pohtiessaan valintoja. Pohdinnoissa olivat mukana samanaikaisesti esimerkiksi taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja egoistinen arvo. Jokaista viittä koetun arvon ulottuvuutta havaittiin sekä pankkipalveluissa että älypuhelimen ja -liittymän kontekstissa. Arkisten palveluiden arvon kokemuksessa korostuu toiminnallinen arvon ulottuvuus. Erityisen arvokkaana haastateltavat pitivät sitä, että kerran otettu palvelu toimi eikä palvelun ylläpito edellyttänyt heiltä toimenpiteitä. Lapsi ja vanhempi eivät näyttäydy aktiivisina yhteiskuluttajina. Taloudellisen arvon keskusteluteemat liittyvät vain vanhempiin, mikä osoittaa, että lapsi on tietoisesti etäännytetty taloudellisesta toiminnasta. Triadisen suhteen kautta rakentuvat arvon kokemukset eivät korostuneet haastateltavien tarinoissa. Lapsi liittyi vahvimmin keskusteluteemoihin, jotka rakensivat emotionaalista ja altruistista arvoa. Tutkielmani monipuolistaa keskustelua asiakasarvosta, joka joskus keskittyy liiaksi vain taloudellisten ja toiminnallisten ulottuvuuksien tarkasteluun.
Now showing items 1-2 of 2