Browsing by Subject "paperinkeräys"

Työn tarkoituksena oli tutkia kahden eri paperinkeräysmenetelmän ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Menetelmien tehokkuuksia vertailtiin kustannusvaikuttavuus-analyysiä apuna käyttäen. Tietoa tarvitaan, koska jätehuollon toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ympäristömyötäisyyteen vaikuttaa suuresti se, miten jätteen keräys- ja kuljetustyö hoidetaan. Erilaiset astia- ja kuljetuskalustovalinnat sekä reittisuunnittelu vaikuttavat keräysmenetelmän aiheuttamiin ympäristöhaittoihin ja kustannuksiin. Tutkielma koskee hyötyjätteistä ainoastaan paperinkeräystä, mutta saatua tietoa voidaan mahdollisesti käyttää apuna myös muiden jätteiden keräysjärjestelmien kehittämistyössä. Soveltamisessa on kuitenkin oltava erityisen tarkkana taustaoletusten yhteensopivuudesta. Ympäristövaikutuksia tutkittiin selvittämällä paperin keräys- ja kuljetustyöstä aiheutuvia hiilidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä, koska nämä ovat oleellisimmat päästöt, joita raskas kuljetuskalusto aiheuttaa. Kustannustarkastelussa huomioitiin ainoastaan työn toimeksiantajalle eli Paperinkeräys Oy:lle koituvat yksityiset kustannukset. Vertailussa olivat seuraavat keräysteknologiat: 1) vallitseva menetelmä, jossa keräysastiat ovat pääasiassa 600-litraisia muoviastioita ja tyhjennys tapahtuu perästä täytettävällä pakkaajaautolla sekä 2) menetelmä, jossa keräysastiat tilavuudeltaan suurempia pinta- tai syväkeräysastioita jotka tyhjennetään nosturillisella lava-autolla (kutsutaan tässä työssä uudeksi keräysmenetelmäksi). Päästöjen laskennassa hyödynnettiin VTT:n Lipasto-tietokannan päästökertoimia sekä case-alueiden tietoja koskien tyypillisellä tyhjennyskierroksella käytettyjen autojen ominaisuuksia, kerättyjä tonnimääriä ja ajopäiväkirjoja. Kustannusten laskennan perustana käytettiin Paperinkeräys Oy:ltä saatuja tonnikohtaisia tai nostoperusteisia kustannustietoja. Tietoja täydennettiin tuloksiin vaikuttavilla oletuksilla, joita ovat esimerkiksi oletus menetelmien käyttökustannusten yhtäsuuruudesta sekä oletus, että yhdellä alueella on käytössä vain jompi kumpi keräysmenetelmä. Tulosten mukaan uusi keräysteknologia on ympäristöä säästävämpi. Kustannusvaikuttavuus-analyysi osoittautui relevantiksi ainoastaan Pirkanmaan case-tapauksessa, jonka mukaan on siirtyminen uuteen menetelmään aiheutti sekä ympäristölle, että yritykselle hyötyä, oletuksista riippuen päästöt laskivat 20-50 % ja kustannukset 34-60 %. Pääkaupunkiseudun kiinteistökeräysjärjestelmässä menetelmien tehokkuuksia vertailtiin ainoastaan päästöjen osalta, koska tuottajayhteisölle koituvat kustannukset eivät muuttuneet. Tulosten mukaan uuteen keräysmenetelmään siirtyminen vähensi aiheutuneita päästöjä oletuksista ja päästökomponentista riippuen 2-35 %. Lisäksi tulokset tukivat aiempien tutkimusten tuloksia siten, että aiheutuneet tonnikohtaiset päästöt olivat kiinteistökeräysjärjestelmässä pienemmät kuin aluekeräysjärjestelmässä, johtuen pääasiassa suuremmasta paperisaannosta sekä lyhyemmistä kuljetusmatkoista.