Browsing by Subject "paperittomuus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2019)Tämän pro gradu -tutkielman tutkimuskohteena on paperittoman siirtolaisuuden kuvaaminen mediassa. Paperittomuus on noussut yhä useammin julkisen keskustelun aiheeksi turvapaikanhakijoiden saamien kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvettua vuoden 2015 jälkeen. Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista on jäänyt Suomeen viranomaisten tietämättä ja osaa viranomaiset eivät ole pystyneet palauttamaan lähtömaahansa, sillä maat eivät ole ottaneet vastaan kielteisen päätöksen saaneita. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten yhteiskunnassa erittäin marginalisoidusta ryhmästä käydyssä keskustelussa kuvataan paperittomuutta sekä mitkä toimijat pääsevät määrittelemään ilmiötä julkisuudessa. Tutkielman menetelmänä toimii sekä määrällinen että laadullinen sisällönanalyysi. Esillä olleita juttutyyppejä, puhujia ja paperittomuuteen liitettäviä aiheita eriteltiin määrällisen sisällönerittelyn avulla. Tekstien toimijoiden erittelyssä käytettiin myös ensisijaisten määrittelijöiden käsitettä. Lisäksi aineistoa analysoitiin laadullisesti kehysanalyysin keinoin. Kehysanalyysissa keskityttiin aineistosta löytyneisiin ongelman määrittelyihin, tarjottuihin syy-seuraussuhteisiin, ratkaisukeinoihin, moraalisiin arvioihin ja kielellisiin keinoihin, joiden pohjalta kehykset tunnistettiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimivat teoriat kansallisesta järjestyksestä, maahanmuuttajien luokittelusta sekä turvallistamisesta. Aineistona käytettiin Helsingin Sanomissa ajalla 1.9.2015–31.5.2018 julkaistuja paperittomuutta käsitteleviä uutisia, toimituksen mielipiteellisiä tekstejä ja yleisöosastokirjoituksia. Tällä rajauksella aineistoon valikoitui yhteensä 90 juttua. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta tunnistetut kehykset jaoteltiin paperittomuuden yhteiskunnan ongelmana näkeviin kehyksiin, joihin kuuluivat uhkakehys ja hallintakehys sekä paperittomat yhteiskunnan uhreina määrittelemiin kehyksiin, joihin kuuluivat hädän kehys ja ihmisoikeuskehys. Lisäksi aineistosta tunnistettiin kiistakehys ja vastuun kehys. Näistä hallinnan kehys esiintyi aineistossa tekstien ensisijaisena kehystystapana eniten. Määrällisen analyysin tuloksen mukaan paperittomuus liitetään useimmiten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, lainsäädännön, terveydenhuollon sekä paperittomien auttajien toiminnan aihepiireihin. Paperittomuutta kehystävät ensisijaisina määrittelijöinä viranomaiset ja poliitikot, joiden kehystyksiin muut toimijat joutuvat vastaamaan. Vaikka kansalaisyhteiskunnan ääni kuuluukin jutuissa, se pääsee tästä syystä määrittelemään harvoin juttujen lähtökohtia. Myös paperittomat itse pääsevät harvoin juttujen puhujiksi. Tutkielman johtopäätöksinä todetaan, että tutkimus vahvistaa aiempia tutkimustuloksia, joiden mukaan maahanmuuttoa kehystetään mediassa usein hallinnan kautta ja keskustelu jakautuu paperittomat uhkana ja uhreina näkeviin kehyksiin. Aiempiin tutkimustuloksiin sopii myös paperittomuuden käsittely usein suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta sekä viranomaisten ja poliitikkojen toimiminen ensisijaisina määrittelijöinä ja paperittomien pääsy harvoin ääneen. Paperittomat ongelmana näkevien kehysten voidaan nähdä vahvistavan ajatusta kansallisesta järjestyksestä. Paperittomuuden turvallistamisen kautta voidaan oikeuttaa heihin kohdistuvia kontrollitoimia. Uhka- ja hallintakehys ei tuo esiin paperittomuuden syiden poliittista kontekstia vaan keskittyy ratkaisuihin. Paperittomat uhreina näkevissä kehyksissä keskitytään paperittomuuden syihin ja paperittomat nähdään universaalien ihmisoikeuksien haltijoina. Kuten aiemmassa tutkimuksessa on esitetty, hallinnan kehyksen katsotaan kohtelevan paperittomia helposti epäpersoonallisina viranomaisten toimien objekteina. Toisaalta myös uhrikehyksen voidaan nähdä kuvaavan paperittomia objekteina.
-
(2019)Tämän pro gradu –tutkielman tutkimuskohteena on Helsingin Sanomien uutisointi paperittomiin liittyen. Mediakuvan lisäksi tutkielmassa tarkastellaan toiseuden ja vastakkainasettelujen rakentumista paperittomien uutisoinnissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysia, joten tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa Helsingin Sanomat rakentaa paperittomista ja millaisten uutiskehysten avulla toiseuden rakentuminen mahdollisesti tapahtuu. Paperittomuus nousi laajasti julkiseen keskusteluun vuoden 2017 aikana, kun poikkeuksellisen suuri määrä vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai lopullisen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Paperittomuus on muuttuva käsite ja muuttuva kategoria. Tutkielmassa keskitytään uuspaperittomiin, mutta käytetään käsitettä paperiton, sillä Helsingin Sanomien uutisoinnissa käsitettä on käytetty vastaavalla tavalla. Tutkielman teoreettiset teemat liittyvät sosiaaliseen kategorisointiin, toiseuteen, kansalliseen järjestykseen ja arvoyhteisöihin. Aineistona toimii Helsingin Sanomat ja aineisto on rajattu vuodelle 2017. Tältä aikaväliltä aineistoon valikoitui yhteensä 67 artikkelia. Helsingin Sanomat toimii journalismin kentässä, jossa osa uutisoinnin tavoista ja rutiineista nousevat toistuviksi ja hallitseviksi. Paperittomien uutisointi kiinnittyy aihekulttuuriin, jossa kehykset nousevat joko ensisijaisiksi kehyksiksi tai ensisijaisten kehysten rinnalla kamppaileviksi toissijaisiksi kehyksiksi. Kehykset mahdollistavat uutisoinnin rakenteiden, toiston ja kielellisten valintojen tarkastelun. Kehysanalyysin tuloksena aineistosta on löydettävissä kolme keskenään rinnakkain ja vastakkain toimivaa kehystä – hallintakehys, uhkakehys ja ihmisoikeuskehys. Hallintakehys esiintyy ensisijaisena kehystystapana ja asettuu muiden kehysten edelle lähteiden käytössä ja toiminnan roolien määrittelyssä. Ensisijaisia toimijoita ovat viranomaiset, poliitikot tai asiantuntijat ja paperittomat puolestaan esitetään toiminnan objekteina. Uhka- ja hallintakehyksessä keskitytään ratkaisuihin, kun taas ihmisoikeuskehyksessä painotetaan paperittomuuden syitä. Lisäksi uutisointi voidaan jakaa paperittomat uhkana ja uhreina esittäviin kehyksiin. Ihmisoikeuskehyksessä paperittomat esitetään yhteiskunnan uhreina, kun taas uhka- ja hallintakehyksessä paperittomat kuvataan uhkana ja ongelmana. Kehykset perustuvat valintoihin siitä, mitä mediasisällöissä nostetaan esiin ja mitä jätetään pois. Aineistossa on keskeistä tarkastella paitsi selkeitä ja näkyviä valintoja, mutta myös niitä piirteitä, jotka on jätetty pois eli kehyksen ulkopuolelle. Laajemmin tämä voidaan liittää median valikoinnin valtaan, mitä ja miten esitetään ja mitä puolestaan jätetään mediaesitysten ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät sosiaalinen kategorisointi, vastakkainasettelu ja toiseus. Ulkopuolisuutta ja toiseutta tarkasteltaessa huomio on median käytännöissä ja kielenkäytössä. Paperittomista uutisoidaan suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta ja paperittomat esitetään hallinnan objekteina. Taustalla on aihekulttuuri kansallisesta järjestyksestä, jonka uhkana paperittomat nähdään ja jonka järjestystä hallinnan keinoilla pyritään pitämään yllä. Paperittomat pääsevät itse harvoin ääneen ja uutisoinnista heijastuu paperittomien näkymättömyys ja kuulumattomuus. Aineistosta löydetyt kehykset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, miten turvapaikanhakijoita tai paperittomia kehystetään joko uhkana tai uhreina ensisijaisesti hallinnallisesta näkökulmasta.
-
Practices, Discourses and Rationalities of Governance in Finnish Anti-Irregular Migration Policies (2019)The aim of this thesis is to study the governmentality of irregular migration in Finland by analyzing the practices, discourses and rationalities of governance through the Finnish policy discourses and policy suggestions. Irregular migration is currently a highly politicized issue in Europe, thus also in Finland. Especially after the higher inflow of asylum seekers in 2015, the government has introduced increasingly restrictive policies in attempt to govern migration. As a result, there is an increasing amount of irregular migrants at the very margins of society. Because of the politicized nature of the issue, and the direct impacts of the policies on the lives of migrants, it is crucial to systematically and critically study the policies and aim at understanding the underlying ideologies and political and ethical assumptions, as well as the possible social and political impacts of the policies. The theoretical background of the study is based on critical studies of migrant “illegality”, as well as anthropological policy studies and Foucault’s concept of governmentality, which offer a critical lens studying the larger processes of governance; the underlying political rationalities and the knowledge system that supports it. Finnish policy documents which aim to prevent irregular migration form the empirical basis for this research. Altogether 7 documents, 4 action plans and 3 yearly evaluation reports, were chosen based on their relevance to the topic. These documents are the key policy texts concerning irregular migration in Finland and they represent the official line of the Finnish Government. The methodological approach of the thesis is based on critical discourse analysis, integrated with Fairclough and Fairclough's political discourse analysis. The approach recognizes political discourse as fundamentally argumentative, primarily involving practical argumentation, and focuses on analyzing the problematizations of the issue and the proposed solutions that are based on these problem representations and the desired future state of affairs. The core findings of this research are that the policy discourses and policy suggestions constitute irregular migration as a political problem and an object of governance and highlight the need for action. The context of action is described as exceptional, characterized by a radical change and a growing number of migrants. At the same time, migrant “illegality” is produced as a natural fact, and irregular migrants are criminalized and marginalized, leading to their othering and exclusion. The measures of strict border control, increased internal control and deportation are represented as functional, natural and uncontroversial. The policy discourses promote effectiveness and efficiency, simultaneously highlighting the government in control. The policy suggestions further distinguish between those who are fit and unfit to live in the society and reinscribe the relation between the state, citizen and territory. A critical evaluation of the Finnish policies reveals their ineffectiveness and potential unwanted consequences of increasing the amount of irregular migrants, further marginalizing them and fueling public anxieties about migration. Researchers suggest that instead of basing policies on fears and ideological assumptions, they should be based on research findings, taking into consideration their long-term effects on society, the structural causes of migration and the human rights of migrants. Understanding the underlying political rationality of migration governance with its concern over the security and wellbeing of the population, and how the governmentality is connected to the development of techniques, expertise and other bodies of knowledge, helps to illuminate why the practices and discourses of migration control are so resistant to endure. The research concludes, however, that there always exists opportunities for resistance and that political claims of irregular migrants hold transformative potential that can challenge the sovereign practices of the state. Moreover, the everyday practices of the state, and how migrants actually experience the policies may be very different from the official representations of the state and would require further research.
-
(2020)Tutkielmani käsittelee siirtolaisuutta kotimaisessa nykykirjallisuudessa, ja tarkastelun kohteena on etenkin 2010-luvun alun kirjallisuus. Selvitän, miten siirtolaisuusteema näkyy kotimaisessa nykykirjallisuudessa ja miten siirtolaisuutta kuvataan niin kutsutun valtaväestön näkökulmasta. Pyrin myös tarkastelemaan siirtolaisteeman yhteiskunnallista merkitystä ja hahmottelemaan, millaisia stereotypioita siirtolaisuudesta ja maahanmuutosta mahdollisesti nostetaan esiin ja mitä vaikutusta niillä on. Tutkielman kohdeteokset ovat Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis (2011) ja Jari Tervon Layla (2011). Tutkielman alussa määrittelen siirtolaiskirjallisuutta ja sen keskeisiä käsitteitä, ja miten kohdeteokset siirtolaisuuskirjallisuuteen suhteutuvat. Tutkielmassa hyödynnän käsitteitä toiseus, diaspora, identiteetti ja orientalismi. Tutkielman ensimmäinen analyysiluku käsittelee Kerjäläistä ja jänistä. Tarkastelen siinä toiseuden teemaa ja hahmottelen teoksen lajin pikareskin yhteyttä siirtolaiskirjallisuuteen ja erityisesti diasporan käsitteeseen. Toisessa analyysiluvussa käsittelen Laylan vastaanottoa, kertomuksessa esiintyviä vastinpareja, identiteettiä ja ruumiillisuutta. Lopuksi tarkastelen kohdeteoksien yhteneväisyyksiä ja hahmottelen mahdollisia jatkotutkimuksen linjoja. Analyysini perusteella teokset toisintavat teemojansa siirtolaishenkilöissä ja suomalaisissa henkilöhahmoissa. Vaikka Layla ja Kerjäläinen ja jänis ovat hyvin erityylisiä, syntyy molemmissa erilaisia vastinpareja, joissa samaa teemaa, kuten toiseuden kokemusta, identifioitumista ja ruumiillisuutta käsitellään eri maista olevien henkilöhahmojen kautta. Esimerkiksi ero ”meidän” ja ”muiden” välillä vahvistaa toiseuden kokemusta riippumatta henkilön syntyperästä. Romaaneissa käsiteellään muualta Suomeen saapunutta ihmistä, mutta yhtä oleellista niissä on myös Suomen ja suomalaisuuden kuvaus, jota molemmat romaanit pyrkivät tekemään. Suomalaisen yhteiskunnan ilmiöt ja ongelmat, kuten ksenofobia, yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, alkoholismi ja radikalisoituminen ovat jopa korostuneessa asemassa suhteessa siirtolaisuuteen. Tutkielmani perusteella kotimaisen nykykirjallisuuden siirtolaisuus teemalla voidaan näyttää samalla identiteettien moninaisuutta ja toiseksi ihmisten samankaltaisuutta kulttuurieroista huolimatta. Siirtolaisuusteema avaa myös sekä suomalaisten että kirjallisuuden suhdetta omaan traditioonsa viitaten suomalaisuuden n. suuriin kertomuksiin ja kuvaten nykyaikaista Suomea, joka on globaali ja monien kulttuurien ja identiteettien lävistämä. Näin romaanit korostavat identiteetin muuttuvaisuutta ja narratiivisuutta.
Now showing items 1-4 of 4