Browsing by Subject "pedagoginen johtaminen"

Tavoitteet. Käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pedagogisen johtajuuden rakentumista perusopetuksen koulujen toimintakulttuurissa. Tutkimuksen kohdeilmiönä olivat pedagoginen vuorovaikutus ja ohjaus laaja-alaisen pedagogisen johtamisen viitekehyksessä. Johtajuuden rakentumista tutkittiin Pedagoginen johtajuus oppilaitoksessa -kehittämis- ja koulutusohjelmaan osallistuneiden koulujen eri toimijoiden (opettajat, johtoryhmä ja rehtori) laajaan pedagogiseen johtajuuteen liittyviä käsityksiä ammatillisen toimijuuden ja osallisuuden näkökulmasta. Menetelmät. Pedagoginen johtajuus oppilaitoksessa -hankkeeseen osallistui viisi pilottikoulua. Pilottikoulut olivat 370-650 oppilaan ylä- tai yhtenäiskouluja Etelä-Suomen alueelta. Tutkimuksen aineisto koottiin Helsingin yliopiston arviontikeskuksen HEA:n toimesta. Haastattelumenetelmä oli ryhmäkeskustelu, jossa käytettiin laadullisen asennetutkimuksen väittämiä. Haastateltavien kokonaismäärä oli 52. Kustakin koulusta osallistui 9-12 edustajaa. Tutkimuskouluissa toteutettiin kussakin kolme haastattelua, joissa haastateltiin erikseen rehtoria, johtoryhmää sekä opettajia. Aineisto analysoitiin fenomenografian lähestymistavalla hyödyntäen AtlasTI:ta. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajien ja rehtorien käsitysten mukaan yleisin pedagogisen keskustelun muoto oli oppilasasioita koskevat kahdenkeskiset keskustelut opettajan ja rehtorin välillä. Keskustelujen toteutumiseksi opettajan tuli olla aloitteellinen. Opettajat sopeuttivat pedagogiseen vuorovaikutukseen liittyviä tarpeitaan rehtorin käytetättävissä olevaan aikaan. Kahdenkeskiset keskustelut eivät korvanneet koulussa käytäviä yhteisiä pedagogia keskusteluja. Tutkimuksessa kartoitettiin toimivien ja epätyydyttävinä koettujen vuorovaikutustilanteiden piirteitä sekä opettajien osallisuutta yhteiseen päätöksentekoon. Tutkimuksen tuloksena löydettiin keskustelevaa toimintakulttuuria kuvaavia johtamiskäytänteitä. Tutkimus sisältää suosituksia johtamiskäytäntöihin.

This is a qualitative study researching the current state of early childhood education. The purpose of the study was to find out what kinds of things kindergarten teachers are hoping to change regarding the distribution of work between kindergarten teachers and kindergarten's nursemaids in day-care centers, and how kindergarten teachers wish the director would act regarding these issues. This study was part of the research project "Transition from the education to the profession and staying at work in the kindergarten teacher career" conducted by the teacher training college of the University of Helsinki. The data was collected using an electronic questionnaire and the study involved 490 kindergarten teachers from five counties in the metropolitan Helsinki area. This study focuses specifically on two open questions and total of the answers was 399. The data is analyzed through a content analysis. The theoretical background of the study is focused on the organisation of the distribution of work and leadership in day-care centers. Previous studies have shown that unclarity on the key tasks of the director in the field of early childhood education has affected confusion and excessive liberties in defining both the directors' and the kindergarten teachers' work descriptions. (Hujala 2005; Halttunen 2000; Nivala 1999) In addition, previous studies have shown that the growing work distribution trend in the day-care centers where everyone does everything has negatively affected the pedagogical level of staff, and kindergarten teachers have lost their position in the field of early childhood education. (Hujala 1998; Kinos 2008; Onnismaa & Kalliala 2010). The results showed that kindergarten teachers wish for a clearer definition of their tasks. They also hope better organization of work and usage of working time. Kindergarten teachers wish that directors would be involved in the distribution of work in the day-care centers. They also wish that the expertise of different professional groups would be recognized in the process. The results showed that many kindergarten teachers need the director to support the formation of a clear division of labor and its implementation in day-care centers. The results provide information on what issues the kindergarten teachers think should be payed attention to in day-care center leadership, and how they would want to change the distribution of work in day-care centers.

Helsingin yliopistossa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutukseen on sisältynyt vuodesta 2009 lähtien 30 opintopisteen lähijohtajakoulutus. Lähijohtajakoulutus koostuu lähiopetuspäivistä, kehittymistehtävistä, kirjallisuustehtävistä sekä portfoliosta ja mentoroinnista. Kehittymistehtävien osuus lähijohtajakoulutuskokonaisuudesta on 6-16 opintopistettä. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä tyyppisiä erilaisia kehittymistehtäviä erikoistuvat lääkärit ja hammaslääkärit ovat suorittaneet osana lähijohtajakoulutusta liittyen pedagogisiin elementteihin. Tarkasteltiin, kuinka suuri osa kehittymistehtävistä ylipäänsä sisältää pedagogisia elementtejä ja minkälaisia nämä elementit ovat. Erikoistuvien kirjoittamista reflektioista etsittiin pedagogisia teemoja lähijohtamiseen liittyen. Teemat ryhmiteltiin kategorioiksi. Eri kategorioiden osuuksien ja painotusten selvittämisellä luotiin kokonaiskuvaa, jonka avulla määritettiin, minkälaisia pedagogisia ongelmia tai johtamistilanteita erikoislääkärit kokevat jokapäiväisessä työssään. Tutkimisaineistona käytettiin Helsingin yliopistossa erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kirjoittamia kehittymistehtävien reflektioita. Tutkimukseen otettiin mukaan 100 erikoistuvaa lääkäriä ja hammaslääkäriä, jotka olivat viimeisimpinä suorittaneet lähijohtajakoulutuksen kokonaisuudessaan 26.4.2016 mennessä. Sadasta valmistuneesta valittiin satunnaisesti 30 erikoistunutta, joiden kehittymistehtäviä tarkasteltiin tarkemmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta löydettiin 43 pedagogista teemaa, jotka lopulta luokiteltiin yhdeksään kategoriaan. Yli puolet kehittymistehtävistä sisälsi pedagogisia elementtejä. Pedagogisia elementtejä esiintyi erityisesti seuraavissa tehtävissä: vakuuttava luento, toimipaikan hoito-ohjeiden laatiminen, perehdytyskansion laatiminen/päivitys sekä amanuenssin ohjaaminen. Kehittymistehtävistä löytyi 43 erilaista pedagogista teemaa, joista muodostettiin 9 kategoriaa, jotka ovat: opetus ja koulutus, käytännön ohjaus, tiedotus, kirjalliset tuotokset, oleellisen tiedon löytäminen ja tiivistäminen, muiden henkinen tukeminen, muiden oppimisen tukeminen, sosiaalisten taitojen jakaminen ja jatkuva kehitys ja kehittyminen. Erikoislääkäri tarvitsee edellä mainittuja taitoja jokapäiväisessä työssään lähijohtajana. Tulokset vastaavat myös melko hyvin CanMEDS –terälehtiä eli osaamisperusteisen lääkärinkoulutuksen osa-alueita.

The purpose of this study was to describe, analyse and determine how the applications of municipalities take places in themes placed by Finnish National Agency for Education which leads the search of government subsidy of developing Early Childhood Education (ECE). The second purpose was to determine the current visions of municipalities of developing their ECE. It was the first time when ECE has possibility to apply for this kind of government subsidy and because of that this study is unique at this moment. With this study we can have information of the current visions of developing ECE. This study includes the features of quantitative and qualitative research and it is like a case study. The research subjects were the applications of government subsidy of developing ECE. The data of this study was the applications which had received the government subsidy. The data consists of 86 applications, 76 Finnish ones and 10 Swedish ones. The content analysis was the method of the data collection. According to results the developing of the culture and pedagogy of ECE were seen more important than the developing of the pedagogical leadership. Developing of participation and agency were seen most important and after them were seen developing of pedagogical methods. National core curriculum for early childhood education 2016 has challenged applicants to reflect their culture of ECE and the need of developing. Research of ECE like basis of developing was quite small.