Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pediatric"

Sort by: Order: Results:

  • Lasten kasvoluiden murtumien erityispiirteet 
    Burck, Martin (2017)
    Tutkimuksessa selvitettiin lasten kasvoluiden murtumien mekanismit ja kliiniset piirteet sekä selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla millä tavalla lasten murtumat eroavat aikuisten murtumista. Tutkimusaineisto muodostui niiden alle 19-vuotiaiden potilaiden sairauskertomuksista ja röntgenkuvista, jotka vuosina 2005 - 2007 saivat kasvoluiden murtumadiagnoosin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) Töölön sairaalassa tai kirurgisessa sairaalassa. Potilaita oli 89. Lasten kasvoluiden murtumat ovat harvinaisia. Vain 1 % - 15 % kaikista kasvojen alueen murtumista todetaan lapsilla. Kasvoluiden murtumat ovat yleisempiä pojilla. Kaatumiset, liikenne- ja urheiluonnettomuudet ovat yleisimpiä syitä lasten kasvoluiden murtumiin. Iän myötä väkivallan osuus etiologisena tekijänä lisääntyy. Tytöillä hevosurheilu on merkittävä kasvoluiden murtumien aiheuttaja. Lasten kasvoluiden murtumat eroavat aikuisista useilla eri tavoilla, johtuen mm. ikään liittyvistä elintavoista sekä kasvojen rakenteiden kehitysvaiheista. Lisäksi kasvojen luusto, on aikuisiin verrattuna joustavampaa, joten lapsen kasvoluun murtuman aiheuttajaksi vaaditaan yleensä suurienerginen vamma.
  • Lasten kondyylimurtumat 
    Muljar, Anetta-Angela (2020)
    Johdanto: Kasvomurtumiin kuuluvat sekä keskikasvojen, kuten nenän, luisen silmäkuopan ja poskiluun murtumat sekä alaleuan murtumat. Aikuisiin verrattuna lasten kasvomurtumat ovat harvinaisia, mikä voi johtua esimerkiksi anatomisten ja toisaalta etiologisten tekijöiden eriäväisyyksistä. Tästä huolimatta murtumat noudattavat samankaltaista kaavaa lasten ja aikuisten välillä. Kondyylimurtuma on yleisin maksillomandibulaarinen kasvomurtuma lapsilla. Menetelmät: Tietoa kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen haettiin PubMed-tietokannasta soveltuvin hakusanoin. Tulokset: Kondyylimurtumien yleisimpiä syitä ovat pyöräily, kaatuminen, liikenneonnettomuudet, urheilu, leikkiminen ja väkivalta. 60% mandibulamurtumista esiintyy kondyylin alueella. Kondyylimurtumien osalta poikien suhde tyttöihin on 0,8-2,8:0,7-1,0 ja keskiarvoikä pojilla on 8,9-12 vuotta ja tytöillä 8,9-10 vuotta. Murtumaan viittaavia merkkejä ovat turvotus leukanivelten alueella, suunavauksen rajoittuneisuus, mandibulan deviaatio, vaikeudet suun sulkemisessa, hammastraumat sekä laseraatiot. Kliiniseen tutkimukseen kuuluu kasvojen asymmetrian, purentasuhteen, mandibulan avausliikkeen rajoittuneisuuden sekä leuan kärjen deviaation tarkastelu avausliikkeen yhteydessä. Lisäksi HYP (horisontaalinen ylipurenta) sekä VYP (vertikaalinen ylipurenta) dokumentoidaan. Kondyylimurtumien konservatiivista hoitoa lapsilla pidetään tärkeänä ja kannattavimpana hoitovaihtoehtona, jotta vältyttäisiin kasvuhäiriöiltä ja säilytettäisiin hyvä funktio leukanivelessä. Murtumien hoito tai hoitamatta jättäminen voi johtaa useisiin komplikaatioihin myöhemmin. Komplikaatioina voivat olla malokkluusio, kasvojen epämuodostuneisuus, temporomandibulaarinivelen ankyloosi sekä kasvojen kasvun keskeytyminen tai hidastuminen. Pohdinta: Kirjallisuuden perusteella voidaan tehdä johtopäätös siitä, että diagnostiikassa, hoidossa, murtumien luokittelujärjestelmissä sekä lapsuusiän määritelmissä on ristiriitaisuuksia. Lasten murtumien tarkempi diagnostiikka ja selkeämpi hoitolinja olisi tärkeää, jotta voidaan välttyä hankalilta komplikaatioilta.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO