Browsing by Subject "performativity"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2016)Pro gradu -tutkielmassani analysoin HBO-tuotantoyhtiön Baltimoreen sijoittuva The Wire -televisiosarjan kahden hahmon, Omar Littlen ja Felicia “Snoop” Pearsonin, murteellista kielenkäyttöä tyylillisen analyysin keinoin. Tutkimani hahmot ovat alaluokkaisia mustia homogangstereita, jotka ovat mukana huumejengeissä ja katukulttuurissa. Tarkastelen näiden hahmojen puheessa esiintyviä diskurssipartikkeleita yo ja man ja niiden eri käyttötapoja, kirosanojen diskursiivista käyttöä sekä muita “mustien käyttämälle englannille” (African American Vernacular English eli AAVE) tyypillisiä tyylikeinoja. Pääasiallinen metodini on Baugh'n (1983) kehittämä puhetilannetyyppien luokittelumalli, jonka pohjalta puhetyylin muodollisuutta analysoidaan tilanteen osanottajien keskinäisen suhteen perusteella. Lähestymistapani on intersektionaalinen, mikä tarkoittaa useiden eri sosiaalisten ja yhteiskunnallisten muuttujien samanaikaisen vaikutuksen huomioonottamista yksilön asemaa ja toimintaa tarkastellessa. Esittelen teoriaosiossa sukupuolen, rodun ja luokan yhteenkietoutumista käsitteleviä teorioita sekä Butlerin (1990) teorian sukupuolen performatiivisesta luonteesta. Tarkastelen erityisesti maskuliinisuuden performoimista ja sitä, kuinka se kytkeytyy rotuun ja luokkaan. Tutkimuksessani keskityn murteelliseen kielenkäyttöön (AAVE) yhtenä tärkeimmistä mustan rodullisen identiteetin ja luokkataustan merkitsijöistä tv-sarjassa, jossa mustia henkilöhahmoja esiintyy kaikkien yhteiskunnan kerroksien edustajina. Sidon tyylillisen analyysin aineistoni – käsikirjoitetun dialogin – muotoon. Teoretisoin sarjan tuottajien ja käsikirjoittajien tekemien murteellisten valintojen merkitystä sukupuolen, luokan ja rodun esittämiselle populaarikulttuurissa ja otan pohdinnassani huomioon tarkastelemieni hahmojen paikantumisen amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Eräs havainnoistani on, että koska tarkastelemani hahmot eivät rakenna maskuliinisuuttaan valtavirtaisen maskuliinisuuden representaatioiden peruselementin eli heteromieheyden varaan, merkittäväksi tekijäksi näiden hahmojen maskuliinisuuden performoimisessa nousee alempiin luokkiin yhdistetty ja rodullistettu kielenkäyttö.
-
(2020)Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten identiteetin rakentumista kielen näkökulmasta. Tutkielma perustuu neljän yksilön haastatteluihin, joissa keskeisenä teemana ovat oma identiteetti, coming out -tarinat ja LGBTQ-yhteisön sisäinen terminologian käyttö. Tämän lisäksi tutkitaan englannin kielen asemaa globaalin LGBTQ-yhteisön yhteisenä kielenä; englannin kielen keskeisyys näkyy myös haastateltavien kielenkäytössä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Zoom-alustalla toteutetusta videohaastattelusta, joista kumpaankin osallistui kaksi toisilleen tuttua haastateltavaa. Keväällä 2020 puhjenneesta koronapandemiasta johtuen haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Haastattelut tallennettiin haastateltavien luvalla suoraan Zoomin kautta. Tutkimuksessa käytettiin äänitallenteita ja niiden pohjalta tehtyjä muistiinpanoja. Haastatteluaineiston analyysi tässä tutkielmassa yhdistelee sosiolingvistiikan ja queer-teorian tutkimushistoriaa, ja tärkeimmät teoreettiset käsitteet ovat Judith Butlerin performatiivisuuden teoria sekä Eckertin sosiolingvistiikan alalle tuoma käytäntöyhteisö (community of practice). Näiden lisäksi sosiolingvistiikan konseptit indeksikaalisuus ja asenne (stance) toimivat analyysin perustana. Coming out -tarinoita peilataan myös aiempiin samaa aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimusnäkökulma on deskriptiivinen ja kvalitatiivinen. Tutkielman tulokset on jaoteltu haastattelukysymysten mukaan: ensin käsitellään haastateltavien omaa identiteettiä, minkä jälkeen keskustelu laajenee käsittelemään yhteisön sisäistä terminologiaa ja kielivalintojen merkityksiä. Tuloksissa käsitellään eri termien eksklusiivisuutta ja inklusiivisuutta, konnotaatioita ja termien välisiä hierarkioita ja linkkejä. Tämän lisäksi käsitellään termien historiaa ja niihin liittyvien asenteiden muutoksia, esimerkiksi aiemmin halventavina käytettyjen termien (slur) takaisinottoa ja käyttöä nykypäivän arkikielessä. Haastateltavien näkemyksiä nykypäivän kielenkäytöstä peilataan aiempaan tutkimukseen terminologian muutoksista. Haastateltavat tuovat myös esille englannin kielen keskeisen aseman seksuaalivähemmistöjen terminologiassa, joka ulottuu myös muita kieliä äidinkielenään puhuvien kielenkäyttöön. Tutkielman keskeisimmät tulokset ovat, että termien konnotaatiot sekä yksilön identiteetin että yhteisön tasolla ovat vahvasti aika-, paikka- ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisellä identiteettikategorialla, kuten nimikkeellä queer, ei siis ole yhtä sidottua merkitystä ja konnotaatiota, vaan esimerkiksi historiallinen tausta ja termin käyttöyhteys vaikuttavat sen merkitykseen ja puhujien asenteisiin. Lisäksi omaa identiteettiä kuvailevia termejä voidaan käyttää eri tavoin eri sosiaalisissa tilanteissa, koska konnotaatiot ovat sekä puhujasta että kuulijasta riippuvaisia. Näin ollen identiteetin performatiivisuus korostuu tutkielman tulosten analyysissä – kuten aiempi tutkimus on osoittanut, identiteetti on kielessä ja sosiaalisessa kontekstissa rakentuva ilmiö. Haastatteluaineistosta ilmenee myös, että LGBTQ-yhteisön kielenkäyttö on jatkuvassa muutoksessa uusien termien syntymisen myötä. Seksuaalivähemmistöjen kielenkäytön tutkiminen onkin jatkuvasti relevanttia, etenkin globaalin käytäntöyhteisön näkökulmasta.
-
(2021)Avhandlingen består av en diskursanalys av intervjuer med kvinnoidentifierade personer verksamma inom startupekosystemet i Finland. Syftet med avhandlingen är att utforska kvinnornas tolkningar av startupekosystemets kultur från ett jämställdhets- och mångfaldsperspektiv. Avhandlingen bidrar med ett kritiskt perspektiv på startupkulturer och ämnar inspirera till nya synvinklar på sociologisk forskning om startupekosystem. De huvudsakliga forskningsfrågorna lyder: ”Hur förstår och tolkar kvinnor verksamma inom det finska startupekosystemet startupkulturen?”, ”Hur tolkar kvinnorna entreprenörsfiguren i rollen av det ideala startupsubjektet?” och ”Hur upplever kvinnorna jämställdhets- och mångfaldsdiskurser inom kontexten av det finska startupekosystemet?”. Det empiriska materialet består av kvalitativa semistrukturerade intervjuer med fyra kvinnor som på ett eller annat sätt är verksamma inom det finska startupekosystemet. Intervjuerna analyseras genom diskursanalys. Det teoretiska ramverket för avhandlingen består av synen på startupekosystem som performativa diskurser – diskurser som konstruerar de verkligheter de beskriver – och entreprenören som en performativ figur och det ideala startupsubjektet. Det teoretiska ramverket betonar vikten av att inkludera ekosystemet som en forskningsparameter i kulturell forskning om startupkulturer. Avhandlingen hämtar inspiration från akademiska diskussioner om den diskursiva konstruktionen av startup, entreprenörskap och teknologifältet. I avhandlingen framhävs i enlighet med forskning tre diskursiva teman som beskriver startupkulturen: öppenhet och hierarkilöshet; passion och heroism; samt rationalitet och hårt arbete. Samtliga diskursiva teman bidrar till en hegemonisk förståelse om startupkulturen som inkluderande, jämlik och rättvis. Avhandlingen ifrågasätter dessa premisser och argumenterar för att startupdiskurser bidrar till att reproducera en förgivettagen sanning om inkludering och jämlikhet som osynliggör maktstrukturer och förhindrar att status quo ifrågasätts. Dessa diskursiva formationer konstruerar entreprenörsfiguren, som representerar ett demokratiserat och jämlikt ideal inom en objektiv marknadsekonomi. Analysen påvisar att entreprenören, trots sina neutrala premisser, är könad och rasifierad, och lättare fäster sig vid maskulint kodade kroppar. Slutligen påvisar avhandlingen att respondenterna blivit marginaliserade som kunskapsinnehavare när det gäller frågor om jämställdhet och likabehandling. Avhandlingen föreslår att startupdiskurser och konstruktionen av entreprenörsfiguren påverkar hur jämställdhet och mångfald förstås inom fältet och skapar en förutsättning för icke-performativa diskurser och tystnader gällande jämställdhet och mångfald.
-
(2023)This thesis is an exploration of food delivery couriers’ everyday experiences, practices and sensemaking processes through a posthumanist and sociomaterial approach that highlights the idea that technology and society are mutually shaping one another, and that considers the agency of non-human entities such as algorithms, transcendental. Moreover, by adopting a sociomaterial perspective, we can have a better understanding of how social and technological systems, as well as human and non-human beings, are interrelated, how they shape, and are shaped by one another. This work’s aims are threefold: First, it explores couriers’ experiences at work and describes their daily practices in order to understand the enactment of agency from a sociomaterial and post-humanist philosophical tradition. Second, it explores the material implications of algorithmic management in couriers’ lives, and finally, it explores the way couriers perform their work in context, both through the tethered geographical elements of the city, and amidst the platform’s multiple entanglements and spatiotemporal arrangements. The research design of this thesis has a strong qualitative research methodology, including methods such as walk-along interviews, semi-structured interviews, ethnographic reporting techniques, and the author’s 3-month work experience as a food delivery courier. The findings of this work suggest that we should acknowledge the platform as a constant becoming entity where couriers’ sensemaking processes are produced at the intersection of their experience of the city and their relationship with the managing algorithms of the platform. A performative sociomaterial practice that constantly produces knowledge that is used by couriers to negotiate their participation in the platform. This thesis expands previous understandings of digital workers’ experiences of algorithmic management by incorporating a sociomaterial and performative approach in the analysis of couriers’ sensemaking processes. Furthermore, by considering the relationships and interactions between human and nonhuman agencies in the food delivery platform industry, this work contributes not only to the understanding of agency within digital platforms but also to a broader understanding of agency in our increasingly digitally mediated societies.
-
(2018)This thesis examines what kinds of comments customer servants receive as well as discusses how they react to them. The comment types have been divided into positive, negative or uncomfortable ones and they are either work, persona or appearance-related. The focus in on the differences gender might cause. The theoretical approaches to this thesis are multifaceted: pivotal theories from the fields of sociology, linguistics and gender studies are used. Customer workers must balance emotional labor, performativity of gender and facework in their work life, and these phenomena shape their experiences as customer workers. The data for the study was collected by a questionnaire. The questionnaire asked questions about language use, workplace circumstances and policies and customer interaction. There were all in all 35 questions. Some were closed, some open and some multiple choice questions. The requirement for answering was to have worked in customer service. Most of the 458 respondents identified as women. The gathered data was analyzed mainly quantitatively. However, the open answers enabled the responses to be analyzed qualitatively as well, which gave more insights to the experiences of the customer workers. The results indicated that customer servants receive gendered comments and also respond to them according to gender norms. Female service workers receive more appearance-related comments than male service workers. The feminization of the customer service industry limits the ways to react, which results in submissive behavior. First and foremost, the customer worker needs to protect the customer’s face, because the customer has more power in the encounter. Besides gender, also the workplace affected the comments the workers receive. Workers in grocery stores receive more uncomfortable and negative comments than their colleagues in other workplaces. The workplace affects the way the workers react to the comments, too. However, the reasons for these differences between workplaces need further research. While gender and workplace have effects on the comments and the reactions, experience level impacts the feelings of the workers. The more experienced workers feel they are good at their jobs and they feel more respected by the customers than their less experienced colleagues.
-
(2021)The way environmental issues are discursively constructed matters for how they are understood and what possibilities there are to solve them. This makes it relevant to investigate discourses around environmental issues and their proposed solutions. One such solution is ecological compensation, which has been widely implemented as a way to avoid environmental degradation and achieve no net loss of biodiversity. Compensation is also a contested mechanism, however, which has been shaped by the interplay of various discourses with diverging understandings of nature conservation. In this study, I investigate how ecological compensation is constructed by experts in Finland. Using the concept of storylines (Hajer 1995) I analyse 9 interviews conducted with experts involved in the discussion around ecological compensation, which is currently being implemented into Finnish legislation. Three storylines are identified which construct ecological compensation either as 1) a way to enable private actors to take environmental responsibility, 2) additional legislation to fill a “gap” in current conservation practices, or 3) a possibility to modify the relationship with nature by fostering local deliberations. This shows diverging understandings of ecological compensation among the experts and contestation over the way it should be implemented. What is at stake in the discussion are questions of how nature conservation should be understood, which makes ecological compensation pivotal for reconfiguring the field of nature conservation by shifting understandings of the roles and responsibilities involved. At the same time, consensus exists about the need to implement ecological compensation, which the experts all agree is the only possibility to stop biodiversity loss in Finland. This is traced to the interpretative flexibility of the ecological compensation concept which accommodates conflicting understandings and enables the experts to agree about the need for ecological compensation while contesting the “details” of how the implementation should take place. In that way, the implementation is supported despite contestation, and the discussion is focused on how – rather than whether – ecological compensation should be implemented.
-
(2020)“Populism” has become one of the most studied and contested concepts in contemporary political science. Whereas the standard explanation for the concept’s inadequacy tends to be its ambiguity, this thesis argues the contrary: it is not understood ambiguously enough. Considering that the contemporary academic field, known as populism studies, heavily relies on representationalist ontologies, this thesis argues for an ontological turn towards a performative, nonmodern and multiple ontology. In such an ontology, the multiplicity and diversity of concepts are taken as constitutive of the messiness of reality, rather than as errors of scientific representation. Reality is multiple and it is performed in multiple practices. This thesis demonstrates how a certain populist reality is performed in political science by doing, first, an allegorical praxiography of Cas Mudde’s study in European populist attitudes, and secondly, of the six Eurobarometer surveys, which Mudde references as his data. The analysis outlines the methods and practices by which Mudde, and the multiplicity of issues in his analysis, enact certain concepts associated with populism, and conversely, how the concept of populism enacts Mudde and the analysis. In regard to the Eurobarometer surveys, the analysis demonstrates that the surveys do not represent attitudes “out there”, rather, they perform not only the attitudes, but the conception of an out-thereness in form of a European public opinion. The survey questionnaires can be seen as inscription devices, which perform the multiple realities out there to be represented in the surveys. As a conclusion, in line with the ontological premises of this thesis and following the analysis of Mudde’s study of the Eurobarometer surveys, this thesis argues that instead of understanding the concept of populism as an object, or as a representation of an object out there, it should be understood as a multiple Thing — simultaneously an actor being made to act and a subject enacting others. The concept does not represent; it collects a multiplicity of entities to perform a certain populism. Instead of treating the concept as a particularity, it should be understood as a multiplicity constituting a mess.
Now showing items 1-7 of 7