Browsing by Subject "perhetutkimus"

In the public discussion of the 2000s, family, parenting and parenthood have been the focus of definitions produced by different agents and individuals in increasing amounts. Diverse and often conflicting instructions on parenting and family life generate different interpretations on parenting. The starting point for this Master's thesis is parenthood, which is examined as a discursively constructed phenomenon. The study aims at examining parenthood and the construction of related cultural expectations based on open-ended responses in a questionnaire survey, which involved parents expressing their views on discussions on parenthood produced in the media. The view on parenting is one of mothers and the results of the study thus bring light to the nature of the relationship between the expectations concerning motherhood and modern parenting in Finnish context. This is a qualitative study and the perspective used could be described as family sociological. The methodological-theoretical background of this study is based on social constructionism. The study also borrows ideas from the field of critical family studies and from the feminist research tradition. The research material is part of the interview data of the Mitä kuuluu, vanhempi? ('How are you doing, parent?') survey conducted by the Mannerheim League for Child Welfare in March 2016. The data utilised in this study comprised in total 559 responses, which were analysed with tools drawn from discourse analysis. The methods of discussing parenting and the expectations for parenting as well as significations were at the focus of the mothers' texts. In order to reach a wider perspective, the examination was also extended to the contents of programmes and writings concerning parenthood most frequently occurring in the mothers' responses as well as the discourses that emerged in these at the time of the survey and the months preceding it. A discourse analytical examination of the mothers' texts indicated that parenthood was constructed through familistic, negotiatory and humanistic means of discourse. Each means of discourse formed expectations for parenting, which can be considered to reflect how to act as a parent. Based on the research material, the assessment of parenting conveyed by media discussions and the conflicting nature of expectations on parenting affects mothers, causing both confusion as well as feelings of guilt. In the data of this study, the discussion on parenthood emerges as a significant reflecting surface for mothers to consider and assess their own parenthood. This means that the discourses emerging in the discussion on parenthood and the discourse emerging in popular discussions have authority over the construction of parenthood. Therefore, the role of the discourses forming in the discussions on parenthood should be understood in producing consequences.

Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan perheenyhdistämisestä käytyä julkista keskustelua. Lähtökohta tutkimukselle on ristiriita perheenyhdistämisen periaatteiden ja käytäntöjen välillä: oikeus perheeseen on universaali ihmisoikeus, mutta käytännössä perheet voidaan saattaa yhteen vain kussakin valtiossa vallitsevan perhekäsityksen mukaisesti. Perheenyhdistäminen on tärkeä työkalu perhe-elämän jatkumisen suojaamisessa toiseen maahan muuton myötä sekä esimerkiksi sota- ja kriisitilanteissa. Suomeen pakolaisina, turvapaikanhakijoina ja maahanmuuttajina tulevat henkilöt saapuvat monista eri kulttuureista, joissa perhe saattaa kattaa hyvin erilaisia kokoonpanoja. Tutkielman tarkoituksena on kyseenalaistaa ydinperheontologiaan pohjautuvaa perheenyhdistämispolitiikkaa kriittisen perhetutkimuksen hengessä. Tämän lisäksi teoreettisen viitekehyksen muodostaa sosiaalinen konstruktivismi, eli olettamus todellisuuden sosiaalisesti ja vuorovaikutteisesti rakentuneesta luonteesta. Tutkielma taustoitetaan luomalla monipuolinen katsaus perhetutkimuksen kenttään sekä sen kriittiseen haaraan. Esitellyn kirjallisuuden valossa perhe näyttäytyy moninaisena ja muuttuvana ryhmänä ihmisiä, jota koskevia yleistyksiä on hankala luoda. Aineisto muodostuu Helsingin Sanomista kerätyistä 110 perheenyhdistämistä käsittelevästä tai sivuavasta lehtikirjoituksesta vuosien 2009-2011 aikana. Aineiston haltuunotto tapahtui sisällönanalyysilla, mutta varsinainen analyysi toteutettiin diskurssianalyysillä. Diskurssianalyysin avulla oli tarkoitus löytää keskustelusta vallitsevia tulkintarepertuaareja. Aineistosta hahmottui esiin kolme tulkintarepertuaaria: humaani, familistinen ja kriittinen. Humaani repertuaari muodostui keskustelusta, jossa sekoittuivat yhteen arvot, humaanius, ihmisoikeudet, inhimillisyys, kirkon rooli ja solidaarisuus. Useat kirjoittajat kokivat vahvasti, että oikeudesta huolimatta kohtuus ei toteutunut tehdyissä ydinperheen ulkopuolisten perheenjäsenten karkotuspäätöksissä. Familistiseen repertuaariin tukeuduttiin, kun haluttiin korostaa perheen merkitystä tai ilmaista siihen liittyvää huolta. Kriittistä repertuaaria käytettiin hallitsemattoman kuvan luomiseen maahanmuutosta. Tutkielma osoittaa, että perheen moninaisuus on hankalasti sovitettavissa ydinperheen muottiin. Suomalaisen perheen maisema on värikkäämpi ja monikulttuurisempi kuin aiemmin yleistyneiden uus-, yksinhuoltaja-, maahanmuuttaja- ja muiden perhemuodostelmien myötä. Perheiden monimuotoisuus on lisääntynyt kahdella tavalla: perheenä elämisen tavat ovat monipuolistuneet samalla kun kansainvälisyys on kasvanut. Samaan aikaan, kun perhe on kokenut muutoksen, myös perheen ihanne on muuttunut. Ydinperhe ei ole enää norminkaltainen tavoite vaan elämää eletään mitä erilaisimmissa perhemuodostelmissa. Tämän vuoksi ydinperheeseen pohjautuvaa (perheenyhdistämis)politiikkaa pitäisi arvioida kriittisesti.