Browsing by Subject "perheympäristö"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Objectives: Previous studies have demonstrated that family environment can impact widely on children's development, including their personality. Harsh home environments, such as negative parental child-rearing attitudes, can lead into negative developmental paths. Associations between childhood internalizing and externalizing problem behaviour and development of personality traits are less researched. However, behavioural styles of young children have been linked to their later mental health and personality style. The purpose of this study was to prospectively examine the effects of childhood problem behaviour and maternal child-rearing attitudes on development of negative emotionality and sociability traits. The hypotheses were that childhood problem behaviour and maternal negative child-rearing attitudes predict higher negative emotionality, lower sociability as well as changes in those traits at the second point of personality trait measurement. Methods: The participants (n = 1352) were derived from the longitudinal "Cardiovascular risk in Young Finns" study that began in 1980. Childhood problem behaviour and child-rearing attitudes were self-rated by the participants' mothers' in 1983, when the participants age varied from 6 to 21. The participants then self-rated their negative emotionality and sociability twice in 1992 and 1997, aged between 15 to 35. The associations between childhood problem behaviour, maternal child-rearing attitudes and the later personality traits were examined by linear regression analysis. Results and conclusions: Both internalizing and externalizing childhood problem behaviour were associated with higher level of negative emotionality in youth and early adulthood, but only internalizing behaviour predicted lower sociability. Surprisingly there were no associations between maternal child-rearing attitudes and personality trait development. Also, problem behaviour and child-rearing attitudes did not predict any trait changes at the second point of personality trait measurement. Knowledge about possible long-term effects of childhood problem behaviour on personality development can be utilized in preventative child and youth work.
-
(2017)Tavoitteet: Masennus on yksi yleisimmistä psykiatrisista häiriöistä, joka vaikuttaa merkittävästi yksilön hyvinvointiin ja aiheuttaa myös yhteiskunnalle taloudellista kuormitusta. Sosiaaliset suhteet ja sosiaalisen tuen saaminen edistävät yksilön hyvinvointia ja toimivat myös masennukselta suojaavana tekijänä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen tuki on yhteydessä masennusoireiluun, mutta yhteyttä toisinpäin ei ole tutkittu paljoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, löytyykö sosiaalisen tuen ja masennusoireiden välillä kaksisuuntainen yhteys. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, selittävätkö perheympäristöön liittyvät tekijät masennusoireiden ja sosiaalisen tuen välisiä yhteyksiä. Perheympäristöön liittyvien tekijöiden on todettu olevan yhteydessä masennusoireisiin, mutta aiempaa näyttöä ei ole liittyen perheympäristön yhteydestä sosiaaliseen tukeen. Aiempaa tutkimusta ei myöskään löydy siitä, toimiiko perheympäristö välittävänä tekijänä masennusoireiden ja sosiaalisen tuen välisissä yhteyksissä. Menetelmät: Tutkimuksen otos (1203) koostui vuonna 1980 aloitetusta Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) pitkittäistutkimuksesta, jonka osallistujat olivat vuonna 1992 15-30 –vuotiaita ja vuonna 1997 20-35 –vuotiaita. Masennusoireita mitattiin vuosina 1992 ja 1997 Beckin masennuskyselyn muunnelmalla (mBDI). Koettua sosiaalista tukea mitattiin vuosina 1992 ja 1997 koetun sosiaalisen tuen mittarilla. Vanhempien kasvatusasenteita mitattiin vuonna 1983 itsearviointilomakkeella, joka mittaa kasvatusasenteita merkityksen ja toleranssin näkökulmista. Perheen sosioekonomista asemaa tarkasteltiin yhdistämällä perheen tulot ja vanhempien koulutus. Yhteyksiä tarkasteltiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa havaittiin, että masennusoireilla ja sosiaalisella tuella on kaksisuuntainen yhteys ja ne ennustavat toisiaan sekä poikittais- että pitkittäisasetelmalla tarkasteltuna. Tutkimus vahvisti myös sitä, että masentuneisuus on melko pysyvä ominaisuus. Perheympäristön yhteydet masennusoireisiin ja sosiaaliseen tukeen jäivät vähäisiksi, eikä perheympäristön havaittu tämän tutkimuksen perusteella toimivan suojaavana tekijänä masennusoireiden ja sosiaalisen tuen välisissä yhteyksissä. Tieto masentuneisuuden ja sosiaalisen tuen välisestä kaksisuuntaisesta yhteydestä voi auttaa masentuneisuuden vähentämiseen pyrkivien interventiomenetelmien kehittämisessä.
Now showing items 1-2 of 2