Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "periferia"

Sort by: Order: Results:

  • Liepuoniute, Urte (2018)
    Keski- ja Itä-Eurooppassa provinsialismi on varsin yleinen käsite jopa arkikielessä, mutta Suomessa se aiheuttaa melkoista hämmennystä ja lukuisia kysymyksiä. Provinsialismilla tarkoitetaan Itä-Euroopassa tietynlaista maailmankäsityksen niukkuutta, yksinkertaisuutta ja jopa vanhanaikaisuutta, joka on ominaista yleensä pitkään agraarisena pysyneille yhteiskunnille ja pienille, kauempana kaupungeista sijaitseville yhteisöille. Pro gradu -työssäni tarkastelen provinsialismi-ilmiötä osana pohjoissuomalaista mentaliteettia. Tutkielmassa selvitetään, miten provinsialismin käsitettä tulee ymmärtää ylipäänsä, minkälaisia provinsialismin tunnusmerkkejä löytyy pohjoissuomalaisesta kulttuurista ja pohjoissuomalaisten identiteetistä ja miten ne ilmenevät ihmisten arjessa. Tutkielma pohjautuu Timo K. Mukan teoksiin Maa on syntinen laulu (1964) ja Laulu Sipirjan lapsista (1966) sekä Maria Peuran romaaniin Valon reunalla (2005). Valitsin nämä kaksi kirjailijaa, koska heillä on vahva pohjoissuomalainen tausta ja he molemmat kuvaavat maaseutuyhteisöjä aidosti ja elävästi. Sen lisäksi tutkielmassa halusin tuoda esiin pohjoissuomalaisen identiteetin kehittymistä ja muutoksia vuosikymmenien varrella eikä rajoittua vain tiettyyn historialliseen ajanjaksoon. Valitsemistani kirjailijoista toinen on kuvannut sodanjälkeistä ja moderniin aikaan vasta astuvaa Lappia ja toinen on käsittänyt sitä nykyajan perspektiivistä. Tutkielmassa katan lyhyesti Pohjois-Suomen kulttuurista taustaa sodanjälkeisistä vuosista tähän päivään ja esittelen Mukan ja Peuran tuotantoa ja heidän asemansa suomalaisen kirjallisuuden kentällä. Sitten esittelen provinsialismin käsitettä pääasiassa puolalaisten filosofien Leszek Nowakin ja Mieszko Ciesielskin esseiden sekä kirjailija Witold Gombrowiczin kirjoitusten pohjalta. Tutkielman kolmannessa ja laajimmassa luvussa analysoin provinsialismin ilmentymiä Mukan ja Peuran teoksissa. Esittelen provinsialismin kuusi tunnuspiirrettä, jotka ovat provinsiaaliselle maailmankatsomuksille ominaisia. Analyysissä käytän esimerkkejä kaunokirjallisuudesta, tutkin provinsialismin ilmenemiä Pohjois-Suomessa perustuen siihen, miten ne nousevat esiin kahden valitsemani kirjailijan romaaneissa, ja pyrin erottamaan yleisen provinsialismin ominaisuuksia näistä, jotka ovat tunnusomaisia vain pohjoissuomalaiselle identiteetille. Tutkielmaa varten olen myös haastatellut kirjailija Maria Peuraa. Laaja haastattelu on tutkielman liitteenä lehtihaastattelun muodossa. Haastattelussa keskustellaan pohjoissuomalaisesta identiteetistä ja kirjallisuudesta, Pohjois-Suomen nykytilanteesta ja mahdollisista provinsialismin ilmenemistä ennen ja nyt. Tutkimus osoittaa, että provinsiaalinen maailmankäsitys on ollut ominaista pohjoiselle maaseudulle vuosikymmeniä ja korostui erityisesti 1960-luvulla alkaneen vauhdikkaan kaupungistumisen myötä. Mukan kuvaama maaseutuyhteisö on kuitenkin enemmän stereotyyppisen provinsiaalinen, kun taas Peuran teoksen aikana alkaa mentaliteetin muutos ja maaseutu tulee kaupungin kaltaisemmaksi. Pohjoissuomalaisen provinsialismin erikoisuus lienee seksuaalisuuden käsitteleminen, muuten sitä aiheuttavat syyt ja siitä johtuvat seuraukset ja ilmentymät ovat vahvasti rinnastettavissa provinsialismin yleisiin piirteisiin.
  • Kivinen, Maria (2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan napolilaisten räp-artistien sanoituksissaan luomaa kuvaa Napolin kaupungista ja Etelä-Italiasta. Aineisto koostuu pääasiassa kuuden yhtyeen tai artistin ja heidän yhteistyöprojektiensa tuotannosta, josta on poimittu analysoitavaksi Napolia ja Etelä-Italiaa kommentoivia sanoituksia. Tutkielmassa käsitellyt artistit ovat Lucariello, Dope One, Clementino, Co'Sang, Rocco Hunt ja Enzo Dong. Tarkastelun kohteena on toisaalta Napolin kaupungin imago ja toisaalta napolilaisten identiteetti. Hiphopin kaltaisen urbaanin nuorisokulttuurin avulla voidaan päästä lähelle Napolin esikaupunkialueiden nuorison arkea, ja tutkimuksen kolmas keskeinen käsite onkin periferia. Aineistosta aukeavia pääteemoja on neljä: Napolin imago, etelän asema Italiassa, musiikin ja rikollisuuden suhde, sekä periferioiden nuorten elämä ja tulevaisuus. Napolin imagoon ovat vaikuttaneet erilaiset kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa esitetyt kuvaukset aina 1800- luvun vaihteen matkakirjoittajien kommenteista lähtien. Lisäksi kaupungin pitkä ja rikas musiikkiperinne on erityisesti tehnyt sitä tunnetuksi maailmalla. Räppäreidenkin käyttämällä napolin kielellä on suuri merkitys paikalliselle identiteetille, vaikka se on toisaalta aiheuttanut ennakkoluuloja ja esteitä artistien ymmärrettävyydelle muualla Italiassa. Etelä-Italia on politiikassa usein jäänyt Italian sisäiseksi periferiaksi, jota ei vuonna 1861 tapahtuneesta yhdistymisestä huolimatta juurikaan huomioida kansallisella tasolla. Alueellinen eriarvoisuus etelän ja pohjoisen välillä on edelleen huomattava. Ympäristöongelmat kietoutuvat osin järjestäytyneen rikollisuuden voimakkuuteen, ja valtio voi olla kansalaisille uhka sekä väkivallan että välinpitämättömyyden kautta. Räp-sanoitukset kertovat näistä ongelmista suorasukaisesti, mutta mukana ovat myös positiiviset teemat ja usko parempaan tulevaisuuteen. Erityisesti gangsta-räppiä on syytetty huonojen käyttäytymismallien välittämisestä nuorisolle. Vaikka Yhdysvaltojen mustan vähemmistön ja eteläitalialaisten aseman väliltä löytyykin yhtäläisyyksiä, poikkeaa napolilainen räp usein painotuksiltaan amerikkalaisten räppäreiden tematiikasta. Osa räppäreistä kirjoittaa kuitenkin aiheista suorasukaiseen tyyliin, mikä on johtanut pohdintoihin artistin vastuusta myös Italiassa. Periferioiden nuorison kohtaama tulevaisuus köyhyyden, korkean työttömyyden ja rikollisuuden piinamassa ympäristössä on keskeinen aihe napolilaisessa räpissä. Artistit taistelevat sanoituksillaan periferioiden nuoria kohtaan suunnattuja ennakkoluuloja vastaan, ja toimivat samalla rohkaisevina esikuvina seuraaville sukupolville. Napolilainen räp käsittelee monipuolisesti ja avoimesti sekä alueen ongelmia että ylpeydenaiheita, ja tarjoaa siten ajankohtaisen näkökulman Napolin ja Etelä-Italian nykyhetkeen.