Browsing by Subject "peruuttaminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tutkielma käsittelee keskinäisten testamenttien peruuttamiseen liittyviä peruskysymyksiä sekä näiden peruuttamistilanteisiin liittyviä erityispiirteitä. Tutkimuskohteena on keskinäisten testamenttien peruut-taminen erityisesti peruuttamistilannelähtöisestä näkökulmasta. Peruuttamistilanteista tutkimuksen koh-teeksi on päätynyt peruuttamisen ajallinen ulottuvuus, salaamisen vaikutus, keskinäisen testamentin hävittäminen ja häviäminen sekä tekijöiden välinen suhde ja sen laatu. Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden tai useamman jälkisäädöksen muodostamaa kokonai-suutta, jonka motiivina on yhdistää ja suojata tekijöidensä intressejä. Vaikka maallikot usein käsittä-vätkin keskinäisen testamentin sisältävän sopimusmateriaa, on kyseessä aina puhtaasti yksipuolinen oikeustoimi. Keskinäinen testamentti on näin ollen myös yksipuolisesti peruutettavissa. Lähtökohtai-sesti keskinäisiin testamentteihin soveltuu samat tekemistä, peruutusta, tulkintaa, selvittämistä ja toi-meenpanoa koskevat yleiset oikeusohjeet, joita käytetään muihinkin testamentteihin. Vaikka keskinäi-set testamentit ovat yksipuolisesti peruttavissa, ei tämä tarkoita sitä, etteikö peruutuksella voisi olla tosiasiallisia oikeusvaikutuksia myös toisen testamenttimääräyksiin keskinäisessä testamentissa. Yksipuolisesti tehty peruuttaminen voi johtaa siihen, että peruutuksen katsotaan olevan vastoin PK 10:7:n molemminpuolisen keskinäisen testamentin olennaisia edellytyksiä. Jos peruutuksen katsotaan kajoavan näihin olennaisiin edellytyksiin, on peruuttaja menettävä testamenttiin perustuvan oikeutensa sekä testamentin johdosta saadun tulon ja tuoton. Peruuttamistilanteiden osalta paneudutaan etenkin PK 10:7:n soveltuvuuteen näihin tilanteisiin.
-
(2021)Tutkielma käsittelee perhe- ja jäämistöoikeuteen liittyvässä oikeustieteellisessä kirjallisuudessa vähemmälle tarkastelulle jäänyttä useamman testamentin määräysten päällekkäisyyksiä ja niihin liittyviä tulkintaongelmia. Eri testamenteissa olevien määräysten päällekkäisyydet tulee ratkaista ennen kuin testamentteja voidaan ryhtyä toteuttamaan. Tutkielmassa tarkastellaan lainopin avulla tulkintaan sovellettavaa normistoa sekä löydetään ristiriitoja ratkaisevalle henkilölle työkaluja vastaavien ongelmien arvioinnin ja ratkaisun tueksi. Tutkielmassa pyritään löytämään argumentteja ja näkökulmia erinäisten tulkintojen perusteeksi. Tämän lisäksi työssä suoritetaan oikeusvertailua erityisesti Ruotsin oikeusjärjestelmän kanssa. Tutkielmassa käydään läpi varsin yksityiskohtaisesti testamenttien välisiin ristiriitoihin soveltuvia oikeusohjeita ja näitä ohjeita sovelletaan myös testamenttien päällekkäisyyksien tavanomaisiin tyyppitilanteisiin. Tyyppitilanteissa punnitaan eri näkökulmien argumentointia ja sitä, miten kukin ohjeistus soveltuu keskenään. Tutkielmassa käsitellään myös korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 2019:27, jossa korkein oikeus otti kantaa osittain päällekkäisiin testamentteihin ja testamentin tekemishetkellä tapahtunutta aikaisemman testamentin unohdusta. Tapauksessa korkein oikeus joutui esittämään kantansa asiassa, johon perintökaari ei nimenomaisesti ota kantaa. Tutkielmassa arvioidaan ratkaisun perusteluita ja tarkastellaan ratkaisun vaikutusta useamman testamenttien päällekkäisyyksien tulkintaan. Lopputuloksena tutkielmassa onnistuttiin asettamaan tulkintaan soveltuvat oikeusohjeet, joita testamenttien ristiriitaisuuksia ratkaiseva voi käyttää hyödyksi oman ratkaisu- ja arviointityönsä tukena. Osittain päällekkäisten testamenttien tulkintaan on pääsääntöisesti noudatettava testamentin tekijän tahtoa, mikä voi olla löydettävissä myös testamentin ulkopuolisista materiaaleista. Testamentin tekijän tahdon noudattamiseksi on myös olemassa sääntömuotoisia lähtöolettamia testamentin tekijän tahdosta. Tärkein lähtöolettama on aikaprioriteetin säännöksi kutsuttava olettama, minkä mukaan viimeisin testamentti kumoaa aikaisemman testamentin siltä osin, kuin se on päällekkäinen.
Now showing items 1-2 of 2