Browsing by Subject "pesänselvittäjä"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Kun kuolinpesän osakkaiden yhteishallinto ei syystä tai toisesta toimi asianmukaisesti, kuolinpesä voidaan luovuttaa pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvitysjärjestelmän tarkoituksena on kuolinpesän jakokuntoon saattaminen niin, että kaikkien jäämistöintressenttien edut tulevat yhdenvertaisesti otetuksi huomioon. Osakkaiden oikeusturvan kannalta virallisselvityksen käynnistyminen voi kuitenkin olla ankara toimenpide, sillä pesänselvittäjän hallinnon alkaminen vie osakkaiden disponointivallan jäämistöstä lähtökohtaisesti kokonaan. Tutkielman tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, miksi pesänselvittäjän hallinto on sellaista kuin se on ja mihin tarpeisiin sen on tarkoitus vastata. Tätä kysymystä tarkastellaan perehtymällä Suomen pesänselvitysjärjestelmän historiaan, vertailemalla virallisselvityksen pohjoismaisia vaihtoehtoja sekä tutkimalla pesänselvityksen funktioita. Osakkaiden oikeusturvaa tarkastellaan tutkielmassa kronologisesti pesänselvittäjän määräämisestä pesänselvittäjän hallinnon päättymiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, minkälaisia oikeusturvakeinoja osakkailla on käytettävissään virallisselvityksen eri vaiheissa. Pesänselvittäjämääräyksen hakemisen osalta tutkitaan, kenellä on oikeus hakea pesänselvittäjää ja millä perusteella sekä mitä ominaisuuksia pesänselvittäjältä vaaditaan. Pesänselvittäjän hallinnon tarkastelu keskittyy muutoksenhakukelpoisten päätösten puutteeseen, pesänselvittäjän menettelysäännöksiin ja osakkaiden ennakolliseen oikeusturvaan sekä pesänselvittäjän valvontaan. Virallisselvityksen päättymisen jälkeisistä oikeusturvakeinoista käsitellään hallinnon moitekannetta, selvittäjän vahingonkorvausvelvollisuutta sekä luottamusaseman väärinkäyttöä. Arvioinnin kohteena on myös osakkaiden oikeusturvakeinojen tehokkuus. Vuonna 2020 Korkein oikeus antoi ennakkopäätöksen KKO 2020:9, jonka mukaan kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa osakkailla ei ollut oikeutta ajaa kannetta kuolinpesän hyväksi siitä huolimatta, että pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä. Tutkielmassa pureudutaankin tarkemmin osakkaiden oikeusturvan yhteen ulottuvuuteen, vireillepano-oikeuteen. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä pesänselvittäjän prosessivaltuuden yksinomaisuudesta tarkastellaan perustuslain 21 §:n takaaman oikeusturvan rajoituksena.
-
(2020)Tutkielman aiheena on ylivelkaisen kuolinpesän selvittäminen ja aiheen tarkastelu rajautuu pääasiassa pesänselvittäjän hallintoon. Perintökaaren velkavastuusäännöksiä koskevassa uudistuksessa vuonna 2004 luovuttiin pesän osakkaiden henkilökohtaisesta velkavastuusta. Ennen uudistusta pesän osakkaiden oli luovutettava ylivelkainen kuolinpesä pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssimenettelyyn välttyäkseen henkilökohtaiselta velkavastuulta. Vuoden 2004 velkavastuu-uudistuksessa velkojien oikeutta hakea kuolinpesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintoon vahvistettiin. Osana uudistusta myös pesänselvittäjän toimivaltaa laajennettiin antamalla selvittäjälle oikeus tehdä päätös kuolinpesän varojen jakamisesta velkojille, mikäli selvittäjä ei ole päässyt velkojien kanssa sopimukseen varojen jakamisesta. Tutkimuksen metodi on lainopillinen ja lähdeaineisto koostuu lainsäädännön lisäksi pääasiassa lainvalmisteluaineistosta ja kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti pesänselvittäjän hallintoa koskevia PK 19 luvun säännöksiä sekä vainajan ja pesän velkoja koskevaa PK 21 lukua. Tarkastelussa huomioidaan myös selvittäjän tehtäviä säätelevien perintökaaren säännösten tausta. Tutkimusteeman kannalta on ollut myös välttämätöntä tarkastella pesän osakkaiden velkavastuuta ja vastuusäännöksissä tapahtuneita muutoksia. Päätutkimuskysymyksenä selvitetään, miten tarkoituksenmukainen selvitysmuoto selvittäjän hallinto on ylivelkaisen kuolinpesän selvityksessä. Tarkastelussa on huomioitu ylivelkaisen kuolinpesän selvittämisen kannalta tärkeimmät selvittäjän oikeudet ja velvollisuudet, joihin kuuluu muun muassa julkisen haasteen hakeminen, sopiminen velkojen maksamisesta ja jako-osuuspäätöksen tekeminen. Tutkimuskysymykseen vastaaminen on edellyttänyt ensinnäkin velkoja-aloitteisen pesänselvittäjähakemuksen hyväksymisen edellytysten selvittämistä. Tuon tutkielmassa esille niitä seikkoja, jotka on huomioitava arvioitaessa selvittäjän hakemista ylivelkaiseen pesään sekä pesän osakkaiden että velkojien näkökulma huomioiden. Velkojien asemaan vaikuttaa merkittävästi mihin velkatyyppiin velkojan saatava kuuluu. Aina pesänselvitysvelkojen, vainajan velkojen sekä muiden pesän velkojen välinen erottelu ei ole selväpiirteistä ja siitä voi aiheutua tulkintaongelmia. Lisäksi olen tutkielmassa selvittänyt, mitkä ovat kuolinpesän konkurssihakemuksen hyväksymisen edellytykset ja milloin ylivelkainen kuolinpesä on perusteltua asettaa konkurssiin. Näin ollen tutkimuksessa tarkastellaan myös konkurssilain säännöksiä. Kuolinpesän konkurssiin asettamisen edellytyksiä rajoitettiin olennaisesti velkavastuu-uudistuksen yhteydessä. Konkurssiin asettaminen edellyttää ylivelkaisuuden lisäksi erityistä perustetta, jonka vuoksi konkurssi on tarkoituksenmukainen menettely pesän selvittämiseksi. Tutkielmassa myös tarkastellaan, mikä on pesänselvittäjän hallinnon ja kuolinpesän konkurssin välinen suhde. Tutkielman johtopäätös on, että pesänselvittäjän nykyinen laajempi toimivalta mahdollistaa ylivelkaisen kuolinpesän tehokkaan selvittämisen pesänselvittäjän hallinnossa. Muun muassa selvittäjän jako-osuuspäätöstä koskevat säännökset antavat selvittäjälle laajat oikeudet tehdä ylivelkaisen pesän selvityksessä sellaisia ratkaisuja, joita pesän osakkaiden yhteishallinnossa ei ole mahdollista toteuttaa.
Now showing items 1-2 of 2