Browsing by Subject "physical descriptions"

Tutkielman tarkoituksena oli tutkia sitä, miten nais- ja mieshahmoja on kuvailtu fyysisesti toimintaelokuvien kuvailutulkkauksissa ja eroavatko nämä kuvailut toisistaan. Kuvailutulkkauksessa kuvaillaan oleellisia asioita katsojan kannalta ja kuvailut sijoitetaan dialogin aukkoihin. Kuvailutulkkaus on tärkeä näkövammaisten oikeuksien edistämiselle, mutta se on silti altis saaman vaikutteita oikean maailman sukupuolittuneesta kielenkäytöstä. Aineistona käytettiin kahdeksan englanninkielistä Suomen Netflix-suoratoistopalvelun valikoimasta valittua elokuvaa. Elokuvat ovat vuosina 2010-2016 ilmestyneitä ja hyvin suosittuja. Se, että ne olivat toimintaelokuvia, todettiin tutkimuksessa saattavan olevan vaikuttava tekijä tulosten kannalta. Kuvailuissa keskityttiin vain fyysisiin kuvailuihin, joihin kuuluivat kehonkuvailut, hyvännäköisyyden kuvailut sekä hius- ja kasvonpiirteiden kuvailut. Tutkielmassa keskityttiin vain sellaisiin kuvailuihin, joissa oli adjektiivejä mukana. Tutkielmassa oli kaksi hypoteesia. Hypoteesi 1:n mukaan nais- ja mieshahmojen kuvailut ovat erilaisia toimintaelokuvien kuvailutulkkauksissa. Hypoteesi 2:n mukaan mieshahmoja kuvaillaan heidän kehojensa kautta, kun taas naishahmoja kuvaillaan heidän hyvännäköisyytensä kautta. Tutkielman teoriapohjana käytettiin kuvailutulkkaukselle tärkeitä aiheita subjektiivisuus ja objektiivisuus, olennaisuus ja henkilöhahmojen kuvailu. Lisäksi käsiteltiin kieltä ja sukupuolta, ja sitä, miten kielenkäyttö on sukupuolittunutta ja miten se näkyy kielenkäytössä. Kolmas aihe oli toimintaelokuvat ja sukupuoli, joka auttoi hahmottamaan, miksi kuvailut olisivat erilaisia sukupuolten välillä. Tutkielmassa käytettiin laajempaa, määrällistä vertailua kuvailujen välillä sekä tarkempaa, kohtausanalyysiin perustuvaa vertailua kuvailujen välillä. Näin voitaisiin selvittää, miten mahdolliset erot esiintyvät laajemmassa kontekstissa ja kuvailukohtaisesti. Käytössä oli neljä kysymystä, jotka liittyivät subjektiivisuuteen, olennaisuuteen, vertailuun ja biologisuuteen. Nämä auttoivat tarkan analyysin tekemisessä. Analyysissä selvisi, että hypoteesi 2 pitää paikkansa. Viidessä elokuvassa kahdeksasta oli kuvailtu mieshahmojen kehoja ja naishahmojen hyvännäköisyyttä. Lisäksi hahmojen kehonkuvailut olivat suurimmaksi osaksi mieshahmoille, ja vaikka melkein kaikki näistä olivat oleellisia kohtauksien kannalta, ero on silti nähtävissä. Hyvännäköisyys kuvailuissa oli sama, mutta toisin päin: suurin osa kuvailuista oli naishahmoille. Melkein puolet kuvailuista oli oleellisia kohtauksien kannalta, mutta silti ero mieshahmoihin verrattuna oli suuri. Hius- ja kasvonpiirteet kuvailuissa ei ollut eroja kuin yhdessä kohtaa: huulien kuvailuissa. Tutkimus voi antaa innostusta toisille tutkijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Tämän tutkielman aineistona oli vain kahdeksan toimintaelokuvaa. Tulokset voisivat olla erilaiset eri elokuvagenreissä. Lisäksi tulokset voivat auttaa kuvailutulkkauksien tekijöitä olemaan tietoisia tästä asiasta ja olemaan tarkka siitä, miten he kuvailevat nais- ja mieshahmoja.