Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pienet lapset"

Sort by: Order: Results:

  • Tiainen, Soile (2023)
    Takrolimuusivoide on kalsineuriinin estäjien lääkeaineryhmään kuuluva paikallisvalmiste, joka tuli atooppisen ekseeman hoitovalikoimaan 2000-luvun alussa. Se on hyväksytty käytettäväksi yli 2-vuotiailla potilailla. Lääkeaineen immunosuppressiivinen luonne on herättänyt huolta haittavaikutuksista, etenkin mahdollisesta maligniteettiriskistä. Tutkielman tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen kautta selvittää, millaista näyttöä takrolimuusivoiteen turvallisuudesta on alle 2-vuotiaiden pikkulasten atooppisessa ekseemassa, ja muodostaa sen pohjalta johtopäätöksiä voiteen käyttöpotentiaalista kyseisellä ikäryhmällä. Aineisto hankittiin PubMed-tietokannan aineistohakuna systemaattisen tiedonhaun menetelmiin pohjautuen. Katsaukseen hyväksyttiin ne aihetta käsittelevät englanninkieliset tutkimukset, joissa oli mukana alle 2-vuotiaita takrolimuusivoiteelle altistuneita lapsia. Mukaan valikoitui yhteensä 12 tutkimusta. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkielmaa varten konsultoitiin HUS:n kliinisen farmakologian yksikköä heidän suosituksistaan takrolimuusivoiteen käytöstä alle 2-vuotiailla potilailla. Takrolimuusivoiteen käyttö ei pääsääntöisesti yhdistynyt suurempaan syöpäriskiin pitkäaikaistutkimuksissa, jotka tarkastelivat koko pediatrista ikäryhmää joko pelkästään tai yhdessä aikuispopulaation kanssa. Joitakin yksittäisiä kohonneeseen riskiin viittaavia tuloksia saatiin tiettyjen hematologisten syöpien kohdalla, mutta tulosten luotettavuutta heikentää syöpätapausten erittäin vähäinen määrä. Voiteen aiheuttama systeeminen takrolimuusialtistus todettiin alle 2-vuotiailla minimaaliseksi, mikä tukee turvallisuutta puoltavaa tutkimusnäyttöä. Takrolimuusivoiteella ei havaittu yhteyttä alle 2-vuotiaiden lisääntyneeseen infektioriskiin, kasvuhäiriöihin, patologisiin rokotevasteisiin tai muihin kliinisesti merkittäviin laboratoriopoikkeamiin. Alkuvaiheen lievää kuumotusta ja kutinaa hoitoalueella ilmeni isompia potilaita vastaavasti. Katsauksen perusteella takrolimuusivoide on alle 2-vuotiailla hyvin siedetty ja turvallinen hoitovaihtoehto. Pitkäaikaisturvallisuudesta yksinomaan pikkulapsilla voitaisiin saada vieläkin vahvempaa näyttöä rajaamalla tutkimuspopulaatio alle 2-vuotiaana altistuneisiin, mutta olemassaoleva tutkimusnäyttö puhuu jo vahvasti voiteen turvallisuuden puolesta myös tässä ikäluokassa. Takrolimuusivoidetta voidaankin suositella alle 2-vuotiaille muiden hoitovaihtoehtojen ollessa riittämättömiä, mutta hoitavan lääkärin potilaskohtainen tilannearvio on kuitenkin aina tarpeen. (231 sanaa)
  • Tappura, Hanna (2018)
    Aim: Due to the plasticity of the brain of a child under three years old early intervention can be very effective and affect the growth and development of the child extensively. As a concept early intervention is as yet unestablished within our healthcare system. The purpose of this study was to find out what kind of experiences Finnish speech-language therapists (SLTs) have about the assessment and the rehabilitation of children under three years old and the readiness of SLTs to work with these small children. The study also aimed to find out the reasons why small children are being sent to speech-language therapists. Methods: This study was done by a questionnaire and the material was gathered using an electrical survey with the E-lomake -program of the University of Helsinki between April and May 2016. The questionnaire was delivered to Finnish SLTs via the Finnish Assocation of Speech Therapists and four corporations that employ SLTs. The data was analysed with the IBM SPSS Statistics 24 -program using nonparameterized statistical tests and qualitative grouping. Results and conclusions: The questionnaire was answered by 194 SLTs out of which 111 worked regulary and 73 occasionally with children under three. The SLTs’ know-how about working with small children was mostly based on work experience. The professional capabilities were maintained and developed by additional trainings and literature. A degree in logopedics was considered to provide only minor capabilities toward working with small children. The results indicate that small children are sent to SLTs mostly because of disabilities and delayed speech development. The most popular assessment methods were tests, free observation and interviewing the child’s parents. AAC methods and playing were popular methods of rehabilitation. The practices in rehabilitating small children were varying and based on the available resources. According to the SLTs other healthcare professionals are not aware of what an SLT does and therefore their know-how is not utilized to it’s full extent.