Browsing by Subject "poliittinen sosialisaatio"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten kokemuksia osallistumisesta Helsingin kaupungin osallistuvaan budjetointiin, eli OmaStadiin. OmaStadissa jo 12-vuotiaat voivat osallistua kaupungin varojen käytöstä päättämiseen. Tutkimusongelma kumpuaa nuorten poliittisessa osallistumisessa havaituista haasteista, kuten muuta väestöä vähemmän aktiivisesta vaaliosallistumisesta. OmaStadissa nuoret osallistuivat kaupungin väestöstä kaikkein aktiivisimmin äänestykseen. Tutkimus pyrkii selvittämään, onko OmaStadissa tekijöitä, jotka herättävät nuorissa intoa poliittiseen osallistumiseen ja jos on, niin mitä nämä tekijät ovat. Poliittisen osallistumisen tutkimuksessa sisäinen ja ulkoinen kansalaispätevyys sekä poliittinen kiinnostuneisuus ovat olennaisia poliittisen kiinnittyneisyyden osa-alueita, joiden on myös havaittu olevan yhteydessä poliittiseen osallistumiseen. Sisäinen kansalaispätevyys kertoo, miten henkilö kokee pystyvänsä ja osaavansa vaikuttaa poliittisessa järjestelmässä. Ulkoinen kansalaispätevyys taas kuvastaa, miten henkilö kokee poliittisen järjestelmän kuuntelevan kansalaisia. Poliittinen kiinnostuneisuus puolestaan kuvastaa henkilön valmiutta poliittiseen toimintaan ja kiinnostuneisuutta poliittisiin asioihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko osallisuus OmaStadissa herättänyt tuntemuksia, joiden perusteella prosessin voi olettaa tuottavan positiivisia vaikutuksia kyseenomaisiin asenteisiin. Jos havaitaan, että OmaStadi mahdollisesti edistää kansalaispätevyyttä tai poliittista kiinnostuneisuutta, OmaStadin voi nähdä tuke-van myös nuorten poliittista osallistumista. OmaStadia tarkastellaan tutkimuksessa myös poliittisen sosialisaation keinona. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto on 14 peruskoululaiselta kerätyt teemahaastattelut. Nuorten kokemusten perusteella on mahdollista, että OmaStadi tukee eri tavoin nuorten sisäistä ja ulkoista kansalaispätevyyttä sekä poliittista kiinnostuneisuutta. Toisaalta aineisto paljasti myös monia tekijöitä, joiden osalta nuorten osallistaminen prosessissa olisi voinut olla kattavampaa. OmaStadin toteutuksessa hyödynnettiin aineiston perusteella monia poliittista sosialisaatiota tukevia tekijöitä. Varovaisena johtopäätöksenä tehdään, että prosessi voisi toimia paremmin poliittisen sosialisaation keinona sekä tukea kansalaispätevyyttä ja kiinnostuneisuutta, jos prosessin yhteydessä olisi paremmat mahdollisuudet oppia ja ymmärtää prosessisia sekä kommunikoida prosessista vertaisten kanssa.
-
(2018)Tutkimuksen kohteena ovat yliopisto-opiskelijat ja se tarkastelee tilastollisin menetelmin opiskelijoiden käsityksiä rikollisuuden syistä. Lisäksi selvitetään sitä, miten opiskelu mahdollisesti vaikuttaa heidän arvoihinsa ja asenteisiinsa sekä niiden kautta rikollisuuden syykäsityksiin. Tutkimus pyrkii myös arvioimaan edellä mainittujen tekijöiden mittaamiseen kehitetyn instrumentin (kyselylomake) toimivuutta. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalitieteellisen kriminologian yleiset rikollisuuden syitä koskevat teoriat sekä poliittista sosialisaatiota käsittelevät teoreettiset muotoilut. Tutkimuksessa käytetty Rikollisuuden syykäsitykset-aineisto (N=687) on kerätty survey-kyselyllä Helsingin yliopiston kriminologian luennoilla vuosina 2011-2016. Opiskelijat ovat vastanneet kyselyyn luentosarjan alussa ja suurin osa vastaajista on oikeustieteen opiskelijoita. Tutkimuskysymysten kannalta keskeisissä analyyseissä on käytetty menetelminä faktorianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä, joiden avulla on muodostettu faktorimalli kyselyn rikollisuuden syykäsityksiä koskevan kysymyspatterin muuttujista ja tutkittu selittävien muuttujien yhteyttä faktoroituihin syykäsityksiin (erityishuomio opiskeluun ja asenteisiin liittyvissä muuttujissa). Näiden lisäksi arvoja ja asenteita on tarkasteltu mm. ristiintaulukointien ja korrelaatioiden kautta. Faktorianalyysissä havaittiin, että rikollisuuden syykäsitysmuuttujista on löydettävissä latentti rakenne, joka poikkeaa jossain määrin kyselylomakkeen asiaa koskevan kysymyspatterin taustana olleesta viitteellisestä teoreettisesta skeemasta ja jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä siitä, minkälaisia konstruktioita vastaajat muuttujista muodostavat. Faktoroinnin avulla voitiin myös todeta, että mukana on muutama monitulkintainen muuttuja, joiden uudelleenmuotoilua on syytä ainakin pohtia kyselylomakkeen jatkokäyttöä harkittaessa. Lisäksi selvisi, että opiskeluun liittyvillä tekijöillä on yhteys asenteisiin ja sitä kautta käsityksiin rikollisuuden syistä. Eri tieteenalojen opiskelijat vaikuttavat eroavan toisistaan vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi-akseleilla tarkasteltuna ja tämä ero arvoissa sekä asenteissa välittyy myös käsityksiin rikollisen käytöksen taustalla vaikuttavista kausaliteeteista. Sosiodemografisista taustamuuttujista regressiomallissa oli mukana sukupuoli, joka sekin näyttää jossain määrin vaikuttavan opiskelijoiden syykäsityksiin.
Now showing items 1-2 of 2