Browsing by Subject "professio"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Tutkimuksessa tarkastellaan narratiivista journalismia osana toimittajaprofessiota Suomessa. Narratiivinen journalismi on journalismin laji, jossa tyypillisesti painottuvat pidempi muoto, melko pitkäkestoiset juttuprosessit sekä perinteisestä uutiskonventiosta poikkeava kieli. Suomessa narratiivista journalismia julkaisevat muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliite, Image, Suomen Kuvalehti ja Long Play. Tutkimuksen tavoitteena on paikantaa, miten 1800-luvun lopulla syntynyt narratiivinen journalismi heijastaa niitä muutoksia, joita toimittajaprofessiossa on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Tällaisia ovat muun muassa objektiivisuusihanteen kritiikki, globalisaation tuoma haaste journalismin ydinoikeutukselle neljäntenä valtiomahtina sekä digitalisaation tuomat haasteet niin rahoitusmallissa kuin lukijasuhteessa. Muutoksia tarkastellaan postmodernin teorioiden kautta. Oleellisiksi lähtökohdiksi muodostuvat mm. Lyotardin näkökulma suuren kertomuksen katoamisesta sekä positivistiseen maailmankuvaan kohdistettu kritiikki. Tutkimuksessa myös selvitetään, onko narratiivinen journalismi journalismiprofession alalaji ja miten professioon oleellisesti kuuluva eettinen sääntely vastaa narratiivisen journalismin uutiskonventiosta poikkeavaan luonteeseen. Tutkimuksen empiirinen osuus koostuu kuuden suomalaisen narratiivista journalismia tekevän toimittajan haastatteluista. Haastatteluaineiston perusteella on selvää, että narratiivista journalismia tekevät toimittajat ovat sisäistäneet journalismin ydinihanteet, yhteiskunnallisesti merkittävät juttuaiheet ja totuudellisuuden, mutta ne käsitetään toisin päin kuin uutisjournalismissa on totuttu. Siinä missä uutistyötä ovat perinteisesti ohjanneet uutiskriteerit, jotka ovat taanneet, että uutisointi on merkittävää ja relevanttia, ajattelee narratiivista journalismia tekevä toimittaja aiheen oman kiinnostuksensa kautta: jos minua kiinnostaa, jotain toistakin täytyy kiinnostaa. Journalismiin kuuluva totuusvaatimus puolestaan käsitetään objektiivisuusihanteen sijaan subjektiivisena velvoitteena olla rehellinen lukijaa kohtaan. Tutkimuksessa osoitetaan, että vaikka niin kutsuttujen tarinallisten keinojen käyttö on kaikessa journalismissa viime vuosina lisääntynyt, narratiivisessa journalismissa peruste käyttää niitä on erilainen kuin uutisjournalismissa. Narratiivisessa journalismissa kirjoittamisen tekniikat ovat aina olleet osa tekemisen lähtökohtaa, pyrkimystä tuoda lukija lähemmäs. Siksi niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä on pohdittu syvällisesti. Genrerajat ylittävää keskustelua ei toistaiseksi juuri ole: tekijöiden itseymmärryksen tasolla narratiivisen journalismin genre on Suomessa olemassa mutta toimituksellisissa hierarkioissa ei. Tutkimuksessa todetaan, että narratiivisen journalismin uutisjournalismista poikkeavia tekemisen tapoja ei toimituksissa ymmärretä eikä narratiivisen journalismin tekniikoita osata muussa journalismissa välttämättä käyttää oikein ja eettisesti. Tutkimuksen perusteella on selvää, että narratiivinen journalismi on hyvä kuvastin moniin muutoksiin, joita toimittajaprofessiossa on tapahtunut myöhäismodernilla ajalla. Se tunnustaa subjektiivisuuden, myöntää kiinnostavuuden merkityksen ja sen oikeutuksen ytimessä on vallan vahtimisen sijaan empatian ja ymmärryksen lisääminen. Tutkimuksessa esitetään, että narratiivista journalismia tekevillä toimittajilla on asiantuntemusta monista kysymyksistä, joiden kanssa toimituksissa tällä hetkellä kamppaillaan, ja genren parempi ymmärrys hyödyttäisi kaikkia.
-
(2017)Tutkielma tarkastelee suomalaisten insinöörijärjestöjen kansainvälisiä kontakteja kylmän sodan aikana. Tutkimuskohteeksi on otettu neljän suomalaisen insinöörijärjestön perustama kansallinen komitea, jonka välityksellä insinöörijärjestöt hoitivat yhteydenpitonsa Euroopan insinöörijärjestöjen liitto FEANIn, Maailmaninsinöörijärjestöjen liitto WFEO:n ja sosialistimaiden tieteellis-teknillisten yhdistysten kanssa. Työn tavoitteena on paikantaa insinöörijärjestöjen toiminnan muodot ja areenat sekä toiminnan taustalla vaikuttaneet motiivit ja agenda, ja sitä kautta tarkastella mihin insinöörijärjestöt halusivat kansainvälisellä toiminnallaan vaikuttaa. Teknologian poliittinen historia tarjoaa työlle laajemman kontekstin, jonka avulla tarkastelen insinöörijärjestöjen yhteiskunnallista osallistumista kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. Kylmän sodan konteksti ja professiotutkimus muodostavat väljästi työn teoreettisen viitekehyksen. Niiden avulla on voitu paikantaa insinöörijärjestöjen toiminnan logiikka ja kansainvälinen toimintaympäristö. Tutkielman metodologinen ote on historiallis-empiirinen analyysi insinöörijärjestöjen toiminnasta. Aineistona on käytetty insinöörijärjestöjen kattavaa arkistoa, joka sisältää kansallisen komitean pöytäkirjat, muistiot, matkaraportit ja seminaarien julkaisut. Lisäksi työssä on hyödynnetty Insinööriuutisten numeroita, jotka on arkistoitu Talentum median arkistoon. Alkuperäislähteiden lisäksi työssä on hyödynnetty aiempaa historiateosta varten tehtyä haastattelumateriaalia sekä insinöörijärjestöjen historioita. Insinööriprofession historiaa on paikannettu myös aiemman tutkimuksen puolelta. Internetin puolelta on hyödynnetty järjestöjen omia www-sivuja sekä kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen virallisia sähköisiä dokumentteja. Tutkimustulokset paljastavat, että insinöörijärjestöjen kansainvälinen toiminta tähtäsi suomalaisten insinöörien tunnettavuuden lisäämiseen maailmalla. Kontaktien solmiminen ulkomaisten kollegoiden kanssa oli toisen maailmansodan jälkeen tärkeää, jotta järjestöt pääsivät kehittämään ammattikuntaansa kansainvälisellä tasolla. Toiminnan taustalla vaikutti vahva agenda määritellä insinööriyden sisältö ja työtä pätevyyden tunnustamiseksi tehtiin monta vuosikymmentä. Tekniikan ylikansallisen luonteen vuoksi samalla tehtiin töitä vapaamman ammatillisen liikkumisen saavuttamiseksi. Toisaalta insinöörit ottivat myös kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin kuten ympäristönsuojeluun ja pohtivat tekniikan suhdetta muuhun yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Kylmän sodan perinteinen itä—länsi-tematiikan sijaan on tarkasteltu, miksi insinöörijärjestöt suuntasivat toimintansa selkeämmin länteen. Pohjoismainen yhteistyö ja insinöörikunnan kehittäminen edellä mainituin tavoin selventävät tätä kysymystä parhaiten. Itäisten kollegajärjestöjen toimintalogiikka ei kohdannut suomalaisten insinöörijärjestöjen toimintaa samalla tavalla kuin Länsi-Eurooppaan suuntautunut yhteistyö. Se ei kuitenkaan estänyt yhteyksien ylläpitoa. Tutkielman perusteella voidaan havaita, että insinöörijärjestöt osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen ja eurooppalaisen integraation edistämiseen. Näin ollen käsitys profession näkymättömyydestä voidaan haastaa ja kysymystä voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, miten insinöörit ovat järjestöjensä välityksellä yhteiskunnalliseen kehitykseen osallistuneet – muutenkin kuin vain piiloon jäävän infrastruktuurin kehittäjänä. Insinöörijärjestöjen kansainväliset kontaktit ovat hyvä kohde jatkotutkimukselle niin historiantutkimuksen kuin yhteiskuntatieteiden parissa.
-
(2022)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan journalismin ja viestinnän välistä suhdetta nuorten toimittajien näkökulmasta. Journalismin ja viestinnän suhdetta on kuvailtu kompleksiseksi ja alojen välillä on perinteisesti nähty vastakkainasettelua. Tuoreemman tutkimuksen valossa vastakkainasettelu olisi neutralisoitunut ja erityisesti nuoremmat toimittajat suhtautuvat viestintään myönteisemmin. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on myös havaittu, että journalismin ja viestinnän välinen raja on hämärtynyt. Rajan hämärtyminen ja professioiden lähentyminen ilmenee mediayhteiskunnassa esimerkiksi sisältöjen liudentumisena, työnkuvien muutoksena ja riippuvuus- ja yhteistyösuhteen tiivistymisenä. Tutkielman tavoitteena on selvittää nuorten toimittajien näkemyksiä alojen välisestä suhteesta professioiden lähentyessä toisiaan. Tutkimusongelmaa lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: 1) Miten nuoret toimittajat suhtautuvat viestinnän ammattikuntaan ja ammattilaisiin? ja 2) Millaisia jännitteitä nuoret toimittajat näkevät journalismin ja viestinnän välisessä suhteessa? Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu journalismin ja viestinnän kompleksisesta suhteesta ja lähentyvistä professioista. Tutkielman aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella ja aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin. Lisäksi tutkielmassa sovellettiin määrällisen menetelmän elementtejä ja tutkimuslöydöksiä havainnollistettiin infograafien avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että nuorten toimittajien suhtautuminen viestinnän ammattikuntaan on pääsääntöisesti neutraali tai myönteinen. Aineistossa korostui viestinnän ammattilaisten rooli yhteistyökumppaneina ja tärkeinä tiedonlähteinä ja aiemmasta tutkimuksesta poiketen viestinnän tuottama hyöty journalismille tunnustettiin. Vähättelyä tai halveksuntaa viestintää kohtaan ei aineistosta juurikaan noussut esiin. Nuoret toimittajat suhtautuivat viestintään myös ammattikriittisesti, mikä on kytköksissä journalismin kriittiseen luonteeseen ja profession keskeisiin arvoihin. Aineistosta välittyy myös halu suojella journalismiprofessiota ulkopuolisilta vaikutteilta. Tutkimustulosten mukaan nuoret toimittajat näkevät journalismin ja viestinnän välillä vastakkainasettelua ja sen voidaan aineiston perusteella tulkita johtuvan journalismin ja viestinnän välisestä suhteesta kumpuavista jännitteistä. Aineistosta löydettiin teemoittelun avulla kolme jännitetyyppiä, jotka liittyivät työn intresseihin, etiikkaan ja yhteistyöhön. Kiinnostavana löydöksenä voidaan pitää analyysistä kumpuavaa ristiriitaa: analyysi valottaa varsin positiivista kuvaa nuorten toimittajien suhtautumisesta viestintää kohtaan, mutta toisaalta suhteessa ilmenevä jännitteisyys pitää sisällään negatiivisia konnotaatioita. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että journalismin ja viestinnän välinen suhde on monitahoinen ja kompleksinen ilmiö, joka pitää sisällään erilaisia sävyjä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että journalismin ja viestinnän välisen suhteen jännitteisyys on yhteydessä professioiden lähentymiseen ja alojen välisen rajan hämärtymiseen. Läpinäkyvä yhteistyö ja avoin dialogi journalismin ja viestinnän välisestä rajasta ja yhteisistä pelisäännöistä tulevatkin yhä keskeisimmiksi professioiden lähentyessä toisiaan.
Now showing items 1-3 of 3