Browsing by Subject "psykologinen"

Tutkielmassa tarkastellaan liikuntatoimintaan osallistumista Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten naisten akkulturaation tukena. Teoreettisena viitekehyksenä toimii akkulturaatioteoria, kulttuurishokin ABC-malli ja kontaktihypoteesi. Aineistona oli viisi fokusryhmähaastattelua ja kolme teemahaastattelua. Yhteensä haastatteluihin osallistui 26 naista kymmenestä eri kieli- ja kulttuuriryhmästä. He olivat asuneet Suomessa keskimäärin 15 vuotta. Tarkoituksena oli tutkia naisten kokemuksia ja kohtaamisia liikuntatoiminnassa sekä niiden yhteyksiä psykologiseen, sosiokulttuuriseen ja sosiaalipsykologiseen sopeutumiseen. Naiset osallistuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittaman kehittämishankkeen liikuntaryhmiin Espoossa ja Vantaalla. Analyysimenetelmänä on temaattinen analyysi, jota hyödynnetään sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti. Aineistosta on löydettävissä viisi eri teemaa, jotka muodostuvat 12 erilaisesta koodiryhmästä. Haastateltavat osallistuivat liikuntatoimintaan, koska halusivat kohentaa terveyttään, omaksua ja ylläpitää terveellistä elämäntapaa sekä vaalia sosiaalisia suhteita. Lisäksi liikunta näyttäytyi merkityksellisenä välineenä uuden elämän rakentamisessa Suomessa. Liikuntatoimintaan hakeuduttiin myös sen itseisarvon ja liikunnallisten onnistumisten vuoksi. Liikuntatoimintaan osallistuminen tuki Suomeen muuttaneiden naisten psykologista, sosiokulttuurista ja sosiaalipsykologista sopeutumista. Huomionarvoista oli, että eri sopeutumisen muodot tukivat toinen toistaan. Sosiokulttuurisen ja sosiaalipsykologisen sopeutumisen näkökulmasta mielenkiintoista on terveyden ja liikunnan lukutaidon omaksuminen, josta kertoivat Lähi-Idästä ja Afrikasta muuttaneet naiset. Sosiaalipsykologiseen sopeutumiseen vaikuttivat myös haastateltavien kokemukset liikuntaryhmässä koetuista sosiaalisista suhteista sekä ryhmään kuulumisesta. Haastateltavat kokivat liikuntaryhmässä vertaissuhteet omaan kieli- ja kulttuuriryhmään tärkeiksi. Myös muiden vähemmistöön kuuluvien naisten vertaistuki, ystävyys ja kohtaamiset olivat haastateltaville merkityksellistä. Samastumisen kohteena olivat ulkomaalaistaustan lisäksi äitiys ja naissukupuoli. Liikunnan positiiviset fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset sekä liikunnassa koettu välitön ilo ja onnistumisen kokemukset tukivat haastateltavien psykologista sopeutumista. Psykologiseen sopeutumiseen vaikutti myös se, että maahanmuuton alkuvaiheessa liikunta koettiin tärkeänä uuden mielekkään elämän rakennuspalikkana. Myös liikunnan merkitys kokonaisvaltaisemman terveellisen elämäntavan tukipilarina voidaan katsoa olevan yhteydessä psykologiseen sopeutumiseen. Kontaktia kantaväestön kanssa tapahtui vielä varsin vähän liikuntatoiminnassa. Monessa tutkimuksessa mukana olleessa liikuntaryhmässä oli pääosin tai ainoastaan mukana Suomeen muuttaneita liikkujia. Tulevaisuudessa liikunnan edistämistyössä kohderyhmien määrittelyissä tarvitaan intersektionaalista lähestymistapaa, jolloin henkilön etninen tai maahanmuutto -tausta eivät ole keskiössä. Jo liikuntaryhmien markkinoinnissa tulee rakentaa yhteistä kattoidentiteettiä eri väestöryhmien välille käyttämällä kaikille sopivia ilmaisuja ja väestön moninaisuutta ilmentäviä kuvia. Yhtymäkohtia voisi löytyä eri elämänkulkuun liittyvistä tekijöistä sen sijaan, että yhteinen nimittäjä liittyy etnisyyteen tai maahanmuuttoon. Näin olisi mahdollista luoda kontaktihypoteesille edellytykset käytännössä. Lisäksi on tärkeää, että toiminnassa tuetaan osallistujien vuorovaikutusta ja tuetaan yhteishengen muodostumista kontaktihypoteesin edellytyksiä vahvistaen.