Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "puhekielisyys"

Sort by: Order: Results:

  • Salvano, Marcus (2022)
    Maisterintutkielmani käsittelee espanjankielisessä tv-sarjassa esiintyvien puhekielisyyksien suomenkielisiä käännöksiä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä puhekielen piirteitä tekstityksessä esiintyi tekstityksissä sekä kuinka suuri osa puhutteluilmauksista on käännetty. Selitän alussa joitain termejä, joita tutkielmassa käytetään, sekä esittelen tekstityksen laatusuositukset, eli ohjeet, joita hyvän tekstityksen tulee noudattaa. Luettelen myös useita keinoja, joilla kääntäjät tiivistävät sanomaa, jotta tekstitys mahtuisi ruudulle. Tämän jälkeen kirjoitan puhekielen illuusion luomisen keinoista, eli kerron, mitä keinoja yleisesti käytetään, jotta kirjoitettu dialogi kuulostaisi luontevalta puhutulta kieleltä. Katsoin viisi jaksoa meksikolaista tv-sarjaa Äitikaksikko (Madre solo hay dos), josta keräsin näytteitä dialogeista, joissa esiintyi puhekielisyyttä espanjaksi. Kirjoitin transkription puheesta, sekä kopioin suomenkielisen tekstityksen. Vertasin näitä tekstejä toisiinsa ja kirjasin, mitä puhekielen piirteitä ja puhutteluilmauksia havaitsin tekstityksessä, sekä mitä termejä ei ollut käännetty tai oli käännetty lähtötekstistä poikkeavasti.
  • Siirtola, Varja-Riina (2016)
    Tekstitystä käsittelevässä gradussani tutkin voimakkaiden puhekielisten ilmaisujen kääntämistä ranskasta suomeksi. Aineisto on koottu Laurent Cantet’n elokuvan Entre les murs (suom. Luokka) ranskankielisestä ääninauhasta ja suomenkielisestä tekstityksestä, jonka on tehnyt av-kääntäjä Tytti Heikkilä. Elokuva on esitetty ensimmäistä kertaa Ylellä 2011. Koska kyseessä on elokuvakäännös, on työssä huomioitu tekstitykseen liittyvä lähtökohtainen asetelma suullisen dialogin muuntamisesta kirjalliseen muotoon. Lähestyn puhekielisyyksien tuomista kohdekielelle ekvivalenssin käsitteen kautta: käännös vastaa sitä paremmin alkuperäistä tekstiä, mitä uskollisemmin puhekielisyyttä käännöksessä viljellään. Puhekielisyydet on jaoteltu sen mukaan, millä kielen tasolla ne ilmenevät – syntaktisella, morfologisella vai leksikaalisella. Semanttinen taso on jätetty monitulkintaisuutensa vuoksi jaottelun ulkopuolelle ja foneettista tasoa ei ole huomioitu, koska aineisto on kirjallinen eikä äänteitä ole ollut mahdollista tutkia. Heikkilän tekstitystyö on ilmaisultaan rikasta, mutta se noudattaa kuitenkin valtakunnallisia tekstityksen normeja ja on kieleltään selkeää. Kuten työni teoriaosuudessa esittelemissäni käännöstutkimuksissa on osoitettu, myös tässä pro gradu –tutkielmassa lopputulos on, että käännöksen puhekielisyydet ovat pääasiassa leksikaalisia sekä morfologisia, kun taas ranskassa puhekielisyys ilmenee suurelta osin lauseen muodostuksessa eli syntaktisella tasolla.