Browsing by Subject "ravitsemussuositukset"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2019)Sugar has for a long time been a basic nutritient for humans because of its plaeasurable sweet flavour and high energy content. Today products containing large amounts of sugar are mostly consumed for pleasure. Food has a wide scope of meaning. It can be seen as a necessity, nutritients as a fuel for human, individual expression of freedom of choice, food as cultural phenomenon and representative of one’s values and status in society, and as a pleasure. The mechanisms for choosing food are often subconcious and they’re related to time and culture. 1900’s was the era of development of nutritional guidelines in Finland. On the first half of the century, focus was in securing sufficient nutrition for people. Later, due to rapid rise in standard of living, consumption of sugar increased in Finland and was seen as a risk for public health from the late 1960’s onwards. After social debate, limitations and recommendations for consumption of sugar were applied. Aim of this study is to examine the image of sugar in advisory material and advertising aimed at consumers over seven decades. Changes to importance and meaning of sugar, related to dietary recommendations and trends in discussion about nutrition, are addressed. Material of this study includes 15 printed advisory or marketing leaflets and one short film, all produced in between 1930 and 1994 by marketing and public relations department of Suomen Sokeri Oy. This study shows that the full scope of meanings of food, as well as changes of meaning of sugar, related to increased standard of living, can be found in the examined material. As a result the study material can be divided thematically into four parts: Sugar purely as a source for energy in 1930’s-1940’s.; Delicious and useful in 1950’s-1960’s; Useful and natural in 1970’s- 1980’s; new and easy in 1990’s. Nutritional guidelines recommending limitations to consumption of sugar had an effect to the content and presentation of advisory and mar-keting material produced by Suomen sokeri Oy. Despite of those chanches, preservation was still suggested as the most important use of sugar.
-
(2019)Tutkielmassa selvitetään suomalaisen ravitsemusvalistuksen muutosta Yleisradion tv-kanavilla vuosina 1955-2014. Aineistona on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkiston ja Ylen Elävän arkiston ravitsemusta ja valistusta käsittelevät ohjelmat. Ravitsemus ja erilaiset ruokavaliot ovat viime vuosina olleet paljon esillä mediassa, ja tutkimuksen tavoitteena on ollut havainnoida muutosta valistamisen tavoissa käyttämällä apuna retorista diskurssiivianalyysia, valistuksen toimiessa teoreettisena viitekehyksenä. Myös ravitsemusvalistuksen sisällön muutos on tarkastelussa, joskaan sen analysoiminen yksityiskohtaisesti ei ole tutkimuksen rajoissa mahdollista. Keskeisimpiä havaintoja on ravitsemusvalistuksen painopisteen siirtyminen erilaisten puutostiloista ja aliravitsemuksesta elintasosairauksien ehkäisemiseen, sekä yleisestä, kaikille suunnatusta ruokavaliomallista yksilöllisempään valistukseen ja vaihtoehtoisiin ruokavalioihin. Ravitsemusvalistuksessa 1950-luvulta 1970-luvun lopulle on näkyvissä yhteiskuntarakenteiden murros ja kaupungistuminen, ja television tehtävä oli tässä muuttuvassa ympäristössä osaltaan ylläpitää yhtenäiskulttuuria. Suomessa laadittiin ensimmäiset viralliset yleiset ravitsemussuositukset ja ”me” oli vahvasti läsnä puheessa. 1960-80-luvuilla ajoittuu myös useita moniosaisia ravitsemusta käsittelevää tv-sarjaa. Valistamisen sävy oli mustavalkoinen; asiat olivat joko oikein tai väärin, hyviä tai huonoja. Tehosteena käytettiin pelottelua ja uhkakuvia. 1980-luvulla televisioon alkoi ilmestyä enenevissä määrin tutkivaa journalismia edustavia ohjelmia, joissa käytiin keskustelua ravitsemuksen eri osa-alueista. Huoli teollistuvasta ruokaympäristöstä ja lisäaineista näkyävät selvästi ohjelmissa. Ruokasuositukset ja valistamisen tapa ovat melko samanlaiset kuin aiempina vuosikymmeninä, joskin voi-margariinikiista jakaa myös asiantuntijoita. 1990-luvun uutena teemana esiin nousi kasvisruokailu ja kuvaustekniikka alkoi parantua. 2000-luvulla erilaiset ruokavaliot, ruokavalintojen yksilöllisyys ja teknologian kehittyminen näkyvät ohjelmakirjossa entistä selvemmin. Kokemusasiantuntijat saavat enemmän näkyvyyttä ja virallisia ravistemussuosituksia haastamaan nousevat muun muassa karppaus eli vähähiilihydraatinen ruokavalio sekä kivikautinen ruokavalio. Kuvaustekniikka on selkeäti kehittyneempi, mikä näkyy esimerkiksi nopeina leikkauksina, kuvanlaadun parantumisena ja erilaisina erikoistehosteina.
-
(2024)National nutrition and food recommendations seek to shape the nutritional habits and eating behaviors of the Finnish population. National nutrition recommendations also serve as the basis for separately composed food recommendations targeting specific population groups. Thus, the national recommendations also provide the groundwork for the school meal recommendation, first published in 2008 and later updated and expanded in 2017. This study examines the perspectives emphasized by nutrition experts regarding national nutrition recommendations and school meals. The study also explores experts' views on plant-based food in the context of school meals and nutrition recommendations, as well as their perceptions of the animal perspective and animal ethical dimensions as part of nutrition recommendations. Previous research on the transition to plant-based eating in school meals is limited. Hence, this study also aims to provoke discussion on expanding perspectives regarding school meals and the potential of plant-based eating in an educational setting. Participants of the study included five nutrition experts extensively involved in the work of nutrition recommendations, four of whom are members of the National Nutrition Council, a governmental body in charge of publishing national nutrition recommendations. The study data was produced through semi-structured thematic interviews and analyzed thematically using qualitative content analysis. Interpretation of the data was based on the theoretical framework of the study, which drew on posthumanist thinking. The theoretical framework also included interpretations of the moral status of animals, relationships between children and animals, and the ecological commitment of education. According to the study, the experts highlighted research-based, independence, national context, and educational perspectives regarding nutrition recommendations and school meals. The experts considered the increasing emphasis on plant-based foods important both in school meals and in Finnish nutrition overall. However, they were skeptical about basing school meals entirely on plant-based foods, citing nutritional and cultural challenges. According to the study, the experts placed trust on the justness of Finnish animal production and largely viewed animal ethics as a separate perspective from nutrition recommendations.
-
(2019)Background and aims Shift work and especially night work has been linked to increased risk for several chronic diseases. In addition to increased disease risk shift work may cause problems with well-being at work and civilian life. The well-being of the shift worker is affected by several areas of life, such as sleep, nutrition, physical activity, social life and stress. The disruption of circadian rhythm is a major factor associated with problems in shift work. The disruption has an impact on body’s physiological responses and it might cause e.g. gastrointestinal and sleep problems. In the future, the meals provided by food services are more important for public health as service hours of the society will be extended and more people are attached to shift and night work. A number of research has been conducted to compare the shift and dayworkers diets. However, very little is known about the nutritional quality of the shift workers diets or about the foods that would be suitable to consume at night time. The aim of this study was to investigate the effect of meals created according to the Finnish nutrition recommendations and the regular meal pattern on the well-being at night shift. The well-being was examined from the perspective of alertness, mood and experienced symptoms. Methods The intervention research was conducted as a cross-over trial. There were 19 men (aged between 23 to 61 years old (mean 43 years), BMI between 19,4 to 30,0 kg/m2 (mean 25,9 kg/m2)) participating the study which consisted of two research periods taking four 24-hour periods; the control and the intervention periods. In the two night shifts (12 hours in length) of the intervention period the participants had study meals, which covered out the whole night shift, according to two alternative meal patterns. Food intake was controlled only in the night shifts of the intervention period. Food intake and the amount of sleep was measured by food and sleep diary. The effect of food intake was measured by objective measurements of sleepiness, mood and gastrointestinal and appetite related symptoms. Statistical analyses were performed with the Wilcoxon signed-rank test and the paired samples T-test using IBM SPSS Statistics -program. Results The nutritional quality of the night shifts diet improved at the intervention period compared to the control period. The intakes of energy (p<0,001), dietary fibre (p<0,001) and vitamin C (p<0,001) were greater, the portion of polyunsaturated fatty acids (p=0,033) from the total energy intake was higher and the portion of saturated fatty acids was lower in the intervention period than in the control period. The intake of salt (p=0,003) was greater but compared to the total energy intake there were no differences in salt intakes between research periods night shifts. No differences were observed in the proportions of protein, carbohydrate and monounsaturated fatty acids from the total energy intake or sucrose intakes. Alertness (measured by sleepiness): No differences were observed between the study periods in the sleepiness of the night shifts. Mood: No differences were observed between study periods in the night shifts moods of vigour, tension, fatigue, forgetfulness, depressive, anger, inertia and confusion. Experienced symptoms: An increased flatulence (p=0,017) was observed in the intervention period, which might be caused by the great amount of dietary fibre in the study meals. No differences were observed between research periods in the night shift symptoms of bloating, abdominal pain, nausea, heartburn, lack of appetite, hunger, thoughts of food, fullness and urge to eat. Conclusion The nutritional quality of the diet improved significantly at the intervention period’s night shifts. Respectively, the nutritional composition of the study meals improved the nutritional quality of the entire intervention period compared to the control period. Meals provided by food services can improve the shift working men’s nutritional quality of the diet. In the long term there might be positive effects on health of the employee. The short intervention study did not influence alertness, mood or experienced symptoms at the night shift. In the future the effect of food on alertness and mood could be studied for longer periods. It is important to discover how changing circadian rhythm of a shift worker should be acknowledged at shift work and dining at night. In addition to subjective methods, effects of eating on shift workers well-being should be studied by objective methods, such as cognitive tests or actigraphy.
-
(2019)Aims. The goal of this study was to examine knowledge, attitudes and practical experiences about nutritional recommendations of pregnant mothers. The study was targeted at women who were expecting their first child. The study was motivated by public discussion as well as earlier studies of how dietary nutrition may affect the health over many generations. Key Research Questions were: 1. How are the first-time mothers with different socio-demographic backgrounds experiencing nutritional recommendations and information? 2. How do different first-time mothers reconcile practical recommendations in their diet and what changes are being made in the diet? 3. Which are the challenges of eating during pregnancy as a single phase of life cycle? Methods. The research was carried out in 2018 using a quantitative research method and using a network inquiry linked to a baby-themed group in social media. 287 women answered to the inquiry. The material was analyzed using IBM SPSS Statistics program. The most important frequencies were examined and the cross-tabulation and the non-parametric Kruskal-Wallis test were used in the analysis. Additionally, Chi-square test and independent samples t-test were used. Results and conclusions. Following the recommendations was mostly seen as easy. Those younger than 25 years of age experienced the recommendations easier. Respondents for whom compliance with the recommendations was difficult felt that the recommendations were too strict and that guidelines in different sources of information were conflicting. One third of the respondents had failed to comply with the recommendations on an occasional basis. This was mostly the result of situations where the content of the food available could not be affected. In addition, there was a discrepancy between the knowledge of the recommendations and the practical applicability of the recommendations: the respondent could experience knowing and following the recommendations, but in practice lack of knowledge could lead to deviating from the recommendations.
-
(2017)The role of public catering services in nutrition policy and health promotion is of great significance. Local procurement and meal choices that meet dietary recommendations can improve food security. The origin of food in public procurement or the relationship of dietary recommendations and the meals being served have not been examined on a national level. The purpose of this study was to find out how much local food (national produce) is being offered in public catering services. In addition, we wanted to examine how the food being served met dietary recommendations. Factors related to serving local food and to meeting dietary recommendations were examined as well. The cross-sectional study was carried out as an online survey (n=295). In all, 118 representatives of public catering services responded to the survey. The online form was comprised of three parts: Back ground factors, local food procurement rate and dietary recommendations. Numerical results were saved and basic parameters were determined with Excel 2016 and SPSS 23 programs. The dependence of variables was examined with cross tabs and Chi-square test. Open questions and their answers were themed. The amount of local procurement among milk and meat products and eggs was high (> 90 %) in most (75−89 %) of the public catering services. Grains excluding rice were mostly (82 % of respondents) procured locally. The origin of procurement of fresh fish, berries and vegetables varied. High quality, safety, availability, good logistics and procurement contracts enhanced local procurement. Price was not mentioned as the main limiting factor to local procurement. Regarding red meat, 31 % of respondents reported having decreased its use as meal ingredient. The supply of red meat had decreased most in towns (p≤0,05). The average amount of red meat of all procured meat was 46 % (SD 22 %). Supplying red meat was more frequent in countryside public catering units than in towns (p=0,004). In all 66 % of respondents reported having increased serving vegetables at meals. The use of plant-based protein was still rare. Sharing information, product availability and easy-to-use recipes were reported as factors enhancing the use of plant-based protein. Taste preferences, attitudes and low supply of easy-to-use food products were regarded as limiting factors to plant-based protein use. Public catering services value highly local procurement but due to low availability, low supply of easy-to-use products or inefficient procurement contracts achieving high local procurement rate is sometimes challenging. The use of plant-based protein as ingredient in meals can be promoted by effective communicative and instructive measures and improving both product availability and supply of easy-to-use food products.
-
(2017)Poliittisen historian pro gradu –tutkielmassani tarkastelen suomalaista ravitsemuspolitiikkaa. Tutkimukseni tarkoitus on tarkastella vuoden 1987 ravitsemussuositusten syntyhistoriaa. Suomessa valtion viralliset ravitsemussuositukset antaa maa- ja metsätalousministeriön alainen ravitsemusneuvottelukunta, joka on antanut koko väestöä koskevat ravitsemussuositukset vuosina 1987, 1998, 2005 ja 2014. Tutkimukseni tutkimusmetodi on historiantutkimuksessa yleisesti käytetty lähdekriittinen menetelmä. Tutkimukseni pyrkii vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen - kuinka vuoden 1987 ravitsemussuositukset ovat syntyneet, mitkä ja miten intressitahot ja erityisesti elinkeinoelämä pyrki vaikuttaamaan niiden syntyyn ja miten ravitsemussuosituksia pyrittiin levittämään suomalaiseen yhteiskuntaan? Tutkielmani hypoteesi on, että elinkeinoelämä on pyrkinyt vaikuttamaan ravitsemussuositusten laatimiseen. Aineistonani käytän valtion ravitsemusneuvottelukunnan pöytäkirjoja. Valtioneuvosto nimitti vuonna 1984 uuden ravitsemusneuvottelukunnan, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin maa- ja metsätalousministeriöstä virkamies Matti Hannula. Ravitsemustoimikunnassa oli edustettuna virkamiehiä, elinkeinoelämää edustavia liittoja ja ravitsemusasiantuntijoita. Tämä ravitsemusneuvottelukunta asetti kolmivuotiskautensa tavoitteekseen uusien ravitsemussuositusten laatimisen. Tutkimustyötä tehdessäni havaitsin, että sosiaali- ja terveysministeriön alainen ravitsemustoimikunta oli laatinut koko väestöä koskevat ravitsemussuositukset vuonna 1981. Nämä suositukset otettiin uusien ravitsemussuosituksien valmistelutyön pohjaksi. Jälkeenpäin ravitsemusneuvottelukunta on pyrkinyt profiloitumaan ainoaksi viranomaiseksi, joka on antanut Suomessa ravitsemussuosituksia. Ravitsemusneuvottelukunta perusti vuonna 1984 työvaliokunnan, jonka tehtäväksi tuli laatia suositustekstit, jotka tuli hyväksyttää ravitsemusneuvottelukunnassa. Suurin vastuu tekstien laatimisesta annettiin ravitsemustoimikunnan kolmelle sihteerille. Elinkeinoelämä pyrki vaikuttamaan ravitsemussuosituksiin olemalla mukana laatimassa niitä, ja rahoittamalla ravitsemusneuvottelukunnan toimintaa. Ravitsemusneuvottelukunta pyrki myös itse aktiivisesti huomioimaan maatalouden ja elinkeinoelämän ravitsemussuositusten valmistelutyössä. Ravitsemussuositukset valmistuivat vuonna 1987 ja toimeenpanosuunnitelma niiden toteuttamiseksi kaksi vuotta myöhemmin.
-
(2012)Suurin osa kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee kolmelta osa-alueelta: asumisesta, liikkumisesta ja ruokailusta. Ruokailun merkitys suomalaisen kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen, sillä reilu kolmasosa suomalaisen kuluttajan kaikista ympäristövaikutuksista aiheutuu ruuasta. Mahdollisuuksia pienentää ruokailun ympäristövaikutuksia pohdittiin ympäristöministeriön järjestämissä Suomen Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistamisprosessiin liittyvissä asiantuntijatyöpajoissa. Tämän tutkimuksen taustalla on työpajoissa syntynyt ehdotus siitä, että ruokailun ympäristövaikutukset huomioitaisiin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmallissa. Raaka-ainevalinnat ovat ratkaisevassa roolissa ruokailun ympäristövaikutusten muodostumisessa, sillä raaka-aineet ovat aterioiden tärkeimmät kuormituslähteet. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin mukaisen aterian eri osien sisällä voidaan tehdä ympäristömyötäisiä ruokavalintoja ilman, että aterian ravintoarvo tai tasapaino kärsii. Tässä tutkimuksessa ympäristömyötäisiä ruokavalintoja tarkastellaan kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia käsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäisistä ruokavalinnoista ja miten kuluttajat suhtautuvat ympäristölautasmalleihin, jotka ottavat huomioon ravinnon terveysvaikutusten ohella myös ruuan ympäristövaikutukset. Tutkimuskysymysten avulla pyritään muodostamaan käsitys myös siitä, voisivatko ympäristölautasmallit edistää ympäristömyötäisten ruokavalintojen toteutumista tavallisen kuluttajan arkielämässä. Tutkimuksen on tarkoitus tuottaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnalle suuntaa antavaa tietoa siitä, minkälaisia ennakkokäsityksiä kuluttajilla on ympäristömyötäiseen ruokavalioon liittyen ja, minkälaisia näkemyksiä ruokavalintojen ympäristövaikutusten huomioiminen lautasmalleissa herättää kuluttajissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kuluttajia kolmessa ryhmähaastattelussa. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua. Haastateltavat suhtautuivat ympäristömyötäisiin ruokavalintoihin ja ympäristölautasmalleihin varsin myönteisesti, mutta ympäristömyötäiset ruokavalinnat herättivät myös ristiriitaisuuden ja hämmennyksen tunteita. Vanhemmat ja nuoremmat kuluttajat myös hahmottivat ympäristömyötäiset ruokavalinnat jossain määrin eri tavoin. Haastateltavat kokivat kuluttajien ruokavalinnat merkityksellisiksi ruokailuun liittyvien ympäristövaikutusten pienentämisessä, mutta tunsivat erilaisten tekijöiden ohjaavan ja rajoittavan valintoja. Haastatteluaineiston perusteella voidaan muodostaa käsitys toimintaympäristöstä, jossa erilaiset rakenteet luovat puitteet kuluttajien käyttäytymiselle. Ympäristölautasmallit koettiin hyväksi keinoksi lisätä kuluttajien tietoisuutta ruokavalintojen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja muiden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Ympäristömyötäisten ruokavalintojen yleistymistä ei kuitenkaan voida jättää yksinomaan kuluttajien valintojen varaan, vaan yhteiskunnan eri tahojen muodostama tukiverkosto ympäristölautasmalleille koettiin esisijaisen tärkeäksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristölautasmallien suunnitteluprosessissa sekä muissa yhteyksissä, joissa kehitetään keinoja viestiä ruokavalintojen ympäristövaikutuksista kuluttajille.
Now showing items 1-8 of 8