Browsing by Subject "rekisteri"

4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.

The thesis examines the linguistic variation in written messages by 6th graders, i.e., va-riation in registers. The variation was categorized into two different registers: standard lan-guage and colloquial language. The data was collected from a school in the capital region. There were 17 participants in the study. The analysis was conducted through linguistic text analysis. The 6th graders were asked to write two messages, one addressed to a teacher and the other one to a good school friend. The messages were required to fit into one page. The students wrote the texts using word processing software with the spell-check feature turned off. The students were also asked separately information about their gender and their course in the Finnish language. In the analysis, I used a table of colloquial language with morphological and lexical features, that was originally provided by Mia Halonen (2009), which I supplemented as the analysis progressed. The final table includes 19 colloquial language morphological and lexical fea-tures. The hypothesis of the research was that messages to different recipients would show lin-guistic variation. In the analysis of written texts, in addition to standard language, colloqui-al language variants were also found. Concerning the use of registers, I divided the data into two categories: 1. messages that were more standard for the teacher and more colloquial for the school friend and 2. more standard messages for both the teacher and the school friend. The first category includes 5 pairs of texts, and the remaining 12 pairs of texts belong to the second category. In the first category, colloquial language register was used frequently in the message to the school friend. In addition to colloquial language morphological features in general, I ana-lyzed possessive suffixes, slang and colloquial vocabulary, planning expressions, variations in greetings, and variations in personal pronouns. In the second category, only a few ele-ments of colloquial language register appeared, and I specifically analyzed variations in greetings.

Maisterintutkielmassani tarkastelen kääntäjien strategioita kolmessa Kalevalan englanninnoksessa. Etsin samalla vastausta siihen, toteutuuko uudelleenkäännöshypoteesi tämän runomuotoisen aineiston kohdalla. Toteutan tutkimukseni tapaustutkimuksena, jossa havainnoin Kalevalan seitsemännen runon kunkin käännöksen läheisyyttä (closeness) alkuteokseen. Lähestymistapani on aineistolähtöinen, eli havainnoitavat piirteet on valittu sen perusteella, mikä on määriteltävissä erityisen ominaiseksi juuri tälle tekstille. Tapaustutkimukseni jakautuu kahteen osaan tarkasteltavien piirteiden mukaan: ensimmäisessä osassa tarkastelen kääntäjien strategioita kussakin käännöksessä runomuodon tyypillisten piirteiden eli kalevalamitan, alkusoinnun ja kerron kohdalla, toisessa osassa taas Kalevalan rekisteristä tunnistamieni ominaispiirteiden kohdalla. Tutkimukselleni keskeisen teoriataustan muodostavat uudelleenkääntäminen ja uudelleenkäännöshypoteesi, sekä runojen kääntäminen. Erittäin keskeisiä ovat myös rekisterin sekä kulttuurisidonnaisten elementtien (culture-specific item, CSI) käsitteet. Tutkimustuloksista kuvastuu vahvasti toisaalta runomuotoisen tekstin kääntämisen erityinen haastavuus, ja toisaalta se, kuinka uudelleenkäännöshypoteesin toteutuminen aineistossa on sidoksissa tarkasteltaviksi valittuihin piirteisiin. Uudelleenkäännöshypoteesi kuitenkin toteutuu aineistossa sikäli, että tuoreimmissa käännöksissä ilmenee kääntäjien pyrkimys tuottaa uudelleen muitakin piirteitä kuin mitan trokeisuus, ja analyysin perusteella niiden voidaan nähdä olevan osin rakenteeltaan ja varsinkin rekisteriltään kokonaisvaltaisesti lähempänä alkuteosta. Kiinnostavaa on kuitenkin myös se, että näiden käännösten englannintajat ovat päätyneet etenkin runomuodoltaan hyvin erilaisiin ratkaisuihin.

Tutkielmassa tarkastellaan suomi toisena kielenä -opettajien opetuspuheen rekisterin valintaa sekä erilaisten rekisterien opettamista keskittyen erityisesti puhekielen asemaan S2-opetuksessa. Tulokset paneutuvat myös siihen, miksi opettajat valitsevat käyttää tiettyä rekisteriä opetuksessaan. Tutkimuk-sessa on käytetty rekistereissä jakolinjaa kirjakieli – yleispuhekieli – (alueellinen) puhekieli. Hypo-teesini oli, että puhekieli ei ole yhtä vahvasti edustettuna S2-luokissa kuin kirjakieli. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselytutkimuksena, joka jaettiin S2-opettajien sähköpostilis-talle sekä facebook-ryhmään. Kyselyyn vastasi 132 opettajaa, jotka opettavat ympäri Suomea ja eri koulutusasteilla, muutama myös ulkomailla. Eniten opettajia on pääkaupunkiseudulta, ja suuri osa vastaajista opettaa kotoutumiskoulutuksessa. Huomattava enemmistö opettajista opettaa aikuisia op-pijoita. Kyselytutkimuksen kaikki pakolliset kysymykset ikä-kysymystä lukuun ottamatta olivat mo-nivalintakysymyksiä, mutta laadullista aineistoa tutkimukseen saatiin jokaisen kysymyksen jälkeen olleista vapaaehtoisista avoimista kentistä, joihin vastaajat kirjoittivat ahkerasti tarkennuksia ja kommentteja. Tutkimustulokset ovat hypoteesini mukaiset: puhekieli on kirjakielelle alisteinen S2-opetuksessa. Sen käyttöä harkitaan enemmän kuin kirjakielisen rekisterin käyttöä. Tuloksista kuitenkin ilmenee myös se, että rekisterin valinta on hyvin yksilöllistä: samalla murrealueella tai saman tasoisia oppijoita opettavat ovat valinneet hyvin erilaisia lähtökohtia opetukselleen. Opettajien pääasiallinen opetuspu-heen rekisteri on tutkimustulosten mukaan yleispuhekieli, joka tässä tutkimuksessa oli määritelty normitetuksi eli ”siistityksi” puhekielen muodoksi. Aluepuhekieltä käyttää pääasiallisena opetuspu-heen rekisterinään vain muutama kyselyyn vastannut opettaja, kirjakielistä rekisteriäkin vain vajaa kymmenen prosenttia vastaajista. Syiksi kirjakielisen rekisterin valintaan opetuspuheessa vastaajat valitsivat oppimateriaalin paremman saatavuuden sekä sen, että se on oppijoille helpommin ymmärrettävä kielen muoto. Lisäksi vastauk-sissa painotettiin mahdollisuutta jatko-opintoihin sekä sitä, että kirjakieli sopii kaikkiin tilanteisiin. Puhekielen käytön motiiveksi valittiin sen luonnollisuus sekä se, etteivät oppijat osaa sitä tarpeeksi. Muita syitä puhekielen valintaan olivat oppijoiden arjessa ja työelämässä pärjääminen sekä kotoutu-minen. Useat vastaajat sanovat puhekielen passiivisen ymmärtämisen olevan tärkeintä, eivätkä he vaadi puhekielen aktiivista hallitsemista opiskelijoiltaan. Opettajien vastauksissa toistui myös se, että he kokevat kaikki rekisterit tarpeellisiksi.