Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "représentation"

Sort by: Order: Results:

  • Reponen, Anniina (2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan ranskalaisen keltaliivi-liikkeen käsittelyä vasemmistolaisessa L’Obs -lehdessä sekä oikeistolaisessa L’Express -lehdessä. Aihe valikoitui sen vuoksi, että se on ajankohtainen ja vasta vähän tutkittu. Tavoitteena on selvittää, millaisia asenteita artikkeleiden taustalta mahdollisesti löytyy, miten keltaliivi-liike artikkeleissa representoidaan, ja löytyykö lehtien väliltä mahdollisesti eroja. Tutkimusaineisto koostuu lehtiartikkeleista, joita on yhteensä 54. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii Catherine Kerbrat-Orecchionin teos L’énonciation : de la subjectivité dans le langage. Teoksessa Kerbrat-Orecchioni käsittelee kielen subjektiivisuutta, ja esittää työkaluja sen tunnistamiseksi. Tutkimuksessa käsitellään myös artikkeleita omana tekstilajinaan sekä kiinnitetään huomiota ironiaan, joka on usein käytetty tehokeino etenkin politiikkaa käsittelevissä artikkeleissa. Analyysiosuudessa artikkeleita käsitellään sanaluokan mukaan, keskittyen substantiiveihin, adjektiiveihin ja verbeihin. Tutkielman ensimmäinen hypoteesi on, että toimittajat suhtautuvat keltaliiviliikkeeseen kriittisesti sen saamasta laajasta tuesta huolimatta. Toinen hypoteesi on, että vasemmistolainen L’Obs käsittelee liikettä ymmärtäväisemmin kuin oikeistolainen L’Express, sillä liike on saanut alkunsa ranskalaisen yhteiskunnan epätasa arvosta ja tuloeroista. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että ensimmäinen hypoteesi käy toteen, sillä vaikka artikkeleiden joukossa on myös neutraaleja tekstejä, valtaosa artikkeleista suhtautuu liikkeeseen subjektiivisesti. Toisaalta lehtien eri poliittiset kannat eivät näytä vaikuttavan keltaliivien representaatioon huomattavalla tavalla. Toisen hypoteesin vastaisesti vasemmistolaislehti kritisoi keltaliivi-liikettä useasti jopa kriittisimmin sanankääntein. Molempien lehtien artikkeleissa keltaliivit esitetään syrjäytyneenä ja vähätuloisena kansanosana, joka taistelee eliittiä vastaan. Keskeisimmät kritiikin kohteet ovat mielenosoituksissa esiintynyt väkivalta sekä liikkeen epämääräisiksi jääneet tavoitteet.
  • Koivula, Kukka (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan, minkälaista mielikuvaa ekomatkailusta luodaan kielellisin keinoin internetsivuilla ecovoyageurs.com, globethik.com ja terraneavoyages.fr. Aihetta lähestytään diskurssianalyysin näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu artikkeleista, jotka käsittelevät ekoturismia yleisesti matkailumuotona. Globethik ja Terranea voyges ovat matkatoimistoja, jotka järjestävät ja myyvät ekomatkoja. Ecovoyageurs puolestaan on ekoturismin opas, joka antaa neuvoja ekologiseen matkailuun. Lisäksi sivusto tuo näkyvyyttä yhteistyökumppaneilleen. Näin ollen voidaan todeta, että aineiston artikkelit ovat kaupallisia tekstejä. Nettisivut pyrkivät edistämään ekomatkailuun erikoistuneita yrityksiä ja houkuttelemaan ihmisiä valitsemaan kyseisten yritysten järjestämiä matkoja. Sen vuoksi teksteihin tulee suhtautua kriittisesti. Analyysia varten aineistosta on poimittu 50 esimerkkiä. Tavoitteena on tarkastella kielellisiä ilmauksia, jotka rakentavat ekomatkailusta luotua mielikuvaa. Analyysin perusteella huomataan, että tekstit käyttävät muun muassa poetisointia, aksiologisia adjektiiveja ja metaforia välittääkseen mahdollisimman positiivista mielikuvaa ekologisesta matkailusta. Mielikuva ekomatkailusta rakentuu viiden teksteissä esiin tulevan teeman varaan: matkailijan valistaminen, matkakohteen valinta, kulkuneuvo, majoitus ja aktiviteetit. Ekoturismi on kuvattu matkailumuotona, joka tarjoaa vaihtoehdon massaturismille. Ekologisuus, hiilijalanjälki ja sitoutuminen vastuulliseen matkailuun ovat keskeisiä aiheita aineistossa. Vaikka nettisivut jakavat melko samanlaiset prioriteetit, niiden välillä voidaan havaita näkemyseroja liittyen esimerkiksi lentomatkailuun ja hiilijalanjäljen hyvitykseen. Nettisivujen viestintä ja argumentointi ovat paikoitellen ongelmallisia. Aineistosta on mahdollista löytää merkkejä viherpesusta, sillä sivustot eivät onnistu antamaan konkreettisia esimerkkejä toimistaan vastuullisen matkailun puolesta. Lisäksi paikallisen väestön ja kulttuurin kuvailu rakentuu lähinnä stereotypioiden ja yleistysten varaan.