Bläddring på ämnesordet "représentations"
Visas titlar 1-2 av 2
-
(2024)Tiivistelmä Tiedekunta: Faculté des sciences humaines Koulutusohjelma: Département des langues Opintosuunta: Langue et culture françaises Tekijä: Sirkku Parviainen Työn nimi: La comparaison de l’aspect idéologique des programmes d’enseignement respectifs de la France et de la Finlande Työn laji: Mémoire de master de langue française Kuukausi ja vuosi: 5/23 Sivumäärä: 41 Avainsanat: idéologie, politique, valeurs culturelles, programmes d'enseigement, compétences polyvalentes, France, Finlande, Stratégie Europe 2020, analyse de discours, analyse de contenu, rhétorique, représentations, théorie de Hosftede sur le multiculturalisme Ohjaaja tai ohjaajat: Mervi Helkkula Säilytyspaikka: Université de Helsinki Muita tietoja: Tiivistelmä: Dans cette étude nous comparons des aspects idéologiques des programmes d'enseignement respectifs de la France et de la Finlande. Nous y étudions en particulier les compétences polyvalentes. Comme objectif, nous souhaitons trouver des explications des différences culturelles entre les deux pays. Nous souhaitons approfondir la compréhension des cultures scolaires et des sociétés française et finlandaise en examinant les socles (des primaires) des deux pays. Cette étude s’inscrit dans l’approche de l´analyse de discours et de l’analyse de contenu. Les notions théoriques se situent dans la rhétorique. Il s'agit d'une étude de cas qualitative. Nous avons pu constater lors de l’examen des deux programmes d’enseignement que les points différents cruciaux demeurent : dans celui de la France dans l’appui fondamental sur les valeurs de la République c’est-à-dire : la liberté, l’égalité, la fraternité, la démocratie, la laïcité et la citoyenneté (selon la Constitution). Nous pouvons également apercevoir que la rhétorique concernant le développement du citoyen y est plutôt inspirée par la curiosité, l’observation (historique, géographique at artistique) et par le respect des choix individuels liés aux choix sociaux. Tandis que dans celui de la Finlande les aspirations globales – notamment celles du néo-libéralisme et des exigences du monde du travail (21st century skills) – sont plus présentes. Également, les thèmes du bien-être et de la sécurité scolaire sont plus explicites dans le programme finlandais. D´après la théorie de Hofstede sur le multiculturalisme, les deux cultures semblent plutôt être proches, selon les cinq dimensions : 1) la distance du pouvoir, 2) l’individualisme versus la communauté, 3) la masculinité versus la féminité, 4) l’omission de l´insécurité versus la tolérance de l´insécurité et 5) l’orientation du temps. Malgré les différences de la rhétorique dans les deux programmes d’enseignement, les deux cultures ne semblent pas être tant différentes, selon la théorie de Hofstede. La Stratégie Europe 2020 de l’Union Européenne contient les même valeurs et objectifs alignés avec les « 21 st century skills » et influence ainsi les contenus des deux programmes d'enseignement en les unifiant. Pour conclure, malgré les différences dans la rhétorique des programmes, les contenus des programmes semblent être plutôt semblables et ainsi ne peuvent pas donner d'explications des différences culturelles en soi.
-
(2021)Tutkimuksessa tarkastellaan äärioikeistolaisessa diskurssissa esiintyviä representaatioita Itseydestä ja Toiseudesta, sekä diskursiivisia ja visuaalisia strategioita, joiden avulla näitä representaatioita rakennetaan. Lähtökohta tutkimukselle on kriittisen diskurssianalyysin perinteiden mukaan ajatus siitä, että kieli on sosiaalisen käytännön muoto. Tämä tarkoittaa käytännössä siitä, että kieli rakentaa ja uusintaa sosiaalista todellisuutta ja täten vaikuttaa merkittävästi myös identiteettien ja representaatioiden luomiseen. Tästä syystä tarkastelukohteena on ennen kaikkea tutkimusaineiston kielellinen, ja vielä tarkemmin määritellen sanastollinen, taso. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdestasadasta poliittisesta julisteesta ja mielenosoituskyltistä, jotka kerättiin kahdelta ranskalaiselta ja yhdeltä italialaiselta äärioikeistolaisliikkeeltä niiden virallisilta nettisivuilta ja muualta internetistä. Kyseiset liikkeet ovat Rassemblement national (Kansallinen liittouma), Génération identitaire ja Lega Nord (Pohjoisen liitto). Aineistossa tarkastelun kohteena olivat erityisesti sanavalintojen heijastamat leksikaaliset merkityssuhteet ja leksikaaliset identiteetit, jotka ilmentävät sitä, miten Itseä ja Toista nimetään, kuvataan ja kategorisoidaan. Aineiston ajallinen konteksti sijoittuu vuosien 1973 ja 2020 välille. Tutkimusta edeltävä hypoteesi oli se, että tutkimuksen kohteena olevissa äärioikeistolaisissa diskursseissa Itsestä luodaan positiivinen ja Toisesta negatiivinen representaatio, mikä mahdollistaa maailman jaottelun ”hyviin” ja ”pahoihin”, sekä ”uhreihin” ja ”syyllisiin”. Tutkimus vahvistaa tämän hypoteesin, vaikka onkin hyvä huomata, että tällaisilla representaatiolla on myös monia muita piirteitä ja tavoitteita. Aineistosta voitiin löytää representaatioita, joissa Itsestä luodaan kuva Toisen uhrina, kansallisten arvojen ja identiteetin puolustajana, sekä ”oikean” kansallisen identiteetin edustajana. Toisesta puolestaan luotiin kuva turvallisuuden ja identiteetin uhkana, hyväksikäyttäjänä ja ”väärän” kansallisen identiteetin edustajana. Näitä representaatioita luotiin leksikaalisella tasolla Itsen ja Toisen luonnetta ja roolia kuvaavilla sanavalinnoilla — erityisesti substantiiveilla, adjektiiveilla, persoonapronomineilla ja verbeillä — sekä visuaalisilla elementeillä, joilla useimmiten tuettiin kielellistä viestiä. Edellä mainittujen diskursiivisten ja visuaalisten strategioiden keskeisen päämäärän voidaan huomata olevan hierarkkisen eronteon luominen Itsen ja Toisen välille.
Visas titlar 1-2 av 2