Browsing by Subject "rotat"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa rottien hävittämistä ja suhdetta ihmisiin ja yhteiskuntaan Helsingin vuosina 1949—1958 toimineen Hygienialaitoksen alaisen rottien hävittämisosaston näkökulmasta. Rotta on niin sanottu liminaalinen eläin, joka liikkuu villin ja kesyn välimaastossa. Kaupunkiympäristö tarjoaa kiinnostavan kontekstin tämän suhteen tarkastelulle, sillä ihmisten ja luonnon välinen raja on siellä epäselvä. Rotilla on kansainvälisesti negatiivisia konnotaatioita liittyen toiseuden ilmenemismuotoihin. Niitä on pidetty loisina, jotka eivät sopeudu sosiaalisiin normeihin, ja ne ovat olleet kiertoilmauksia syrjityille ryhmille. Rottien negatiiviset sosiaaliset konnotaatiot ovat historiallisesti olleet intiimisti yhteydessä niiden hävittämiseen. Helsingissä rottia torjuttiin systemaattisesti julkisen vallan aloitteesta 1900-luvun alusta asti, mutta torjuntamenetelmät muuttuivat oleellisesti vuodesta 1949 alkaen, kun rottaosasto perustettiin. Rottien hävittäminen ei Helsingissä ollut yhteydessä syrjiviin rakenteisiin, ja torjuntaa toteutettiin tasapuolisesti eri kaupunginosissa. Tutkielma paljastaa, että rottaosaston toiminnassa tapahtui kuitenkin siirtymä valistustyöstä ja ennaltaehkäisystä kohti myrkkyjen universaalia käyttöä. Muutos Helsingin rottaosaston toiminnassa juontui kansainvälisestä ja pohjoismaisesta paineesta, joka kannusti siirtymään uusiin ja aikaisempia myrkkyjä tehokkaampiin valmisteisiin. Uusien myrkkyjen luvattiin hävittävän rotat lopullisesti, minkä takia muuta ennaltaehkäisevää torjuntatoimintaa ei enää tarvittu. Vaikka lupaukset rottien totaalisesta hävittämisestä eivät toteutuneet, myrkyt vaikuttivat rottaosaston ja rottien väliseen suhteeseen negatiivisesti. Suhteiden heikkenemisen myötä rottaosaston toiminta oli 1950-luvun puoliväliin mennessä kehittynyt militarisoituneeksi jatkuvaksi rottasodaksi, jossa oli kyse älykkään vihollisen kanssa käydystä loppumattomasta kamppailusta.
-
(2023)Norway rats are common commensal species across the world. Despite their long history with humans, the ecology of urban rats is still relatively unknown. Which is why in my thesis, I model the population dynamics of wild urban rats of Helsinki using trap data from a professional pest management company. To protect the privacy of the company’s customers, the data are on the scale of postal code areas. Using a generalized linear mixed model, I investigate several different factors that might affect rat populations. As the data come from a pest management company, trapping factors need to be considered. Other factors include environmental, such as the proportion of parks or the type of sewer present in the postal code area. But as urban rats live in cities, anthropogenic factors such as human density and income matter too. In the span on seven and half years, 8 415 rats were trapped all across Helsinki, in some places more than others. Of all the factors only the trapping factors along with household median income were significant. Median income was negatively associated with trapped rats, so more rats were trapped in areas with lower income. Future studies should try to uncover for what unknown factor income acts as a proxy for.
Now showing items 1-2 of 2