Browsing by Subject "ruoanvalintamotiivit"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2014)Työaikainen joukkoruokailu on Suomessa perinteistä, minkä lisäksi työaikana nautittu lämmin lounas on monen suomalaisen aikuisen päivän ainoa lämmin ateria. Tästä huolimatta työaikaisesta ruoanvalinnasta, erityisesti yksilön valinnan näkökulmasta, tiedetään vasta vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yksilön työaikaiseen lounaanvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Tähän pyrittiin tutkimalla, onko henkilökohtaisilla arvoilla, joiden katsotaan ohjaavan ihmisen toimintaa ja valintoja, yhteyttä työaikaiseen lounaan valintaan. Lounasruokailijoiden arvojen tutkimisessa hyödynnettiin Schwartzin (1992) arvoteoriaa. Arvojen ohella työaikaiseen ruoanvalintaan vaikuttavia tekijöitä pyrittiin kartoittamaan Furstin ym. (1996) ruoanvalinnanprosessin mallia, ruoanvalintamotiiveja sekä aikaisempia työaikaista ruokailua käsitteleviä tutkimuksia hyväksi käyttäen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusotteella survey-kyselyn avulla. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla työssä käyvät henkilöt, joilla oli työpäivänsä aikana mahdollisuus henkilöstöravintolan käyttöön. Tutkimusnäytteen kooksi muodostui 126 vastaajaa, jotka ryhmiteltiin tutkittavien useimmiten nauttiman lounasmuodon perusteella henkilöstöravintolaruokailijoihin (n=82) ja eväsruokailijoihin (n=44). Tutkimuksessa lounasruokailijaryhmien välillä havaittiin eroja arvojen tärkeydessä, mutta arvojen ja lounaan valinnan väliltä ei kuitenkaan tämän tutkimuksen pohjalta voitu todeta löytyvän selvää yhteyttä. Tutkimuksessa tunnistettujen lounaanvalintamotiivien katsottiinkin tarjoavan arvoja enemmän tietoa eri lounasmuotoon päätymisestä. Tärkeimmiksi lounaanvalintamotiiveiksi tutkimuksessa osoittautuivat laatu, helppous, sosiaalisuus ja seura sekä terveellisyys ja painonhallinta. Vertailtaessa ruoanvalintamotiivien tärkeyttä lounasruokailijaryhmien kesken henkilöstöravintolaruokailijoiden havaittiin pitävän sosiaalisuus ja seura - sekä laatu-motiiveja lounaan valinnassa tärkeämpinä kuin eväsruokailijat, jotka taas arvostivat lounaan valinnassaan henkilöstöravintolaruokailijoita enemmän oma rauha - ja turvallisuus-motiiveja. Arvojen ja valintamotiivien yhtäaikaisella tarkastelulla pyrittiin saavuttamaan syvällinen kuva yksilön valinnan taustalla vaikuttavasta motivaatiorakenteesta. Tutkimuksen voidaan katsoa onnistuneen tässä pyrkimyksessä, sillä se tarjoaa uutta tietoa työaikaisesta ruoanvalinnasta, jota niin lounasruokailupalveluita tuottavat kuin hankkivat tahot voivat hyödyntää. Yksilön työaikaisen ruoanvalinnan tutkimista voidaan tämän tutkimuksen pohjalta jatkaa esimerkiksi keskittymällä lounasruokailijaryhmien työaikaisen ruokailun arvostuksessa havaitun eron tarkastelemiseen tai täydentämällä arvo-motiivi-ketjua lounaassa arvioitavia ominaisuuksia tutkimalla.
-
(2018)Background: The role of parents in the development of children’s long term eating patterns and food preferences is significant. Although the role of fathers in child upbringing is known to have changed during the past decades, are studies conducted about the role of fathers in food parenting still lacking. Aims: The aim of this study is to increase knowledge about the role fathers have in food parenting and the factors that affect fathers’ food choice motives (FCMs) when making food choices for their children. We examined the nutrition knowledge of fathers, how much they participate in food parenting, what is the food choice motives for fathers when selecting foods for their child and are the importance of different motives explained by the studied factors. Material and methods: The empirical part of the study was conducted by a quantitative study method using a web questionnaire. The FCMs of 281 fathers of 2-6-year-old children was examined by a modified version of Steptoe’s et al. Food Choice Questionnaire (FCQ). In addition, fathers reported how many times during a normal week they eat together with their children and how often they carry responsibility about the buying and/or preparation of food for their child. Fathers were also asked to answer 12 questions measuring their nutrition knowledge. The FCMs were conducted through principal component analysis. The relationships between variables were examined by non-parametric statistical tests, Spearman -correlation test and linear regression analysis. Results: Health, sensory amiability, nutrition quality and convenience were the key FCMs for fathers in this study. They ate together with their child in average 3 times a day. 77 % of the respondents answered that they carry often or always responsibility of the organization of food for their child. The averaged percentage of answers in line with the recommendations in the nutrition knowledge questions was 73 %. The higher education level was associated with a better nutrition knowledge. The higher importance of the health motive was associated with fathers younger age, living in the metropolitan region and the bigger participation in feeding of the child. The higher the fathers’ nutrition level was, the less their food choices for children was driven by what the child wanted and more by the nutrition level of the food. Conclusion: The fathers in this study are actively involved in the food parenting of children. The FCMs of fathers were for most part in line with previous studies conducted with parents and according to previous literature the FCMs of fathers in this study are supporting the development of healthy eating patterns of children. The causality of the association between nutrition knowledge and the child mood and wants -motive would be an important next step in examining if, by increasing fathers nutrition knowledge, it is possible to drive them into making healthier food choices for their children.
-
(2016)BACKGROUND Obesity has increased all over the world and also in Finland, which is causing nationwide health problems. Two out of three Finnish men and half of the women are overweight and every fifth Finn is obese. People face nowadays numerous food choice decisions daily. In order to be able to understand, which attitudinal factors may be risk factors for obesity, more information is needed about how people make food choices and whether body weight is associated with the importance of food choice motives. The area of weight, dieting and food choice motives hasn’t been researched much in the Finnish population before. OBJECTIVES The objective of this thesis was to study, whether there are differences in the importance of food choice motives among 25−64 years old Finns according to their body weight or dieting status. In addition, the prevalence of the factors related to weight and dieting in this population was also discussed. MATERIALS AND METHODS The data examined in this study was collected in FINRISKI 2012 -population study conducted in five different areas in Finland. The target group of this study were Finnish adults aged 25-64 years who filled in the questionnaires and attended the physical examination (n=4447). There were 2059 men and 2388 women. From the basic questionnaire was examined the socio-demographic factors, meal frequency, weight history and weight perception. From the follow-up questionnaire the data on dieting history, dieting status and food choice motives was utilized. From food choice motives only the most relevant motives regarding weight and weight control were examined. Methods used were cross-tabulation, linear regression and chi square -test (χ2-test). RESULTS AND CONCLUSION There were no major differences between different BMI groups for women or for men regarding which food choice motives the respondents rated important. Anyhow, some differences were detected regarding the favouring of low-fat foods and emotional eating. Overweight and obese respondents rated these food choice motives more important than normal weight respondents. Also those who had dieted more often, current dieters and those who perceived themselves as overweight also considered low-fat foods and emotional eating important. Finnish adults with different body weights considered most of the food choice motives equally important for the most part and thus weight is not associated with the perceived importance of food choice motives. The explanation for the lack of differences between body weight groups could be that overweight and obese people are overly conscious about their weight status. Also women considered the food choice motives more important than men, which might be explained by the more active role in food shopping and better knowledge about healthy food. Based on the results of this study, both the normal and over weight people as well as the obese have knowledge about healthy food choices and consider that knowledge as an important factor in the food choice situations. The perceived importance of emotional eating varies between weight groups, and that’s why the psychological factors relating to weight control and food choice should be taken into account in weight control groups and obesity interventions in order to prevent emotional eating.
-
(2020)Tutkimusten mukaan NEET-nuoret kokevat kokonaisuudessaan terveytensä heikommaksi kuin muut nuoret. Terveellinen ruokavalio edistää terveyttä, mutta kohderyhmän nuoret ovat jääneet ulkopuolelle monista ravitsemukseen kohdistuvista terveyden edistämisen toimenpiteistä, kuten joukkoruokailuun liittyvistä alennuksista tai ruokailusuosituksista. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ruokavalion laadusta ja ruoan valinnasta on saatavilla hyvin vähän tietoa. Olemassa oleva vähäinen tieto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että nuorten ruokavalio ei ole täysin suositusten mukainen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ruoan valinnasta. Työn tavoitteena on tutkia, miten erilaiset ruoanvalintamotiivit vaikuttavat nuorten ruoan valintaan ja mitkä motiiveista ovat keskeisimpiä, miten erilaiset ruoan valinnan vaikuttimet, erityisesti ruoan valinnan resurssit vaikuttavat nuoren ruokavalintoihin ja millaisia motiivipuntarointeja nuoret tekevät ruoanvalintatilanteissa. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntämällä teemahaastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Tutkimusta varten haastateltiin Vamos-palvelujen toiminnassa mukana olevia 16- 29 -vuotiaita nuoria (n=10). Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti työn teoreettisen viitekehyksen ohjaamana. Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii Furstin ym. (1996) luoma ruoan valinnan malli sekä Steptoe ym. (1995) tutkimus ruoanvalintamotiiveista. Haastattelujen perusteella kaikki Steptoen ym. (1995) nimeämät ruoanvalintamotiivit olivat tunnistettavissa aineistossa nuorten ruoan valintaan vaikuttavina tekijöinä. Keskeisimmät ruoan valintaan vaikuttavat motiivit olivat ruoan hinta ja ruoan sensorinen miellyttävyys. Sensorinen miellyttävyys vaikutti olevan tinkimätön vähimmäisvaatimus tapahtuvalle ruoan valinnalle. Lisäksi hinta näytti vaikuttavan lähes jokaisessa ruoanvalintatilanteessa nuorten ruoan valintaan. Nuoret käyttivät erilaisia hintaan liittyviä strategioita helpottaakseen ruoan valintaansa. Tällaisia strategioita olivat ruokien sekä kauppojen luokittelu kalliisiin ja halpoihin sekä alennustuotteiden käytön suosiminen. Nuorten resursseista tulotaso vaikutti keskeisesti ruoan valintaan asettaen raamit valinnoille. Tulotason lisäksi resursseista ruoan valintaan näyttivät vaikuttavan yksilön ruokaan liittyvät tiedot ja taidot sekä aika. Aineiston analyysi toi esiin, että sekä tietojen ja taitojen että ajan puute vaikutti ruoan valintaan niin, että näiden resurssien puute korosti ruoan kätevyyden, nopean ja helpon saatavuuden sekä valmistamisen, tärkeyttä ruoanvalintatilanteissa. Tutkimustulosten perusteella johtopäätöksenä voidaan todeta, että hinta on nuorille hyvin keskeinen ruoan valinnan motiivi ja jos halutaan vaikuttaa kohderyhmän nuorten ruoan valintaan, tulisi siihen vaikuttaa hintaan liittyvien keinojen kautta. Tulotason lisäksi osalla nuorista ilmeni tutkimuksessa resurssivajeita ruoan valmistamiseen liittyvien tietojen ja taitojen osalta. Näiden parantamiseen tulisi myös kohdentaa toimenpiteitä, jotta tietojen ja taitojen puute ei rajoittaisi nuorten ruoan valintaa. Työ toi esiin jatkotutkimustarpeita etenkin nuorten ruokavalion terveellisyyteen liittyen. Olisi tärkeää tutkia systemaattisesti, mitä kohderyhmän nuoret käsittävät terveelliseksi ruoaksi sekä miten hyvin nuorten ruokavalio vastaa suosituksia. Lisäksi myös nuorten mielialan vaikutusta ruoan valintaan olisi syytä tutkia lisää.
Now showing items 1-4 of 4