Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ryhmänormit"

Sort by: Order: Results:

  • Osaksi työyhteisöä 
    Markkanen, Riika (2022)
    The purpose of this study was to find out how new employees become part of the work community. The aim of the study was to identify the stages involved in the process and the various phenomena that have influenced the progress of the process. The aim was to look at the issue in the light of social capital and other social phenomena. The study was conducted using a qualitative approach and the research material was collected as thematic interviews. The study involved six new insurance employees from two different work teams who started at the same time. Each subject was interviewed three times within nine months of starting work. The aim of conducting several interviews was to obtain more accurate and real-time information on the progress of the process. Based on the study, the routes of new employees into the work community appeared unique and progressed at different rates. However, the same phenomena were seen to have affect-ed the progress of the processes. Activity of the employees was emphasized in teleworking and online communication, whereas the lack of spontaneous encounters and social situa-tions online were evident. Getting help from other employees had a strong effect on building trust. It was easier to become a member of the group if there was trust, helpfulness, and rec-iprocity in the group. The above issues were therefore considered to have a positive effect on membership of the work community. On the other hand, unclear group norms and difficul-ty in getting help seemed to slow down the process of becoming a member of the work community. Although the progress of the study participants into the work community pro-gressed at different pace depending on the team, all subjects eventually felt that they had become part of the work community. The strengthening of social relationships and under-standing group norms and operating models together produced a sense of group member-ship.
  • Tasa-arvon edistämisvelvoite työelämässä : tasa-arvosuunnitelma tasa-arvon toteuttamisen oikeudellisena instrumenttina 
    Soittila, Netta (2021)
    Tässä tutkielmassa selvitän, minkälainen on työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa työelämässä, ja miten erityisesti tasa-arvosuunnitelma on tämän perus- ja ihmisoikeuksiin pohjautuvan velvollisuuden käytännön ilmentymä. Tutkielmassa tasa-arvosuunnitelmaa tarkastellaan työoikeudellisena normina. Tutkielmassa otetaan selvää siitä, miten tasa-arvosuunnitelma sijoittuu työoikeudellisten normien järjestelmään, ja minkälainen sen normiluonne on. Lisäksi tarkastellaan, miten sen normityyppi vaikuttaa sen velvoittavuuden arviointiin. Koska tasa-arvo ja sen edistämisvelvollisuus ovat yhtä aikaa sekä perusoikeustaustaisia, melko abstrakteja kokonaisuuksia, sekä työpaikkakohtaisia käytäntöjä, tutkielmassa selvitetään, miten tasa-arvosuunnitelma toimii työpaikkakohtaisena normina, eli kenelle se luo oikeuksia ja ketä se sitoo. Lisäksi selvitetään, miten tasa-arvosuunnitelma toimii osana työehtojen määräytymisjärjestelmää. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi tasa-arvon edistämistä ja tasa-arvosuunnitelmaa koskevat valvonta- ja sanktiokeinot. Tutkielmassa tulee selvitetyksi, että tasa-arvoa voidaan pitää niin kansallisena perusoikeutena, kuin kansainvälisenä ihmisoikeutenakin. Tasa-arvon edistäminen on työnantajalle lainsäädännöstä seuraava velvollisuus ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen on pakollista yli 30 hengen työpaikoilla. Tasa-arvosuunnitelmasta normina esitetään johtopäätös, minkä mukaan kyseessä on pyrkimyksenomaisesti velvoittava, suunnitelmatyyppinen ryhmänormi. Normin velvoittavuutta arvioidaan soft law-käsitteen ja tosiasiallisen sitovuuden periaatteen kautta, ja päädytään johtopäätökseen siitä, että tosiasiallinen tasa-arvon toteutuminen vaatisi tasa-arvosuunnitelman näkemistä nykyistä velvoittavampana normina. Oikeusvaikutusten osalta tutkielmassa todetaan johtopäätöksenä, että ei voida suoraan sanoa tasa-arvo-suunnitelman luovan yksittäiselle työntekijälle oikeuksia, tai määrittävän tämän työehtoja, vaan suunnitelman vaikutus perustuu ryhmäsitovuuteen ja se määrittää ensisijaisesti henkilöstösuhteen ehtoja. Työnantajaa tasa-arvosuunnitelma velvoittaa vahvasti suhteessa henkilöstöön. Työnantajan velvollisuuksien valvonta ja sanktiointi on kuitenkin melko heikolla tasolla osin resurssien puutteen, osin lainsäädännöllisten ratkaisujen vuoksi. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämänhetkinen sääntely-ympäristö tekee tasa-arvosuunnitelmasta liian heikon välineen toteuttaa tasa-arvoa lain vaatimusten mukaisesti.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO