Browsing by Subject "säästäväisyys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2014)Lasten kuluttajuus on noussut tutkimuskohteeksi vasta viime vuosina, ja lapsia koskevaa kulutustutkimusta on tehty verrattain vähän. Lapset kuluttajina ovat tärkeä kohderyhmä, ei vain tämän hetken kuluttajina, vaan myös tulevaisuuden kuluttajina. Tutkielmassani tarkastelen, millaisina kuluttajina lapset nähdään mediateks-teissä. Tutkimukseni asemoituu kuluttajatutkimuksen, mediatutkimuksen ja lapsuustutkimuksen rajapintaan. Olen tarkastellut sitä, miten lasten kuluttajuutta rakennetaan suhteessa säästämiseen ja työhön kasvattami-seen sekä hyvään kuluttajuuteen lapsuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten kuluttajuudesta ja siihen suhtautumisesta. Käsityksiä lapsista kuluttajina olen analysoinut media-aineiston avulla. Tutkielman aineiston muodostaa 60 artikkelia Kuluttaja- ja Lasten Maailma -lehdistä vuosilta 2000–2006. Koska molempien lehtien julkaisijoi-den voidaan katsoa painottavan lastensuojelua toiminnassaan, asemoituukin tutkimukseni lastensuojelulli-seen kontekstiin. Tutkimukseni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysin apuna olen käyttänyt diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tarkastelemissani artikkeleissa lapset esiintyivät usein yhtäältä puheen kohteena toisaalta katseen kohteena. Lapsi itse sai kuluttajana harvemmin äänensä esiin. Hyvää kuluttajuutta lapsuudessa rakennetaan korosta-malla työn teon tärkeyttä ja työhön opettamista, mikä näkyy erityisesti kotitöihin osallistumisen painottami-sessa. Rahan säästäminen nähdään itseisarvona, joka jokaisen lapsen tulisi osata. Lasten kuluttajuutta ei rakenneta vain säästämisen ja työn kautta, vaan myös sukupuolittamalla kuluttajalapsia. Erotteluja luodaan tyttöjen ja poikien välillä, jolloin tytöt näyttäytyvät kuluttajina ja rahan käyttäjinä, pojat taas ansaitsijoina ja säästäväisinä. Tutkimuksen perusteella on löydettävissä kolme diskursiivista tapaa puhua lapsista kuluttajina. Vahvimpana nousi esiin kuluttajalapsi suojelun kohteena. Tämä puhetapa painotti lasta haavoittuvana kuluttajana, jota tuli suojella markkinoiden vaikutukselta. Lapsi opettelevana kuluttajana -puhetavassa painottui lapsi, jota tuli ohjata ja neuvoa, jotta lapsi pärjäisi aikuisena kuluttajana. Lapsi osaavana kuluttajana nosti esiin lapsen taitavana, jopa juonikkaana, kuluttajana tässä hetkessä.
-
(2024)Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kulutuseetoksellisia piirteitä säästämistä käsittelevät kommentit verkkokeskusteluissa ilmentävät. Säästämistä lähestytään ensisijaisesti taloudellisena toimenpiteenä, jolloin sen voidaan ymmärtää tarkoittavan kulutuksen siirtämistä tästä ajanhetkestä tulevaisuuteen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu kulutuseetoksia käsitteleviin tutkimuksiin. Tehtyjä tulkintoja ohjaa käsitys eetoksesta kulttuurisena arvojärjestelmänä. Kulutuseetosten kautta määrittyy tapamme toimia kuluttajina sekä se, millaisen säästämisen koemme hyveellisenä ja millaista kulutusta yritämme välttää. Suomalaisessa yhteiskunnassa ilmeneviä kulutuseetoksia ovat ainakin talonpoikainen, keskiluokkainen, ekonomistinen ja ekologis-eettinen kulutuseetos. Tutkimusaineistona toimivat Helsingin Sanomissa vuonna 2020 julkaistujen säästämistä käsittelevien artikkeleiden kommenttiketjut. Artikkelit itsessään eivät ole tutkimuksen kohteena, vaan niiden pohjalta syntyneet verkkokeskustelut. Vuonna 2020 Helsingin Sanomissa julkaistiin 17 yksityistä säästämistä käsittelevää artikkelia, joita kommentoitiin yhteensä 713 kertaa. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä alakategoriat syntyvät aineistolähtöisesti ja yläkategoriat muodostuvat teorian pohjalta. Tässä tutkimuksessa yläkategorioina toimivat suomalaisessa yhteiskunnassa ilmenevät kulutuseetokset. Tutkimuksessa säästämistä koskevat kommentit ryhmittyvät 12 kategoriaan: puritaanisuus, työteliäisyys, yksilötason velkaantuminen, säästämis- ja sijoituskohteet, säästämisen ja sijoittamisen riskit, säästäväinen elämäntapa, onnistuneen säästämisen edellytykset, epäonnistuneen säästämisen syyt, elämästä nauttiminen, sosiaalietuudet, yhteiskunnan rakentaminen sekä ekologisuus ja vastuullisuus. Useimmat kategorioista sisältävät sekä perinteisiä että modernimpia arvoja ja normeja ilmentäviä kommentteja. Tämä havainnollistaa eri kulutuseetosten yhtäaikaista ilmenemistä yhteiskunnassa. Aineiston analyysin perusteella säästäväisyyden hyve on edelleen keskeinen osa suomalaista kuluttajuutta. Keskiluokkainen kulutuseetos hallitsee verkkokeskusteluihin osallistuneiden kuluttajien tapaa puhua rahasta ja säästämisestä, mutta talonpoikaisella, ekonomistisella ja ekologis-eettisellä kulutuseetoksella on myös yhteiskunnassa oma paikkansa. Harva kuluttaja ilmentää kommenteissaan vain yhtä kulutuseetosta. Keskiluokkaisen kulutuseetoksen mukaisesti moni kirjoittaja kokee tärkeäksi säästäväisen elämäntavan, työn tekemisen, järkevän velkaantumisen ja riskien minimoinnin. Yksilön vaurastumisen nähdään olevan hyväksyttyä silloin, jos sitä varten on jouduttu tekemään työtä ja uhrauksia. Samaan aikaan kuluttajat kokevat ekonomistisen kulutuseetoksen hengen mukaisesti yksilöllä olevan mahdollisuuden ja vapauden optimoida rahankäyttöään ja valita kuluttamisen kohteensa. Sosiaalietuuksien säästäminen ja sijoittaminen, elämästä nauttiminen ja yhteiskunnan rakentaminen uusin keinoin ovat monelle kuluttajalle merkityksellisiä teemoja. Perinteistä säästäväisyyden hyvettä toteutetaan kuluttajien arjessa uusilla keinoilla, esimerkiksi sijoittamalla rahastoihin ja osakkeisiin. Lisäksi globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja ihmisoikeuskysymykset, muokkaavat ekonomistista kulutuseetosta edelleen kohti ekologis-eettistä kulutuskerronnan tapaa. Kulutuseetosten muutos on hidasta, mutta jatkuvaa.
Now showing items 1-2 of 2