Browsing by Subject "sänkimuokkaus"

The purpose of tillage is to mulch previous years crop residue and create suitable seedbed for the crop. Tillage can also affect soil temperature properties. Soil temperature affects how fast the seed germinates in soil, how the roots develop, and the microbiological activity of the soil. This study compared the effects of traditional autumn ploughing, autumn chisel plough and zero tillage on soil temperature and moisture content. The project was conducted as a part of Maa- ja vesitekniikan tuki -funded TALMA project, which was carried out in collaboration with MTT. The field experiments and measurements of this study were carried out in Jokioinen at MTT during the period of 1 June 2012 to 06 May 2013. Soil temperature and moisture content were measured continuously at the depth of 10 cm by using one hour measurement frequency. The hypotheses of this research were as follows: Firstly, that the autumn tilled soil warms faster than stubble-covered field. The second hypothesis states, that temperature variation of autumn tilled land is greater than variation of untilled land. Warming of the soil during spring term was compared by setting a target temperature for the ground (+5°C). All tillage treatments reached target temperature within one day. The results demonstrated that the average day temperature of ploughed land was a little colder than stubble covered land in spring. Also the variation of the soil minimum and maximum temperature values was higher in ploughed soil. Based on the results stubble covered land buffers better temperature variation than ploughed land. Stubble covered land does not cool as much as ploughed land during the winter.

Kiinnostus syysrapsin (Brassica napus L.) viljelyä kohtaan on kasvanut Suomessa tasaisesti viime vuosina. Syysrapsin satopotentiaali on korkea verrattuna kevätkylvöisiin öljykasvilajikkeisiin, mutta vaatimus aikaisesta kylvöajankohdasta sekä haastavat talvehtimisolosuhteet hidastavat viljelyalan lisäämistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kerätä kokemuksia syysrapsin viljelytekniikoista suomalaisissa olosuhteissa, joista tutkittua tietoa on toistaiseksi melko vähän saatavilla. Tiedon hankkimista varten perustettiin elokuussa 2014 yksivuotinen kenttäkoe Inkooseen, Västankvarnin koetilalle, jossa tutkittiin kuuden eri perustamismenetelmän eli muokkaus- ja kylvömenetelmien yhdistelmän soveltuvuutta syysrapsin viljelyyn hiesusavimaalla. Vertailtavia koejäseniä olivat: kyntö, kultivointi, lautasmuokkaus, suorakylvö, jankkurikylvö ja harjukylvö. Kokeen aikana mitattiin jatkuvatoimisesti maan kosteutta ja lämpötilaa 10 cm syvyydessä sekä sademäärää, ilman lämpötilaa ja maan pinnan lämpötiloja. Lisäksi koeruuduilla mitattiin maan tiiviyttä penetrometrin avulla ja tehtiin taimitiheys- sekä juuristomittauksia. Elokuun 2014 runsaat sateet Västankvarnissa (yht. 247 mm) vaikeuttivat kenttäkokeen perustamista ja edistivät etanoiden aiheuttamia taimituhoja. Etanoiden aikaansaamat kasvustotappiot olivat niin suuria, että joidenkin koeruutujen kasvustot tuhoutuivat lähes täydellisesti. Muilla koeruuduilla kasvustot jäivät epätasaisiksi ja harvoiksi. Kunnollisia kasvustomittauksia ei ollut mahdollista tehdä, eikä koeruuduilta kannattanut korjata satoa vertailua varten. Lisätutkimusta, jossa kasvustoja ja satomääriä pystyttäisiin mittaamaan, tarvittaisiin ainakin jankkurikylvön soveltuvuuden varmistamiseksi syysrapsin perustamiseen. Maan ominaisuuksiin kohdistuneiden mittausten perusteella jankkuroinnin ja syysrapsin kylvön yhdistäminen samalla ajokerralla vaikuttaisi olevan hyvä vaihtoehto syysrapsin perustamiseen. Jankkuroitu maa kuivui nopeammin kuin muilla vertailukohteilla varsinkin syyskauden mittausten perusteella ja jankkurointi myös vähensi maan penetrometrivastusta kylvörivin kohdalta jankkurointisyvyyteen (30 cm) asti kyntöanturan murtumisen seurauksena. Suorakylvetty maa pidätti kosteutta muita koetekijöitä paremmin, mutta oli sateisina jaksoina kaikkein märintä 10 cm syvyydessä. Kynnetyn ja kevyesti muokatun maan välillä ei havaittu sellaisia eroja jatkuvatoimisten eikä maan tiiviysmittausten perusteella, jotka puoltaisivat esimerkiksi kyntöä kultivointia parempana vaihtoehtona tai toisinpäin.