Browsing by Subject "söpöys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Tavoitteet. Sosiaalisten robottien ulkonäön vaikutuksia ihmisiin ei ole juuri tutkittu, vaikka sosiaaliset robotit yleistyvät jatkuvasti ammatillisessa, etenkin terveydenhuollon, kontekstissa. Tutkielman tavoitteena on tutkia ensin eroja ihmis- ja robottisairaanhoitajan suorittaman pakkolääkinnän moraalisessa tuomitsemisessa. Tämän jälkeen tarkastelen jatkotutkimuksella, onko sairaanhoitorobotin ulkonäöllä ja söpöydellä vaikutusta pakkolääkinnän moraaliseen tuomitsemiseen. Sairaanhoitorobotteja tarkastellaan söpöysskaalalla—söpöys valikoitui mielekkääksi muuttujaksi, koska suuri osa eri aloilla käytettävistä sosiaalisista roboteista on korostetun söpöjä. Aiempien tutkimusten perusteella viehättävä ulkonäkö ja söpöys vaikuttavat havaitsijan tekemään arviointiin ja päätöksentekoon. Tarkastelen tutkielmassa söpöyden ja ulkonäön vaikutuksia sosiaalisten robottien kontekstissa. Menetelmät. Tutkielmaan kerättiin kaksi kokeellista aineistoa, toinen pääkaupunkiseudulta ja toinen Internet-tutkimuksena. Kokeissa oli 135 ja 214 osallistujaa. Tutkimuksissa koehenkilöt lukivat tarinanpätkän, joka päättyi sairaanhoitajan suorittamaan pakkolääkintään tai potilaan tahdon noudattamiseen. Tarinan toimijan (ihmissairaanhoitaja tai robotti) päätöstä arvioitiin kysymysten avulla (kuinka loukkaava tai epäinhimillinen päätös oli, oliko päätös oikea tai tarpeellinen). Koehenkilöt arvioivat kysymyksiä porrastetulla Likert-asteikolla (“Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”). Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ihmis- ja robottisairaanhoitajan pakkolääkintäpäätöstä neljällä satunnaistetulla koeasetelmalla. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin vain sairaanhoitorobottia ja tarinanpätkään oli liitetty robotin kasvokuva, joka vaihteli skaalalla “ei söpö, keskivertosöpö, söpö”. Tarinanpätkistä ja robottien variaatioista muodostui kuusi koeasetelmaa, jotka oli satunnaistettu järjestyksen ja koehenkilöiden sijoittamisen osalta. Tulokset ja johtopäätökset. Ensimmäisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että robotti- ja ihmissairaanhoitajiin kohdistuvat moraaliset arviot eroavat toisistaan paitsi silloin, kun sairaanhoitorobotti noudattaa potilaan omaa tahtoa. Toisen tutkimuksen perusteella suoraa ulkonäkövaikutusta moraalisiin arvioihin ei havaittu, joskin osa tuloksista oli lupaavia ja kiinnostavia lisätutkimusten kannalta.
-
(2024)This thesis aims to contribute more understanding of cuteness as a phenomenon related to power relations. Objective was also to further engage in discussion about the meanings of cuteness. The subject is relevant in early childhood education field, where cuteness is present both in the relations between adults and children, and with visual and material cultural products. The study takes a multidisciplinary perspective and addresses cuteness as a material, affective, semiotic, and cultural phenomenon. Theoretical frame of reference contains different and even contradictory perspectives on cuteness. Due to its affective potential cuteness can be interpreted as a motivation for nurturing behavior and an appeal to sociality. Anthropomorphic cuteness has humanizing charisma. Cuteness can be used both to frame objects with lovability and to objectify them as weak, but it also has ambivalent indeterminacy. This empiric study emphasizes theory as a part of abductive and interpretivist research. Taking a post-structural and feministic orientation, the study applies a discursive-deconstructive reading as analysis method (see Brunila & Ikävalko, 2012). The analysis aimed to locate binary hierarchies and to identify how cuteness works in these contexts. The perspectives on cuteness gathered in the framework were used as interpretive lenses in the analysis. The multimodal research material was assembled as a discretionary sample. It consists of two mutually different product of children´s culture, which are Molang -animation episode The Party (2015, Millimages) and Tatu ja Patu – Kovaa menoa kiskoilla (2020, Havukainen, A. & Toivonen, S., Otava). The power-related dimensions of cuteness were located in material-discursive practices which concern childhood and adulthood, emotion and reason, strange and normal, female and male, feminine and masculine, lovable and disgusting, animal and human, and immoral and moral actor. It is stated that cuteness has potential both for the use of power that objectifies the other and for resisting it. The results show how cuteness is connected to different contexts taking part in power relations. The results are considered to have value in the context of education. In discussion cuteness is considered as a contradictory phenomenon in its meaning that requires questioning of habitual thought patterns and ethical reflection. The possibilities of posthumanist and postqualitative research, the relationships between cuteness and humor, and the inexhaustible field of cute consumer culture are mentioned as topics for further research.
Now showing items 1-2 of 2