Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "s2"

Sort by: Order: Results:

  • Veselovskaia, Yulia (2020)
    Pedagogisesta näkökulmasta katsoen eri kohderyhmät vaativat eri opetusta ja eri ope-tusmenetelmiä. On kehitetty monenlaisia suomen kielen oppikirjoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan aikuisille maahanmuuttajille, mutta nimenomaan ikääntyneille kielenoppijoil-le ei edelleenkään kehitetä spesifejä oppimateriaaleja eikä heidän kokemuksiaan oppimises-ta käsitellä Suomessa paljon. Tämä tutkielma käsittelee yli 60-vuotiaiden venäläisten s2-oppijoiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää ikääntynei-den oppimisen erikoisuuksia sekä tehdä panoksen maahanmuuttajakoulutuksen parantami-seen. Aikaisemmin julkaistujen tutkimusten välityksellä saadaan ensin käsitys ikääntynei-den maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen erikoispiirteistä, mahdollisista hankaluuk-sista ja niitä aiheuttavista syystä, minkä pohjalta poimitaan keskeiset saavutukset ottaen ne sittemmin huomioon aineiston analyysissä. Haastatteluaineiston perusteella saadaan selville, mitä varten ikääntyneet maahan-muuttajat opiskelevat suomen kieltä sekä verrataan heidän asettamiaan tavoitteitaan niiden toteuttamiseen. Käsiteltäessä haastateltavien kokemuksia suomen oppimisesta selvitetään, että oppi-misen huomattavimmat hankaluudet ovat iän aiheuttamat fysiologiset häiriöt, epävarmuus sekä kurssiryhmän heterogeenisuus. Vaikeuksista huolimatta haastateltavat saavat kuitenkin paljon mielihyvää kielen oppimisesta. Monet heistä korostavat kielikurssin valtavaa sosiaa-lista roolia sekä mahdollisuutta opiskella suomea kieliympäristössä, mikä mahdollistaa monipuolisen oppimisen kielikurssin ulkopuolella. Tämä tutkimus avaa uusia näkymiä ikääntyneiden s2-oppijoiden tavoitteisiin ja ko-kemuksiin suomen kielen oppimisesta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten hyvin haastateltavilta onnistuu opittavan kielen käyttö tosielämässä.
  • Karhumaa, Laura (2021)
    Maahanmuuton kasvun myötä suomi toisena kielenä -tutkimus on painottunut tällä vuosituhannella funktionaaliseen oppimiseen ja autenttisiin oppimisympäristöihin. Tämä tutkimus asettuu samaan riviin. Tässä työssä tutkin, minkälaiset tekijät edesauttavat ja minkälaiset heikentävät suomenkielistä osallisuutta työkontekstissa. Tarkastelen myös sitä, miten aikuiset maahanmuut-tajat oppivat suomea luokan ulkopuolella. Työn aineisto on kerätty Helsingin yliopiston Suomen kielen tilanteinen oppiminen -hanketta varten. Aineisto koostuu yhdestätoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on tehty kahdella eri työpaikalla: kirjastossa sekä yliopiston tutkimusyksikössä. Työyhteisöt ovat hyvin erilaiset keskenään sekä työympäristöinä että kielellisesti. Kirjaston työkieli on suomi ja tutkimusyksikön englanti. Tutkimukseni keskeiset osallisuutta ja oppimista edesauttavat tekijät ovat motivaatio, johon liittyy monta tekijää, sekä työyhteisön tuki, oma aktiivisuus ja monikielisyyden tukeminen. Toista ei kuitenkaan välttämättä olisi ilman toista, ja edistävät tekijät muodostavatkin yhdessä suotuisan osallisuus- ja kielenoppimiskokonaisuuden. Osallisuutta ja kielenoppimista edistävät tekijät ko-rostuivat kirjaston suomenkielisessä työympäristössä. Heikentävinä tekijöinä aineistossa näyttäytyivät työpaikan tiukka kielipolitiikka, puhekumppaneiden kielivalinnat, motivaation puute, työn luonne sekä aikapaine ja virheiden pelko. Kielenoppimista heikentävät tekijät painottuivat englanninkielisen tutkimusyksikön aineistossa. Kielenoppimisen tapoja informantit mainitsivat runsaasti aina uutisten katsomisesta asiointitilanteisiin.