Browsing by Subject "s2"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen opettajan ja alakoulun oppilaiden kehollista ja sanallista vuorovaikutusta kakkoskielisessä luokkahuonevuorovaikutuksessa. Tutkin vuoron rakenneyksiköitä, joissa ikoninen eli esittävä ele täydentää syntaktisen rakenteen opettajan ja oppilaiden puheenvuoroissa. Vuoron rakenneyksikkö koostuu siis puhutusta lauserakenteesta, joka jää kesken, ja esittävästä eleestä, joka täydentää lauseen. Ikoninen ele toimii näin ollen lauseen rakenteen välttämättömänä täydennyksenä, jota ilman lauserakenne jäisi vaillinaiseksi. Lisäksi ele täydentää lauseen merkityksen ja tekee lauseesta ymmärrettävän. Tutkimusaineistoni koostuu neljästä helsinkiläisen alakoulun valmistavan luokan oppitunnista, jotka on videonauhoitettu lukuvuoden 2011—2012 aikana osana Long Second -tutkimushanketta. Tutkimusmetodini on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Tutkimassani aineistossa opettaja käyttää lauserakenteen täydentäviä eleitä toisenlaisiin tehtäviin kuin oppilaat. Hän selventää niillä lausumiensa sanojen merkityksiä oppilaille osana opetuspuhetta. Lisäksi hän pyytää oppilaita tuottamaan sanallisen vastineen esittämälleen eleelle. Oppilaat puolestaan kuvailevat eleillä ja imitatiiveilla eli onomatopoeettisilla äännähdyksillä toiminnan laatua, rytmiä ja ääntä sekä ympäröivää tilaa. Sananselityspelissä opettaja ja oppilaat käyttävät eleitä sanojen merkitysten selittämiseen hakukysymysten ja väitelauseiden avulla. Ele sijoittuu sekä opettajan että oppilaiden lauserakenteissa tyypillisimmin finiittiverbin jälkeen. Sananselityspelissä on kuitenkin tavallista, että ele esiintyy finiittiverbin paikalla ilman sanallista verbiä. Yhdessä tapauksessa oppilas tuottaa eleen ennen finiittiverbiä imitoidakseen toisen oppilaan kehollista toimintaa. Tutkimukseni perusteella ikonisilla eleillä on kakkoskielisen luokkahuoneen vuorovaikutuksessa keskeinen tehtävä keskinäisen ymmärryksen varmistamisessa ja käytettävissä olevien vuorovaikutuksen resurssien laajentamisessa. Lisäksi eleet vaikuttaisivat olevan tasa-arvoisessa asemassa puhutun kielen kanssa. Ikoniset eleet voivat korvata jopa lauseen ytimen, finiittiverbin. Tyypillisemmin ne muodostavat merkityksen yhdessä yleisluontoisen verbin (tehdä, olla) kanssa. Tutkimustulokseni sopivat keskustelunanalyyttiseen käsitykseen eleistä osana kieltä. Samalla tutkimukseni tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen siihen, miten ikoniset eleet asettuvat osaksi puhutun kielen kielioppia kakkoskielisessä luokkahuonevuorovaikutuksessa.
-
(2020)Pedagogisesta näkökulmasta katsoen eri kohderyhmät vaativat eri opetusta ja eri ope-tusmenetelmiä. On kehitetty monenlaisia suomen kielen oppikirjoja, jotka on tarkoitettu nimenomaan aikuisille maahanmuuttajille, mutta nimenomaan ikääntyneille kielenoppijoil-le ei edelleenkään kehitetä spesifejä oppimateriaaleja eikä heidän kokemuksiaan oppimises-ta käsitellä Suomessa paljon. Tämä tutkielma käsittelee yli 60-vuotiaiden venäläisten s2-oppijoiden kokemuksia suomen kielen oppimisesta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on selvittää ikääntynei-den oppimisen erikoisuuksia sekä tehdä panoksen maahanmuuttajakoulutuksen parantami-seen. Aikaisemmin julkaistujen tutkimusten välityksellä saadaan ensin käsitys ikääntynei-den maahanmuuttajien suomen kielen oppimisen erikoispiirteistä, mahdollisista hankaluuk-sista ja niitä aiheuttavista syystä, minkä pohjalta poimitaan keskeiset saavutukset ottaen ne sittemmin huomioon aineiston analyysissä. Haastatteluaineiston perusteella saadaan selville, mitä varten ikääntyneet maahan-muuttajat opiskelevat suomen kieltä sekä verrataan heidän asettamiaan tavoitteitaan niiden toteuttamiseen. Käsiteltäessä haastateltavien kokemuksia suomen oppimisesta selvitetään, että oppi-misen huomattavimmat hankaluudet ovat iän aiheuttamat fysiologiset häiriöt, epävarmuus sekä kurssiryhmän heterogeenisuus. Vaikeuksista huolimatta haastateltavat saavat kuitenkin paljon mielihyvää kielen oppimisesta. Monet heistä korostavat kielikurssin valtavaa sosiaa-lista roolia sekä mahdollisuutta opiskella suomea kieliympäristössä, mikä mahdollistaa monipuolisen oppimisen kielikurssin ulkopuolella. Tämä tutkimus avaa uusia näkymiä ikääntyneiden s2-oppijoiden tavoitteisiin ja ko-kemuksiin suomen kielen oppimisesta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten hyvin haastateltavilta onnistuu opittavan kielen käyttö tosielämässä.
-
(2021)Maahanmuuton kasvun myötä suomi toisena kielenä -tutkimus on painottunut tällä vuosituhannella funktionaaliseen oppimiseen ja autenttisiin oppimisympäristöihin. Tämä tutkimus asettuu samaan riviin. Tässä työssä tutkin, minkälaiset tekijät edesauttavat ja minkälaiset heikentävät suomenkielistä osallisuutta työkontekstissa. Tarkastelen myös sitä, miten aikuiset maahanmuut-tajat oppivat suomea luokan ulkopuolella. Työn aineisto on kerätty Helsingin yliopiston Suomen kielen tilanteinen oppiminen -hanketta varten. Aineisto koostuu yhdestätoista puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on tehty kahdella eri työpaikalla: kirjastossa sekä yliopiston tutkimusyksikössä. Työyhteisöt ovat hyvin erilaiset keskenään sekä työympäristöinä että kielellisesti. Kirjaston työkieli on suomi ja tutkimusyksikön englanti. Tutkimukseni keskeiset osallisuutta ja oppimista edesauttavat tekijät ovat motivaatio, johon liittyy monta tekijää, sekä työyhteisön tuki, oma aktiivisuus ja monikielisyyden tukeminen. Toista ei kuitenkaan välttämättä olisi ilman toista, ja edistävät tekijät muodostavatkin yhdessä suotuisan osallisuus- ja kielenoppimiskokonaisuuden. Osallisuutta ja kielenoppimista edistävät tekijät ko-rostuivat kirjaston suomenkielisessä työympäristössä. Heikentävinä tekijöinä aineistossa näyttäytyivät työpaikan tiukka kielipolitiikka, puhekumppaneiden kielivalinnat, motivaation puute, työn luonne sekä aikapaine ja virheiden pelko. Kielenoppimista heikentävät tekijät painottuivat englanninkielisen tutkimusyksikön aineistossa. Kielenoppimisen tapoja informantit mainitsivat runsaasti aina uutisten katsomisesta asiointitilanteisiin.
Now showing items 1-3 of 3