Browsing by Subject "sanavalinta"

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta / Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos Tekijä – Författare – Author Rutanen Kirsi Työn nimi – Arbetets titel – Title Kahden selkokielisen työelämäsanaston vertailu – Fokuksessa verbikonstruktiot Oppiaine – Läroämne – Subject Suomen kieli Työn laji – Arbetets art – Level pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 96 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielmassa vertaillaan kahden työelämäsanaston verbikonstruktioita toisiinsa. Aineistona on kahden selkokielisen yhteiskuntaopin oppikirjan työelämäaiheiset sanastot. Toinen on selkokielen sertifikaatilla merkitystä julkaisusta, jonka kohderyhmä on kaikkein heikoimmin kieltä ymmärtävät. Vertailuaineisto on S2-oppikirjasta, joka on tarkoitettu nuorille ja aikuisille maahanmuuttajille. Kumpikin aineisto edustaa muokattua suomen kieltä, jonka rakenteiden, sanaston ja sisällön tulisi olla helpotettua ja suppeampaa kuin yleiskielessä. Analyysin teoreettinen viitekehys koostuu SF-teorian leksikkokieliopista, fennistiikasta ja sanastoteoriasta. Analyysissä tarkastellaan yksi- ja kaksipaikkaisia konstruktioita transitiivisuuden ja verbin valenssien mukaan. Siinä edetään ylhäältä alaspäin: lauseesta sanavalintoihin ja morfologisiin huomioihin. Tutkimuskysymykset koskevat konstruktioiden eroja, lauseiden osallistujarooleja ja todellisuuden työelämän kuvaamista. Tutkielmassa käsitellään myös sellaisia sananselityksiä, jotka rakentuvat lausekkeelle. Analyysissä on purettu substantiivia määrittäviä NP:itä ja relatiivilauseita niin, että määritteiden sisältämät konstruktiot on saatu näkyviin. Tutkielmassa osoitetaan, että aineistot eroavat toisistaan lauseiden informaatiorakenteen ja substantiivin laajennusten osalta. S-sertifioidun aineiston ominaisuuksia ovat virkekokonaisuudet, sidosteisuus ja konstituenttien toistot. Selitteet alkavat tyypillisesti kopulalauseella, joka on joko itsenäinen tai päälause relatiivilauseelle. S2-aineiston piirteitä taas ovat määritelmien lyhyys ja relatiivipronominiin sisältyvät transitiivi- ja intransitiivirakenteet. S2-määritelmissä ei kopuloita juuri ole, vaan sananselitys alkaa usein hakusanan hyperonyymillä, jota relatiivilause laajentaa. Tällaista pääsana–sivulause -paria tai NP-muotoisia määritelmiä ei S-sertifioidussa aineistossa ole. S2-aineistossa taas edussanoilla voi olla tiiviiksi pakattuja ja pitkiä määriteketjuja, joissa on morfotaktista samanmuotoisuutta. Isojen alkukirjainten puuttuessa konstituentteja, lausekkeita ja lauseita erottamassa on monenlaisia välimerkkejä. Analyysin tulokset ovat sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia. Tulosten perusteella sanastojen eroja ovat sananselitysten pituudet, sidosteisuus ja kompleksisuus. Verbikonstruktioiden valinnat sekä niiden sisäiset morfologiset motivaatiot vaikuttavat lauseiden osallistujarooleihin. Jonkin verran vastaavuutta todellisen työelämän rooleihin tulee näkyviin ihmistarkoitteisten substantiivien esittelyssä: S-sertifioidussa aineistossa tekijöitä kuvataan monipuolisesti dynaamisina toimijoina ja patientteina. Verbikonstruktioiden muodollisten erojen perusteella sanastot sijoittuvat eri vaikeustasoille: S-sertifioitu sanasto pysyttelee vaativan selkokielen kriteeristön tasolla, mutta S2-sanasto ylittää sen sekä eurooppalaisen viitekehyksen B1-taitotason. Avainsanat – Nyckelord – Keywords selkokieli, verbikonstruktio, lausetyyppi, sanavalinta, morfologia Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Keskustakampuksen kirjasto Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information