Browsing by Subject "saneerausvelka"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 3.1 §:n 5 kohdan mukaisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkinta on käytännössä muodostunut monin paikoin varsin tulkinnanvaraiseksi erityisesti velallisen sopimusrikkomukseen sekä sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvaukseen perustuvien korvausvelkojen arvioinnin yhteydessä. Haastava ja monitulkintainen kysymys on usein käsillä muun muassa silloin, kun urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen tai sopimuksen ulkoiseen vastuuseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi täsmentää sen määrittämiseksi, onko kyseessä saneerausvelka vai menettelyn aikana syntynyt velka. Aihepiiristä ei juurikaan ole oikeuskäytäntöä tai -kirjallisuutta, ja oikeustila on tältä osin jäänyt varsin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkintaa korvausvelkojen osalta erityisesti tilanteessa, jossa urakoitsija on yrityssaneerauksessa. Tarkoituksena on selventää niitä arviointiperusteita, joiden avulla velan syntyajankohta voidaan määrittää täsmällisesti yrityssaneerauksen velkajaottelun yhteydessä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat näin ollen seuraavat: 1. Millä tavoin urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuva korvaus jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin yrityssaneerauksessa? 2. Miten vastaavasti urakoitsijavelallisen vahingonkorvausvastuu sopimuksen ulkoisesta vahingosta jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin? Tutkielman aiheen ulkopuolelle on rajattu kansainväliset insolvenssimenettelyt, joten arvioinnissa keskitytään kotimaisen oikeustilan selkiyttämiseen kansallisten yrityssaneerausmenettelyjen osalta. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat erityisesti sellaiset urakkasopimussuhteet, joihin sovelletaan Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 -ehtoja. Tutkielma on lainopillinen. Aluksi tutkielman ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan lakisääteistä yrityssaneerausmenettelyä sekä sen tarkoitusta ja tavoitteita. Toisessa pääluvussa käsitellään tarkemmin velallisyhtiön velkojen jaottelua saneerausvelkoihin sekä menettelyn aikana syntyneisiin velkoihin, sekä erityisesti korvausvelkojen jäsentelyyn liittyviä yleisiä tulkintaratkaisuja. Kolmannessa pääluvussa syvennytään niihin arviointiperusteisiin, joiden avulla urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi määrittää yrityksen saneerauksesta annetun lain 3.1 §:n 5 kohdan mukaisesti velkajaottelun yhteydessä. Vastaavaa arviointia käsitellään tutkielman neljännessä pääluvussa urakoitsijavelallisen sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvausvastuuseen perustuvien velkojen osalta. Viidennessä pääluvussa kootaan yhteen tutkielman johtopäätöksiä, ja lopuksi esitetään muutamia kokoavia ajatuksia sen puolesta, miksi vallitsevaa oikeustilaa ja tulkintaan liittyviä arviointiperusteita olisi tarpeen selkiyttää.
-
(2023)Tiivistelmä Tiedekunta: Oikeustieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Oikeustieteen maisterin koulutusohjelma Opintosuunta: Velvoiteoikeus Tekijä: Otto Saikkonen Työn nimi: Vuokrasopimuksen irtisanominen saneerausmenettelyssä yrityssaneerauslain 27.1 §:n perusteella ja irtisanomisen perusteella määräytyvä korvaus Työn laji: OTM-tutkielma Kuukausi ja vuosi: Tammikuu 2023 Sivumäärä: XXII + 74 sivua Avainsanat: Yrityssaneeraus, YSL 27 §, vuokrasopimuksen irtisanominen saneerausmenettelyssä, kohtuullinen korvaus muusta vahingosta, saneerausvelka Ohjaaja: Heidi Lindfors Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen on mahdollista hakeutua yrityssaneerauslain (1993/47) mukaiseen saneerausmenettelyyn, jossa tavoitteena on tervehdyttää ja turvata velallisen jatkamiskelpoisen yritystoiminnan edellytykset sekä saada aikaan velkojen järjestely. Saneerausmenettelyssä lähtökohtana on pidettävä sopimussuhteiden jatkuvuuden periaatetta, jonka mukaisesti saneerausmenettelyn alkaminen ei lähtökohtaisesti vaikuta velallisen jo tekemiin sitoumuksiin. Velallisen saneerauksen toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi saattaa olla välttämätöntä, että velallisella on mahdollisuus vetäytyä taloudellisesti merkittävistä ja epäedullisiksi käyneistä sopimussuhteista saneerausmenettelyn alettua. Yrityssaneerauslaissa (YSL) säädetään erikseen poikkeuksista, jolloin velallisen on mahdollista vetäytyä ennenaikaisesti eräistä sopimuksista. YSL 27 §:n mukaisesti vuokra- tai vuokraluottosopimus voidaan menettelyn alettua irtisanoa noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä. Yrityssaneerauslaissa säädetyllä tavalla vuokranantajalla on oikeus korvaukseen sopimuksen ennenaikaisen päättämisen vuoksi omaisuuden hallinnan palauttamisesta aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista sekä kohtuullisilta osin muusta vahingosta, jonka vuokranantaja osoittaa hänelle aiheutuvan. Tarkastelussa ovat seuraavat tutkimuskysymysten mukaiset asiat: 1. Mikä merkitys YSL 27 §:n kaltaisilla erityisillä irtisanomisoikeuksilla ja korvaussäännöksillä on ottaen huomioon saneerausmenettelyn rehabilitaation periaate, sopimusten jatkuvuuden periaate ja yleinen täyden korvauksen periaate? 2. Mikä on YSL 27 §:n perusteella määräytyvän ”kohtuullisen korvauksen” suuruusluokka, johon tapauskohtaisessa kohtuullisuusharkinnassa voidaan päätyä? 3. Minkä seikkojen perusteella ”kohtuullisen korvauksen” suuruutta voidaan tapauskohtaisessa kohtuullisuusharkinnassa arvioida? Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan pääosin lainopillisten ja empiiristen menetelmien keinoin. Tutkimuksessa pyritään tarjoamaan teoreettinen kohtuullisen korvauksen suuruusluokka sekä viitekehys kohtuusharkinnalle, jonka perusteella kohtuullisen korvauksen määrää on mahdollista arvioida tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa.
Now showing items 1-2 of 2