Browsing by Subject "sankarihautajaiset"

Tutkielma käsittelee talvisodan aikaisten sankarihautajais- ja muistopuheiden raamatullisuutta sekä sananjulistuksesta käytyä teologista keskustelua vuosina 1939–1941. Tutkielmassa tarkastellaan reseptio- ja vaikutushistorian menetelmin sitä, miten talvisodan aikaisissa sankarihautajais- ja muistopuheissa tulkittiin, välitettiin ja käytettiin Raamattua. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan perinteisin historiantutkimuksen menetelmin sitä, minkälaista keskustelua sankarihautajaispuheista, sananjulistuksesta sekä sielunhoidosta käytiin teologien ja papiston keskuudessa välirauhan aikana. Tutkielman kiinnostuksen kohteena on teologisen tulkinnan ja oppineisuuden historia. Talvisodan historiasta on kirjoitettu paljon, mutta sodan tarkastelu papiston näkökulmasta on jäänyt vähäiselle huomiolle. Tutkielmassa hyödynnetään lähteenä talvisodan aikaista homileettista aineistoa, eli sankarihautajais- ja muistopuheita. Lisäksi lähteenä käytetään Raamattua, lehtimateriaalia, Tampereen yleisen ja yksityisen pappeinkokouksen arkistomateriaaleja, aikaan liittyvää homiletiikan tutkimusta sekä muita tulkinnan apuvälineitä, kuten kirkkokäsikirjaa. Tutkielma osoittaa, että raamatunjakeista saatettiin jättää jotain pois, silloin kun ne eivät palvelleet sielunhoidollisia tavoitteita ja lohduttamista. Raamatun kertomuksia voitiin myös ylittää, jättää ne avoimeksi tai luoda tilanteeseen soveltuvaa teologista tulkintaa sekä välittää ihanteita ja esikuvia. Tutkielma osoittaa myös, ettei sananjulistuksesta ja sielunhoidosta vallinnut papiston kesken yksimielisyyttä. Oikean tulkinnan sekä lohduttamisen välillä nähtiin ristiriitaisuuksia. Myös sodan uskonnollisista vaikutuksista esitettiin eriäviä näkemyksiä.