Browsing by Subject "sanktioprosessi"

Velkaongelmat ovat pitkään pysyneet ajankohtaisena yhteiskunnallisena ilmiönä. Vuonna 2018 ulosoton asiakkaana oli 485 000 henkilöä, ja maksuhäiriömerkintä oli vuoden 2019 lopussa 386 700 henkilöllä. Velkaongelma koskettaakin siis merkittävää osaa täysi-ikäisestä väestöstä, velkojia, velallisten lähipiiriä sekä välillisesti myös yhteiskuntaa. Laskun maksamatta jäämisestä alkaa prosessi, jossa velka siirtyy huomautuslaskun jälkeen perintään. Vapaaehtoisen perinnän jälkeen alkaa oikeudellinen perintä, muodostuu maksuhäiriömerkintä ja ulosottoperintä alkaa. Ulosottoperinnän myötä yksilö menettää vapauden päättää omaisuudestaan ja tuloistaan ja niiden käytöstä. Valta siirtyy tällöin ulosottoviranomaiselle. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä ulosoton uhka tai ulosotossa oleminen tarkoittavat yksilölle, eli mitä on ulosottovelallisuus tämän päivän Suomessa. Lisäksi tarkastellaan verkkokeskustelupalstan roolia ulosottokeskustelussa, sekä selviytymisstrategioita joita yksilö käyttää selviytyäkseen mahdollisesti pitkästäkin ulosottorupeamasta. Aineistona ovat ulosottoon liittyvät Suomi24 –palstan verkkokeskustelut, jotka on aloitettu joulukuussa 2015 sekä toukokuussa 2016. Aineisto on analysoitu suorittamalla sisällönerittely sekä laadullinen sisällönanalyysi. Aineistoa jäsennetään oikeudellisen ongelman käsitteen avulla. Oikeudellisella ongelmalla viitataan ihmisten jokapäiväisessä arkielämässään kohtaamiin ongelmiin, joissa on oikeudellisia ulottuvuuksia. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä on Patricia Ewickin ja Susan Silbeyn teoria lain narratiiveista, jossa kokemus laista on käsitteellistetty kolmesta eri lähtökohdasta: lain edessä, lakia käyttäen, ja lakia vastaan. Lisäksi käytetään Stanley Cohenin ja Laurie Taylorin teoriaa vastarinnan muodoista eli selviytymiskeinoista, joilla käsitellään pitkäaikaista poikkeusoloissa olemista. Tämän tutkielman tuloksena todetaan, että verkkokeskustelupalsta toimii väylänä josta haetaan tietoa velkoihin ja ulosottoon liittyviin oikeusongelmiin, sekä ulosoton prosesseihin sekä käytäntöihin. Aineiston perusteella ulosottoperintä ja sen uhka näyttäytyvät arkipäivässä lisääntyneenä epävarmuutena, joka voi liittyä niin aikatauluihin, kuin elämän tukipilarien kuten työpaikan ja kodin säilymiseen. Ulosottomiehen valtuuksiin ja toimintatapoihin liittyy epäselvyyksiä varsinkin ulosottoperinnän alkaessa. Lisäksi ulosottoperintään liittyy rajapintoja muun muassa velkojaan, työnantajaan, eläkkeenmaksajiin, kanssavelallisiin ja tulonsiirtojärjestelmään. Ulosottoperintä ei ole erillinen saareke yksilön elämässä, vaan ”kietoo lonkeronsa” moneen organisaatioon ja tahoon yksilön elämässä. Ulosotto on kokonaisvaltainen kokemus, joka rajaa sen kohteena olevien elämässä niin arkipäivän ennakoitavuutta kuin yksilön itsenäisyyttä asioidensa hoidossa. Ulosoton alkaessa sitä voi yrittää paeta, alistua vastustaen tai sopeutua. Ulosoton pakoilu voi olla esimerkiksi muutto ulkomaille tai työttömäksi jättäytyminen. Alistuva vastustaminen voi ilmetä esimerkiksi ulosoton ohella tapahtuvana säästämisenä tai valitusten tekemisenä. Todellisessa sopeutumisessa sen sijaan ulosotto hyväksytään osana omaa tilannetta. Se voidaan nähdä jopa velkakierteen päättävänä helpotuksena tai tapana lähteä selvittämään velkaongelmaa.