Browsing by Subject "sanomalehtihistoria"

Pro gradu –tutkielmassani tutkin Samoan kriisin uutisointia yhdysvaltalaislehdissä vuosina 1887-1890. Samoan kriisiksi kutsutaan Yhdysvaltain, Saksan ja Iso-Britannian kiistaa Samoan saarten hallinnasta vuosina 1887-1889. Kriisin ollessa kuumimmillaan vuoden 1889 alussa pidettiin jopa sotaa Yhdysvaltain ja Saksan välillä mahdollisena. Kriisiä yritettiin ratkaista kahdessa erillisessä konferenssissa, vuonna 1887 Washingtonissa ja vuonna 1889 Berliinissä. Berliinin konferenssissa suurvallat pääsivät sopimukseen ja allekirjoittivat Berliinin sopimuksen, jolla Samoan saarten hallinto järjestettiin sopimusvaltioiden alaisuuteen. Tutkin työssäni sitä, kuinka yhdysvaltalaiset lehdet ympäri maata reagoivat kriisiin ja kuinka kriisi nähtiin osana Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa aikakautena, jolloin Yhdysvallat vielä yritti pysyä kaikin keinoin erossa sotkevista ja sitovista liittolaisuuksista ja anti-imperialistinen henki oli maassa valloilla. Tutkielmani lähteinä käytän yhdeksän yhdysvaltalaislehden pääkirjoituksia vuosilta 1887-1890. Käyttämäni lehdet ovat: New York Times, The Sun (New York), The Brooklyn Daily Eagle, Chicago Tribune, The Inter Ocean (Chicago), Pittsburg Dispatch, Los Angeles Daily Herald, The Record-Union (Sacramento) sekä San Francisco Chronicle. Lehdet on valittu maantieteellistä ja puoluepoliittista jakaumaa silmällä pitäen. Analysoin tutkielmassani Samoan kriisin uutisointia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: millaisena Samoan kriisi näyttäytyi yhdysvaltalaiselle lehdistölle vuosina 1887-1890? Minkälaisena lehdet näkivät Yhdysvaltain todellisen ja toisaalta halutun roolin kriisin osallisena? Näkivätkö lehdet Yhdysvaltain osallistumisen Samoan kriisiin oikeutettuna tai haluttuna tekona osana valtion ulkopolitiikkaa? Kuinka lehdet suhtautuivat Yhdysvaltojen päätökseen osallistua vieraan kansan hallinnon järjestämiseen yhteistyössä kahden eurooppalaisen suurvallan kanssa? Entä miten lehdet reagoivat tehtyyn sopimukseen? Vielä yhtenä kysymyksenä tutkimuksessa on, että millaisia ulottuvuuksia Samoaan liittyvä keskustelu nosti esiin laajemmassa ulkopoliittisessa keskustelussa. Tutkielmani keskeiset tutkimustulokset voi tiivistää neljään havaintoon. Ensinnäkin tutkimani lehdet jakautuivat varsin hyvin puoluepoliittisen linjan mukaisesti näkemyksissään Yhdysvaltain ulkopolitiikan toteuttamiseen. Demokraattipuoluetta kannattaneet lehdet olivat enemmän hallinnon puolella ja kannattivat passiivisempaa ulkopolitiikkaa Samoan suhteen, kun taas republikaanipuoluetta kannattaneet lehdet vaativat huomattavasti aktiivisempaa ulkopolitiikkaa. Toisena tutkimustuloksena on havainto siitä, että lehdet pääsääntöisesti näkivät sodan mahdollisuuden Yhdysvaltain ja Saksan välillä olevan hyvin epätodennäköinen ja ne pyrkivät enemmänkin rauhoittamaan tilannetta kuin lietsomaan sotaa. Kolmas tulos tutkielmassa on huomio siitä, että erityisesti republikaanilehdet hyväksyivät Yhdysvaltain osallistumisen vieraan kansan hallinnon järjestämiseen siten, että Yhdysvalloilla on vastuuta hallinnon järjestämisessä, vaikka muuten lehdissä vastustettiinkin imperialistisia toimia. Neljäntenä tutkimustuloksena on lehtien yhtenäinen suhtautuminen Yhdysvaltain laivaston heikkoon tilaan ja vaatimukset laivaston uudelleenrakennusohjelman aloittamisesta. Tutkielmani tulosten perusteella pidän Samoan kriisiin suhtautumista lehdistössä eräänlaisena murroskohtana Yhdysvaltain muuttuvassa ulkopolitiikassa, joka lopulta huipentui 1890-luvulla imperialistiseen sotaan Espanjaa vastaan.