Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "saostus"

Sort by: Order: Results:

  • Roiniala, Tia (2018)
    Maisterintutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin härkäpavun ominaisuuksiin ja proteiinijauheiden valmistusmenetelmiin. Kokeellisen osion tavoitteena oli eristää härkäpapuproteiinia ja vertailla konsentrointimenetelmän vaikutusta sumutuskuivatun härkäpapuproteiini-isolaatin ominaisuuksiin ja proteiinin saantoon. Proteiini eristettiin härkäpapujauhosta veteen uuttamalla. Uuttoliuokset konsentroitiin kahdessa erässä, ultrasuodattamalla ja saostamalla, jonka jälkeen konsentroidut liuokset sumutuskuivattiin. Kuivatuista härkäpapuproteiinijauheista tutkittiin vesi- ja proteiinipitoisuudet, partikkelikoko, väri ja funktionaalisista ominaisuuksista proteiinien liukoisuus ja vaahdonmuodostuskyky. Lisäksi laskettiin proteiinisaanto prosessin eri vaiheissa. Ultrasuodatetun härkäpapuproteiinijauheen proteiinipitoisuudeksi saatiin 82 % (märkäpaino), kun taas saostetun proteiinijauheen proteiinipitoisuus oli 94 %. Vesipitoisuudet samassa järjestyksessä 5 % ja 7 %. Ultrasuodattamalla konsentroitu jauhe oli väriltään vaaleampaa ja keltaisempaa kuin saostamalla konsentroitu. Partikkelikooissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Proteiinit liukenivat heikosti isoelektrisen pisteen alueella (pH 4–5). Saostettu härkäpapuproteiini-isolaatti liukeni ultrasuodatettua isolaattia paremmin happamassa pH:ssa. Emäksisessä pH:ssa liukoisuus erot tasoittuivat. Ultrasuodatettu härkäpapuproteiini-isolaatti muodosti tehokkaammin ja pysyvämpiä vaahtoja kuin saostettu isolaatti tai härkäpapujauho. Koko prosessin proteiinisaanto jäi matalaksi. Ultrasuodatetulla erällä alkuperäisestä proteiinista saatiin talteen 19,8 %, kun saostetulla saanto jäi 6,7 %:iin. Tulosten perusteella proteiinin eristys onnistui hyvin ja saatiin aikaan härkäpapuproteiini-isolaatteja, proteiinipitoisuuksien noustessa yli 80 %:iin. Konsentroinnilla voidaan vaikuttaa isolaatin proteiini- ja vesipitoisuuteen, väriin ja funktionaalisiin ominaisuuksiin. Menetelmän valintaan vaikuttaa proteiini-isolaatin käyttökohde ja sen vaatimat ominaisuudet. Konsentrointi- ja kuivausmenetelmät vaativat kuitenkin edelleen optimointia, jotta proteiinin saantoa saataisiin nostettua.
  • Syväjärvi, Elena (2017)
    Perunatärkkelyksen valmistusprosessin sivuvirtana saadaan perunan solunestettä, joka on aikaisemmin hyödynnetty lannoitteena. Perunan soluneste sisältää arvokasta proteiinia, jota voidaan hyödyntää rehu- ja elintarviketeollisuudessa. Finnamyl Oy Kokemäellä on rakentanut prosessin, jolla perunaproteiini saadaan otettua talteen. Tässä työssä tavoitteena oli tutkia perunaproteiinin erotusprosessia ja perunaproteiinikon-sentraatin ominaisuuksia. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin perunaproteiinikonsentraatin kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin elintarviketeollisuuden näkökulmasta. Lisäksi työssä selvitettiin perunaproteiinikonsentraatille soveltuvia käyttösovelluksia ja perehdyttiin erilaisiin proteiinin erotusmenetelmiin. Kokeellisessa tutkimuksessa tutkittiin monipuolisesti perunaproteiinikonsentraatin funktionaalisia ominaisuuksia. Työssä tutkittiin koeajoista saa-tuja näytemateriaaleja. Lisäksi tutkimuksissa oli vertailunäytteinä mukana soijaproteiinikon-sentraatti ja rehulaatuinen perunaproteiinikonsentraatti. Työssä testattiin menetelmiä, joita voidaan jatkossakin käyttää perunaproteiinikonsentraatin tutkimiseen. Koeajoista saatujen näytemateriaalien tuloksia verrattiin kaupallisiin tuotteisiin. Prosessi vaatii vielä kehittämistä, jotta elintarvikelaatuista proteiinia saadaan valmistettua. Tutkimuksissa havaittiin eroja eri saostuslämpötiloissa valmistetuissa näytemateriaaleissa. Perunaproteiinikonsentraatin funktionaaliset ominaisuudet olivat hieman huonompia kuin soijaproteiinikonsentraatilla.